Lue keskustelun säännöt.
Miksi vieläkin ylioppilaat nostetaan jalustalle ammattiin valmistuviin nähden?
16.05.2023 |
Asia ei ole itselleni nyt mitenkään ajankohtainen, mutta hieman harmittaa silti joka vuosi. Ihan yhtä kovan työn ammattiin opiskelevat käy läpi. Opinnoissa on myös harjoittelujaksoja työelämässä, ja jos ne saa kunnialla suoritettua niin se vaatii monenlaisia taitoja. Sekä lukion että amiksen voi kyllä mennä lukematta läpi, mutta kyllä molemmissa opiskelee motivoituneita nuoria. Kuitenkin vain ylioppilaat ällillänsä pääsevät loistamaan.
Kommentit (66)
Kyllä ammattiin valmistuneelle voi juhlat järjestää jos haluaa. Minulla oli aikoinaan juhlat kun valmistuin sähköasentajaksi 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se sääli, ettei lehdissä julkaista ammattiopintonsa päättäneiden nimiä, kun olisi se kiva, että heidänkin vanhempansa saisivat lapsen nimen nähtyä lehdessä.
Mutta minkään ei pitäisi estää järjestämästä yhtä hienoja juhlia amiksesta valmistuneelle kuin ylioppilaallekin. Se on ihan vaan vanhempien (no lapsen myös) viitseliäisyydestä ja halusta kiinni. Mun mielestä oli ihanaa, kun serkulle järjestettiin valmistujaisjuhlat, kun hän valmistui lähihoitajaksi. Hän sai ihan samanlaiset juhlat kuin ylioppilaiksi valmistuneet sisaruksensakin.
Meidän lapsi on vasta taapero, mutta kyllä meillä on aikomus juhlistaa hänen valmistumistaan oli se sitten amiksesta tai lukiosta.
- - -
"Onhan se sääli, ettei lehdissä julkaista ammattiopintonsa päättäneiden nimiä, kun olisi se kiva, että heidänkin vanhempansa saisivat lapsen nimen nähtyä lehdessä."
- Itse asiassa julkaistaan kyllä ja esimerkiksi YLE:ltä löytyy "Amiskone:
"Onnea ammattiin valmistuneille! Katso Ylen amiskoneesta, ketkä juhlivat tänä keväänä
Ylen amiskoneesta näet valmistuneet ja tilastotietoa ammatillisesta opetuksesta"
-Samoin paikallislehti on vuosia julkaissut nimet ja opintosuunnan, josta asianomainen amiksen on finaaliin vienyt. Pragmaattisena ihmisenä itse arvostan kyllä amista vähintään samalle tasolle kuin lukiota. Siitä kun voi lähteä ammattitöihin tai jatkaa opiskelua; tai molempiakin. Lukiopohjalta ei voi kuin jatkaa opiskelua tai lähteä hantihommiin. Ja nimitys "ikuinen ylioppilas" kun ei ole kehusana...
Vierailija kirjoitti:
"Sekä lukion että amiksen voi kyllä mennä lukematta läpi"
Ap paljasti olevansa amis, nimittäin lukiota ei mitenkään mennä lukematta läpi.
Molempia tutkintoja tulisi tosin kyllä arvostaa, eihän yo ole edes ammatti.
Luuletko, ettei lukiosta valmistu oppilaita rimaa hipoen? Mä valmistuin lukiosta silleen, että pitkän matikan ja fysiikan arvosanat olivat vitonen ja pitkän matikan kirjotuksista pääsin just ja just läpi. Aineet kiinnosti mua, mutta en jaksanut lukea. Ylppäreihin en lukenut varmaan sekunttiakaan ja äitikin ihmetteli, että luulisi mun olleen nenä kirjasssa. Silloin oli vielä vanha reaali ja vastasin kaikkien aineiden ensimmäisiin kysymyksiin, jotka olivat helpoimpia. Tällä tekniikalla sain reaalista C:n, koska olen aika hyvä järkeilemään vastauksia sellaisiin peruskysymyksiin.
No ei voi kyllä mitenkään verrata näitä. Lukio on huomattavasti haastavampi ihan jo läpäistä, päälle vielä yo-kokeet. Ei monikaan amis selviäisi 3 vuotta jatkuvista koeviikoista, mihin oikeasti tulee todella paljon päntättävää. Amikseen siksi hakeutuvatkin ne, joille koulu jo lähtökohtaisesti oli vaikeaa. Siskotyttö on amiksessa ja kyllä on ollut ihmettelemistä hänellä kun opetusta on 2-3 päivää viikossa, kokeisiin ei tarvitse lukea lainkaan, kirjoja ei tarvitse hommata, tunneilla ei tehdä mitään, läksyjä ei ole. Osa-aikainen päivähoitopaikka se lähinnä tuntuu olevan.
Samaa olen ihmetellyt.
Ja ihmetellyt myös sitä miksi niin harva valitsee opiskella kaksoistutkintona.
Koulupäivien pituus ei tuplaannu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion käynyt nuori on ikäänkuin käynyt maksimaalisen yleissivistyksen opinnot suorana jatkumona peruskouluun.
Lukiossa opiskellaan paljon kieliä, ja matematiikkaakin. Reaaliaineita. Saadaan valmiuksia lisäkoulutukseen, elämään ja ammattiin. Ja yliopistoon sekä ammattikorkeakouluun.
Siinä samalla kypsytään aikuisemmaksi.
Se on eräänlainen siirtymäriitti se ylioppilaaksi valmistuminen, siksi sitä juhlitaan yleensä isosti.
Ammattikoululainen on käynyt yhtä arvostettavan tien. Jopa vaativamman tien.( Olen itse käynyt myös lukion ja hyvillä arvosanoilla.)
Opiskelin juuri aikuisiässä amis- tutkinnon, ja voin sanoa, että kaikista vaativammat jaksot siinä oli harjoittelut. Koska aina ei ollut ohjaamisintoista ohjaajaa työpaikalla ja kaikenlaiset ilmapiirit jylläsivät.
MOnet nuoret tarvitsisvat rutkasti lisää kypsymisaikaa, sikäli nykymuotoinen laajennettu oppivelvollisuus on joskus vaikea yhtälö. Vaikka sillä ajetaankin nuorten syrjäytmisen ehkäisyä.
Mutta joo. Molemmat koulutukset nuorilla ansaitsevat valmistumisjuhlat. Järjestämisestähän se on kiinni.
Itse juhlin omaa valmistumistani hyvällä ruoalla ja iloisella mielellä. Parasta on, kun ei enää tarvitse mennä harjoitteluihin arvostelun alle :).
Väitän että ammattikoulutuksen taso vaihtelee kouluittain. Itse olen lukenut ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen vielä eräoppaaksi työn ohella. Opintoihin ei liity mitään monisivuisia esseitä, mutta pänttäämistä ja opettelua riittää (lajitunnistamiset, metsästäjätutkinto). Turvallisuusasiakirjat tulee laatia huolellisesti ja turvallisuus tulee käytännössä osata, jotta voi päästä näyttötilaisuudesta läpi. Ei voi vain lähteä torvea soitellen vetämään jotain ohjelmaa ryhmälle, vaan siellä mennään turvallisuus edellä.
Olen kuullut työvoimakoulutuksista jossa esim. sähköasentajien koulutus oli yhtä kaaosta ja oppilaisryhmällä oli hermot kireällä kun opettajat eivät tosissaan opettaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sekä lukion että amiksen voi kyllä mennä lukematta läpi"
Ap paljasti olevansa amis, nimittäin lukiota ei mitenkään mennä lukematta läpi.
Molempia tutkintoja tulisi tosin kyllä arvostaa, eihän yo ole edes ammatti.
- - -
Silminnäkijätodistajana seurasin, miten lukio ja yo-kirjoitukset selvitettiin läpi siten, etten ikinä nähnyt mitään opiskeluun viittaavaa kolmessa vuodessa ja vieläpä kohtuullisin paperein. Heti perään intti ja AMK ja nyt osaomistajana puolen tuhannen työntekijän firmassa.
Harmittelee vieläkin, ettei satsannut kunnolla lukioon kun Aalto-yliopisto jäi hyvin pienestä kiinni.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen koskettaa melko samanlaisena tuhansia nuoria vuosittain. Siihen liittyy myös muita perinteitä: vanhat, penkkarit, kirjoitukset, abi-risteily ja lopulta kaikille samanlainen lakki, jota kannetaan ylpeänä myös tulevien vuosien vappuna.
Ammattiin valmistuvilla ei ole vastaavaa yhtenäiskulttuuria. Suoritus on toki hieno ja arvostettava, mutta siihen ei liity samanlaisia perinteitä. Ja jos me suomalaiset jotain rakastetaan, ne on juuri ne perinteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilastutkinnon suorittaminen koskettaa melko samanlaisena tuhansia nuoria vuosittain. Siihen liittyy myös muita perinteitä: vanhat, penkkarit, kirjoitukset, abi-risteily ja lopulta kaikille samanlainen lakki, jota kannetaan ylpeänä myös tulevien vuosien vappuna.
Ammattiin valmistuvilla ei ole vastaavaa yhtenäiskulttuuria. Suoritus on toki hieno ja arvostettava, mutta siihen ei liity samanlaisia perinteitä. Ja jos me suomalaiset jotain rakastetaan, ne on juuri ne perinteet.
Jos tuhannet valitsevat lukion vain perinteiden takia, se kertoo heistä ihan tarpeeksi.
Sen sijaan, että valittaisit arvostuksen puutteesta, niin miksi et ala itse kohottamaan sitä arvostusta? Kyllä se ylioppilaiden arvostus on tullut perinteiden myötä. Luokaa ne omat perinteet ja arvostus myös amis-puolelle älkääkä valittako. Kuka sen arvostuksen teille hankkii, jos ette te itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen nuori on valmistuessaan juhlansa ansainnut!
Amiksesta valmistutaan ammattiin mikä tarkoittaa nykyään lähinnä perustaitoja selvitä elämässä ja työpaikan sosiaalisessa yhteisössä, varsinainen ammattitaito rakentuu vasta työuralla käytönnössä. Amisvalmistujan koulut on käyty ja todistus on päätepiste sivistymiselle.
Ylioppilas on saavuttanut korkekoulukelpoisuuden ja osoittanut yleissivistystasonsa, joiden myötä hän on matkalla yhteiskunnan merkittäviin tehtäviin ja haastaviin asiantuntija-ammatteihin ja on siis tulevaisuuden rakentaja ja vaikuttaja. Sitä kantsii juhlistaa ennenkuin kova työ (varsinainen osaamisen opiskelu) vasta alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perussyy on se, että ylioppilaaksi valmistuva saa hienon hatun kun taas amiksesta saa vain ammatin. Hieno hattu on hyvä meriitti ja juhlan paikka. Ammatti nyt on arkinen ja tavanomainen asia. Hattuja tulee aina juhlistaa. Miettikääpä vaikka tohtorinhattua!
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt.
Ja ihmetellyt myös sitä miksi niin harva valitsee opiskella kaksoistutkintona.
Koulupäivien pituus ei tuplaannu.
Kaksoistutkinto ei sisällä lukion oppimäärää. Siinä on ainoastaan kirjoitettavat aineet. Eli ei ole lukion päättötodistusta, pelkkä yo-todistus.
Yleissivistävyys siis huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Amiksesta valmistutaan ammattiin mikä tarkoittaa nykyään lähinnä perustaitoja selvitä elämässä ja työpaikan sosiaalisessa yhteisössä, varsinainen ammattitaito rakentuu vasta työuralla käytönnössä. Amisvalmistujan koulut on käyty ja todistus on päätepiste sivistymiselle.
Ylioppilas on saavuttanut korkekoulukelpoisuuden ja osoittanut yleissivistystasonsa, joiden myötä hän on matkalla yhteiskunnan merkittäviin tehtäviin ja haastaviin asiantuntija-ammatteihin ja on siis tulevaisuuden rakentaja ja vaikuttaja. Sitä kantsii juhlistaa ennenkuin kova työ (varsinainen osaamisen opiskelu) vasta alkaa.
Todella vanhanaikaista, yksinkertaista ajattelua.
lakkiaiset kunniaan! kirjoitti:
Perussyy on se, että ylioppilaaksi valmistuva saa hienon hatun kun taas amiksesta saa vain ammatin. Hieno hattu on hyvä meriitti ja juhlan paikka. Ammatti nyt on arkinen ja tavanomainen asia. Hattuja tulee aina juhlistaa. Miettikääpä vaikka tohtorinhattua!
- - -
Noup"
Kyllä ammattitutkintolaiset & amislaiset ovat jo vuosia saaneet lakkeja ja olen itsekin ollut kuvaamassa kyseistä tilaisuutta:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksissa on valtavasti tyhjää. Lapseni kavereita on amiksissa ja niillä on viikossa päivä tai kaksi itseoppimista muka kotona ja kun ollaan koululla, sielläkin vaan istutaan ilman opetusta, kun kaikki ei millään mahdu konesaliin. Suurin osa vaan joutuu istumaan. Autoala
Toinen opiskeli lähihoitajaksi. Myös paljon opetuksettomia päiviä hänellä. Valmistui ja nyt opiskelee sairaanhoitajaksi.
Toihan ei taida olla opiskelijoiden eikä opettajien tahto. Muutama vuosi sitten oli joku lyhyt dokumentti siitä, missä pulassa amikset oli, kun rahoitusta leikataan eikä oppitunteja saa järjestää. Joku sähköalan opettaja kertoi, ettei kyllä päästäisi niitä opiskelijoita tekemään oman kotinsa sähkötöitä, kun opetusta ei vaan pystytä järjestämään tarpeeksi.
Näin on. Amisten tyhjät tunnit on yhteiskunnan syytä.
Kyllä ne opiskelijat haluaisi oppia, mutta ei ole rahoitusta koko päivän opetukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt.
Ja ihmetellyt myös sitä miksi niin harva valitsee opiskella kaksoistutkintona.
Koulupäivien pituus ei tuplaannu.Kaksoistutkinto ei sisällä lukion oppimäärää. Siinä on ainoastaan kirjoitettavat aineet. Eli ei ole lukion päättötodistusta, pelkkä yo-todistus.
Yleissivistävyys siis huonompi.
Vain jos valitsee niin.
Voi myös valita toisin ja saada päättötodistuksen.
Lukio on rankka ja yo-kokeet stressi. Itse, kirjoitin v 1998. Nyt kirjoittaa poika ja kyllä on vaativaksi muuttunut lukio minun ajoista. Jännittää kovasti, kun kovin hyvin ei ole lukio mennyt pojalla.