Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuolinpesän tavarat - kun mitään ei saisi myydä, hävittää tmv.
17.05.2023 |
Tilanne siis se, että meitä on kolme sisarusta. Aikuisia, perheellisiä, asutaan pitkin maata.
Isämme kuoli jokin aika sitten. Äiti jo kauan sitten.
Isämme asui omakotitaloa syrjäseudulla ja oli käsistään kätevä. Myös pieni mökki jäi.
Me kolme sisarusta asumme rivitalo-osakkeissa ja kerrostalossa.
Erimielisyyksiähän tässä nyt sitten on tullut. Kun kaksi muuta sisarusta on eri mieltä kuin minä siitä, mitä nyt pitäisi tavaroille ja talolle tehdä.
Minun mielestäni kaikki sähkötyökalut (niitä on paljon; Sahoja, sirkkeleitä, poria, sorveja jne jne), lumilingot, puutarhamöyhijät, halkomakoneet, aseet, kelkka, auto jne. kannattaisi myydä. Meistä kukaan sisarista ei niitä tarvitse tai osaa edes käyttää. Ne ovat kunnossa olevia vehkeitä, jotka isäni on aina pitänyt kunnossa. Ja itse olen sitä mieltä, että ne on tehty käytettäviksi. Että isänikin olisi sitä mieltä, että olisi vain hyvä jos olisivat jollekin iloksi ja hyödyksi.
Talo on syrjässä, mutta siisti. Sekin olisi viisasta myydä. Ihan jo sen takia, että talo vaatii ylläpitoa pysyäkseen kunnossa.
Kaksi muuta sisarusta on tästä aivan eri mieltä. Mitään ei saa hävittää (edes vaatteita tmv. jotka mietin, että laittaa ehjät kiertoon, rikkinäiset jne. kierrätykseen) tai myydä. Työkaluja ei saa myydä. Lumilinkoakaan ei saa myydä.
Oma tilanteeni on se, että voisin ottaa tästä kaikenlisäksi vastuun; En kerralla hävittäisi ja kysymättä tietenkään mitään, mutta niin että vuoden verran varattaisiin aikaa. Myytäisiin irtaimistoa kauden kysynnän mukaan. Pikkuhiljaa.
Mutta miten saada kaksi muuta ymmärtämään se, että tavara on tavaraa. Ja että etenkin talon pitäminen sitoo. Minuahan pidetään tässä ihan sydämettömänä julmurina.
Kommentit (107)
Perunkirjoitus lienee tehty ja arvo määritelty? Sen jälkeen kaksi muuta lunastaa sinut pesästä ulos ja pitää kaiken. Tuossa vaiheessa et voi vaatia kuin perukirjan loppusummasta kolmasosaa itsellesi, et siis voi selittää, että tavaroiden arvo on suurempi kuin mitä on jo kirjattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä antaisit pois yhteisomistuksessa olevaa tavaraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Ei ollenkaan ole typerä neuvo. Jos ei sisaruksille mene asia helpolla perille, niin sitten vaikeamman kautta. Jakamattomia kuolinpesiä saattaa joidenkin suvuissa olla useampiakin, jolloin jollakin sukupolvella on iso työ selvitellä asioita ja jokuhan se joutuu jakamattoman kuolinpesän asioista huolehtimaan.
Pelkkää ilkeyttä olisi hakea pesänselvitystä tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö mitään. Talo sellaiseksi 'museoksi' että tietää mitä suomalaisessa talossa on joskus tarvittu... ODOTTAKAA TILANTEEN KEHITYSTÄ. VOITTE VIELÄ TARVITA KOKO ISÄN TALON ITSELLENNE...
JA TAVAROISTA UUDEN TEOLLISUUDEN PROTOTYYPPEJÄ... juu, ette tietenkään ymmärrä tästä yhtään mitään...
Älä huuda, korvat särkyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Lain mukaan täysin käyvä neuvo. Jos yksikin osakas vaatii jakoa se on tehtävä. Toki apn sisarukset voivat halutessaan maksaa apn ulos. Jos maksuhaluja ei sisaruksilla löydy, koko omaisuus on myytävä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Ei ollenkaan ole typerä neuvo. Jos ei sisaruksille mene asia helpolla perille, niin sitten vaikeamman kautta. Jakamattomia kuolinpesiä saattaa joidenkin suvuissa olla useampiakin, jolloin jollakin sukupolvella on iso työ selvitellä asioita ja jokuhan se joutuu jakamattoman kuolinpesän asioista huolehtimaan.
Pelkkää ilkeyttä olisi hakea pesänselvitystä tuollaiseen.
Mutta täysin laillista. Jokaisella on oikeus vaatia oma osuutensa pois On sisarusten asia päättää myydäänkö koko höskä vai maksavatko itse apn ulos pesästä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä antaisit pois yhteisomistuksessa olevaa tavaraa?
Ennen kiinteistön myyntiä sieltä annattaa kaikki roina tyhjentää. Toki säilytystä haluavat voivat ostaa myymistä haluavan osuuden ja sen jälkeen he saa hillota tavaraa niin kauan kuin haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no laki on laki, mitä tuota edes jankuttamaan. Ei kukaan voi yksin mennä hävittämään kuolinpesän omaisuutta ennen laillista jakoa, muuten syyllistyy rikokseen ja joudut korvaamaan kaiken. Jaatte talon ja tavarat. Jos kerran jaatte ne roinat niin ne ottaa ne joita ne tavarat kiinnostaa. Jos sinua ei kiinnosta niin sinä luovut niistä toisille. Ja ei mitään vanhaa tavaraa välttämättä myydä tuosta vaan, etenkään vanhoja työkaluja, puolikuntoisia, eikä se hinta tulisi koskaan vastaamaan tavaran oikeaa arvoa. Mkä ihme ongelma sinulla on. Kuulostaa taas provolta.
Vii, että. Olisi testamentilla määrännyt irtaimiston jollekulle, olisi saanut tyhjentää ilman suoraan ja heti.
Sepititkö tarinan. Isäs oli hyväkuntoinen ja ilmeisesti nuori kun oli ajanmukaiset työkalut.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Miksi?
Koska lain mukaan pesä on jaettava mikäli yksikin osakas hakee pesän jakoa. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää tehkö mitään. Talo sellaiseksi 'museoksi' että tietää mitä suomalaisessa talossa on joskus tarvittu... ODOTTAKAA TILANTEEN KEHITYSTÄ. VOITTE VIELÄ TARVITA KOKO ISÄN TALON ITSELLENNE...
JA TAVAROISTA UUDEN TEOLLISUUDEN PROTOTYYPPEJÄ... juu, ette tietenkään ymmärrä tästä yhtään mitään...
Lääkkeet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaatte tavarat sisarusten kesken ja jokainen tekee saamillaan tavaroillaan mitä haluaa. Helpompi myydä ilman tavaroita. Älkää tehkö talosta ulkoilmamuseota.
Mikä tässä on vaikeaa?
Eihän tuo AP:lle olisi mikään ongelma, vaan hänen sisaruksilleen. He haluavat pitää kaiken paikallaan, joten oletus on että tuo jakaminenkaan ei oikein heille sopisi.
yleensä menetellään siten että kukin osakas ottaa tavarasta sen minkä haluaa. Arvokkaimmista (taulut, korut, yms) voidaan tehdä arvon määärityksiä asiantuntijoilla, ja sitten jaetaan arvon mukaan jokaiselle tasamäärä. Tämä on sopujako, tehkää jakokirja allekirjoituksilla, todistajien kanssa, vahva suositus, nii ei joku ala jalkipuheita heittämään 5 v päästä! Loppu roina, mitä kukaan ei halua, sen sitten voi vaikka lapsenlapsi ottaa tai kuka vaan haluaa. Meillä meni sit tavaraa roskiin, UFF:lle, kierrätykseenn jen. Outoa alkaa riitelemään jostain työkalusta. NIillä voi olla isokin hyöty arvo, ei ehkä rahallinen. Onhan noita kuolinpesän ostajia paljonkin, osto-myyntifirmat ilmottelee kokoajan. Voivat ostaa koko irtaimiston.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehän jaatte sen kuolinpesän nyt, koska vaadit sitä, ja perunkirjoituksessa määritetään omaisuus, sitten jaatte tavarat, ja pesänjakajan käyttöä kannatta välttää, koska siitä tulee turha lasku, tavaroiden vertailuhintoja saa sitten Torista yms. ja sitten arvotte esineitä jos ei sopua synny, ja jokainen saa tehdä omalla osuudellaan mitä haluaa.
Lasku tulee siitäkin ettei sopua saada aikaiseksi eikä pesää jaetuksi vuosikausiin.
Kuolinpesä menee heti jakoon, jos yksi osakas vaatii, laki on vaatijan puolella, ja kuolinpesä maksaa pääsääntöisesti kulut, siksi kannattaa keskenään sopia, että ei tarvita sitä virallista pesänselvittäjää, ja maksaa sille "tyhjästä", myöskin jos haetaan pakkojako käräjäoikeudelta, pesäselvittäjä/jakaja ottaa kuolinpesän haltuun, jakaa pesän osakkaiden kesken, ja silloin voi tulla arpomisia omaisuuserien kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Tämä on hyvä neuvo, kunhan tarpeeksi aikaa on kulunut eikä asiaa ole saatu päätökseen. Se ei kuitenkaan välttämättä ole järkevää vielä, kun isän kuolemasta on vasta vähän aikaa, AP jo muutenkin pomottaa ja sisarukset pitävät häntä julmana.
Parempi olisi antaa tilanteen rauhoittua hetken aikaa ja katsoa, löytyisikö yhteinen sovinto kunhan jokaisen suruprosessi on hieman mennyt eteenpäin. Sisaruksille pitäisi antaa aikaa surra ainakin sen verran, että he ehtisivät itse pohtia läpi miten itse haluavat asian pitkällä tähtäimellä ratkaistavan. Se että hoidetaanko asia puolen vuoden päästä vai jääkö se roikkumaan vuosikymmeniksi, on kuitenkin täysin eri asioita.
Siinä vaiheessa jos sisarukset eivät kuukausien päästäkään ole valmiita asiasta keskustelemaan tai huolehtimaan taloon liittyvistä käytännön asioista, alkaa olla parempi hetki ottaa kovemmat keinot käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Nyt pidetään naapurit tämän ulkopuolella! Ei saa vastuuttaa naapuria "pitämään silmällä" jotan taloa ties missä korvessa. Varmaan sillä naapurilla on kivempaakin tekemistä kuin ottaa talon vahtiminen riesakseen. Entä jos putket jäätyy talvella, kenen on vastuu? Väärin vahdittu naapurilta. Älkää sysätkö tämmöisiä juttujanne muiden niskoille!
Antaisin sisaruksille vielä tämän kesän aikaa käsitellä asiaa ja sitten elokuussa pesänjako.
Aseet! Nämä pitäs hoitaa asianmukaisesti pois.
No, jo on kun jätetään homehtumaan. Talosta on koko ajan kuluja...
Sepititkö tarinasi oikein huolella. Normaali käytäntö on kyllä että hoidetaan kohtuullisessa ajassa homma loppuun. Jakokirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Miksi?
Koska lain mukaan pesä on jaettava mikäli yksikin osakas hakee pesän jakoa. Siksi.
Ei vaan miksi se edellinen neuvo oli mukamas typerä, vaikka se on ihan lainmukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa se on tietenkin kun kolmen erilaiset toiveet ja tunteet puhuvat näissä perintöjutuissa hyvin paljon.
Pikkuhiljaa jos saatte tavarat jaettua olisi hyvä. Meillä kestänyt yli 10v tavaroiden kanssa pyöriminen ja nyt kuolivat sitten sisareni ja kaikki "paska" jäi minulle. Talo ja autotalli ja varastot täynnä!!!! Koitan kuskata pikkuhiljaa roinaa pois, lahjoittanut olen jo paljon. Minusta ei ole myymään, en vaan jaksa kun tavaroita satoja. Arvokkaimmat kuten soittimet myin jo.
Tsemppiä!
Meillä meni n 10 v, kun appivanhemmat toi kerran kk meille autolastillisen tarpeetonta. Ei näkynyt missään.
Sitten mies sai pakun käyttöön. Onneksi appivanhemmat olivat keränneet muutaman sadan banaanilaatikon varaston.
Meillä oli kirppispaikka n 15 viikkoa.
Tuö oli jäätåvä.
Tarpeeton toina on hirveä työ
Alue: Aihe vapaa
Ei ollenkaan ole typerä neuvo. Jos ei sisaruksille mene asia helpolla perille, niin sitten vaikeamman kautta. Jakamattomia kuolinpesiä saattaa joidenkin suvuissa olla useampiakin, jolloin jollakin sukupolvella on iso työ selvitellä asioita ja jokuhan se joutuu jakamattoman kuolinpesän asioista huolehtimaan.