Tuleepa tän äidin lapsille lahjaton joulu

" mamachaos"

Lasten edun pitää mennä sun oman ylpeytesi edelle. Oli minullekin iso kynnys mennä sossuun syksyllä -89, mutta kun kesätyörahat oli jo menneet opiskelukirjoihin ja muuttoon ja opintotukipäätös vain viipyi ja viipyi, eihän siinä muu auttanut kuin mennä. Sain toimeentulotukea. (Asiassa omituisinta oli se, että paikalla oli sama, jo harmaapäinen virkailija kuin vuonna 1963, kun minun mummoni joutui nöyrtymään ja kävelemään sisälle - mies kun oli kuollut ja kuusi lasta jäi hänellekin huollettavaksi. Meillä oli sen virkailijan kanssa aika mukava rupatteluhetki, sitten yllättäin.) Ja nälkä lähti, sain ja kävin kiittämässä kun opintotukikin sitten lopulta tuli.



Toisen kerran jouduin nöyrtymään keväällä 1992, (useimmat varmaan muistamme laman), kun vuokran jälkeen elämiseen jäi 400 markkaa. Siellä neuvottiin ja täytettiin papereita. Mutta voi kuule, tunsin olevani kuin Kroisos Pennonen, tililleni tupsahti asumistuki ja käteen jäi vuokran jälkeen 1600 markkaa. Minulla kävi mäihä, kolmen kuukauden päästä pääsin töihin.



Ei se sossu ole vain juoppoja ja narkkareita varten, vaan ihan oikeasti köyhiä varten. Nöyrry, lastesi tähden. Tunnusta tosiasiat. Turha ylpeys pois. Kerjääminen on minusta suurempi paha kuin mennä rehellisesti sossuun ja sanoa että olen nyt pahassa jamassa, p-a.

Itsekin olen kerran hakenut toimeentuloa. Sinkku olin, opiskelut just loppunu. Opintotuki oli tullut ja mennyt toukokuun alussa. Kesätyöt alkoivat kesäkuun alussa, eka palkka tuli kesäkuun lopussa. Menisin toistekin, jos tulisi tarvis, nyt on jo lapsikin huollettavana, mieskin kyllä vielä onneksi.



Tsemppiä kaikille yh-äideille ja isille. Älkää antako lapsenne kärsiä oman ylpeytenne takia.

Täällä kirjoittavat monet kenellä omasta mielestä elämä on hanskassa ja heillä rahat riittää eivätkä tartte sosiaaliavustuksia elämäänsä. Kuitenkin yllättävän moni tietää mitä esmes Turun sossusta saa. Ettei vaan siellä käytäs vähän ruinaamassa ja täällä sit lynkataan kaikki isolapsiset perheet keiden äiti ei mene töihin koska saa kotiinkin rahaa. Haukutaan etenkin heidät sosiaalipummeiksi.



Ja sinä kuka kerroit lama-aikana menneesi hakemaan avustusta, kuinka sä menit elämäs niin solmuun saattamaan että jouduit vaikeuksiin. Olisit hallinnut elämääsi??



Sitten on nää ketkä laittaa 1000- 2000e lahjoihin rahaa parille neljälle tenavalle. Mielestäni heilläkin elämänhallinta on pettänyt. Ei lapsen tarvitse saada kaikkea haluamaansa. Kohtuus olisi hyvä osata. Ehkä nämä vanhemmat maksavat jouluna lapsilleen niitä 12h työpäiviä, kuntosali käyntinsä ja manikyyriin menneet aikansa lapsille rahana ja tavarana.

SItten ihmetellään kun ne vuosien päästä pyörivät jonkun yh:n lasten kanssa huumepiireissä ja etsivät elämäänsä sisältöä.



Joo ei pidä yleistää. Mutta enemmän nostan hattua niille kenellä pysyy kohtuus vaikka rahaa olisikin. Ja nostan myös niille ketkä vähistä tuloistaan raapivat jotain kasaan, mutta antavat lapsilleen joka päivä läsnäoloa eivät ainoastaan tavaraa ja rahaa.



Kaikille hyvää Joulumieltä!

Älkääkä pilatko lastenne joulua juomalla itsenne humalaan, kiitos!



Ap:lle rohkeutta ottaa vastaan yhteiskunnan apua ja kaikkea hyvää



T.Äiti, isä ja 4 lasta kenellä lahjoihin ei todellakaan mene tonnia, vaikka olemmekin keskituloisia

Eivätkö hänen sisaruksensa tai vanhempansa tai lasten kummit anna apua tai lahjoja. Aika harvinaista, sanoisin. Entä se, että hän olisi voinut ostaa kirppareilta lahjoja pitkin vuotta ja joulukoristeita. Kulkeehan hänen kauttaan paljon yhteiskunnan rahaa, josta olisi pienen määrän helposti voinut säästää.



Sitten on todella superharvinaista, että tulee pillereistä huolimatta raskaaksi.



Sitten vielä ihmettelen, että oli niin pienet lapset ja tuli toiselle miehelle raskaaksi. Minusta se on suorastaan järkyttävää, että hän teki niin, eli otti niin suuren riskin. Mieshän olisi voinut jättää suhteen paljastuttua, vaikka lasta ei olisi tullutkaan. Sitten vielä on kummallista, että se hyvä tukija -mies ei ollenkaan tuekaan, vaikka oma lapsi syntyi. Vaikea uskoa niin empaattisesta miehestä, ettei rakasta lastaan.



Pyydän nöyrimmästi anteeksi, mutta kyllä hieman ajattelen, että tämä voisi olla provokin.

Vierailija:

Ja sinä kuka kerroit lama-aikana menneesi hakemaan avustusta, kuinka sä menit elämäs niin solmuun saattamaan että jouduit vaikeuksiin. Olisit hallinnut elämääsi??

Oli se pikkuisen vaikeaa hallita sitä elämää, kun valmistuin opiskeluista ja aloin etsiä töitä. Talous oli juuri romahtanut, valuutta pääsetty kellumaan, isä sai Hakalta fudut konkurssin myötä, äidin tehtaan Venäjän tilaukset loppui, tuli lomautus, Suomessa oli 500 000 työtöntä eikä ollut meikäläisen edes tuota ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tullut tienattua, kun tuli opiskeltua ammatti. Siinä ei omatoimista elämän solmuun saattamista edes tarvittu, kun ihmisiltä meni työpaikat alta ja joka työpaikkaa kohti oli satoja hakijoita. Ruokaa etsin jopa koiranruoka-altaista. Vanhemmilla ei ollut mistä antaa - enkö olisi edes iljennyt pyytää. Mutta 1700 markan nettopäivärahasta on aika vaikea maksaa vuokraa 1300 markkaa ja opintolainan korkoa, sähköä, tv-lupaa ja vakuutusta. Huom, puhumme siis markoista, ei euroista. Syödäkin silloinkin piti, nimittäin. Onneksi oli se sossu. Ilman sossua tässä maassa olisi paljon enemmän huoria, varkaita, tappajia ja pankkirosvoja, koska silloin kun elämä alkaa mennä ns. persnettoa eikä mistään saa apua, ihminen tekee epätoivoisempia tekoja kuin yleensä tekisi. Sossu ei ole kirosana, jos sen kautta pääsee jaloilleen. Minä sain vuoden työttömyyden jälkeen töitä, olin onnellinen siitä. Ja ne sossun minulle maksamat rahat olen maksanut moneen kertaan veroina takaisin.

Mutta selvästi sulla on elämä aina mennyt ns. putkeen. No, ehkä se vielä sinuakin opettaa, että miksi sossua tässä maassa tarvitaan. Vai?

että ex-mies (siis se jonka kanssa kuitenkin muka tehnyt viisi lasta yli kymmenen vuoden aikana) vei erossa perheen joulukoristeet!

Täää on paras ketju aikoihin !" !!!!!

viimiselle mies kyllä vei paljon muutakin kun joulukoristeet kuten huonekalut. Ap:llä ei ole netissä kuvia kuten jossain viestissä väitettiin ja ap poistuu tästä keskustelusta.

Sitten vasta hallinta on hukassa kun ei ole ruokaa pöydässä ja ulosottovirkailija ovella.

teiltä jotain pientä lahjoitettavaa joululahjaksi kelpaavaa.

Minä olen jo luvannut antaa ap:lle jotain pientä. Joulumieltä äidit, joulumieltä.

Huomaattehan että tässä ketjussa on toinenkin perhe joka tarvitsee apua.

Laittakaa mieluummin pelastusarmeijan tilille rahaa. Sitä kautta apu menee ainakin oikelle avun tarvitsijoille.

Ja jos on oikea avun tarve, joutuu tarvitsijakin tekemään sen eteen jotain muuta kuin kirjoittamaan epämääräisiä tarinoita nettipalstoille.

Kuka tahansa voi antaa tekaistgu n sähköpostiosoitteen ja antaa tilinumeron. Jopa minä. Keksin säälittävän tarinan ja raha virtaa tilille.

Mistä te tiedätte, vaikka tämä kirjoittaja olisi biletysrahaa kaipaava teini.



Eli annan rahaa vain sitä kautta, mitä kautta apu menee perille.

biletysrahaa kaipaava teini ei tee mitään käytetyllä pehmolla tai muulla lelulla, mutta pienelle lapselle se on tärkeä.

tapaamisen perjantaille, jolloin itse sattumalta menen hänen kotikaupunkiinsa ja vien hänelle samalla ison kassillisen meille tarpeettomia leluja ja vähän pientä vaatettakin. Huomenna katson, mitä kaikkea saan kasaan.

Oletteko koskaan ajatelleet, että nämä nyykypaketit ei välttämättä ilahduta perhettä. Mitä he tekevät kasalla vanhoja pehmoja?

Ehkä he tarvitsisivat muuta apua hallitakseen elämää.

Palstamammat puhdistavat omaatuntoaan kaivelemalla kaappeja ja lähettämällä kaapeista paskan pois. Sitten myydään huutonetissä kalliit reimatecit vielä kalliimpaan hintaan.

Sitten voi taas mammat jatkaa toisten parjaamista hyvällä omallatunnolla av. lla.

Kaksinaismoralismi kukoistaa.

Muistaakseni vuosi sitten oli samantyylinen. Kukaan ei saanut vastausta mailiin, mutta yhtäkkiä ilmestyi muka joku, joka varmasti on nähnyt tämän naisen ja aikoo viedä tavaraa. Saatiin keräys kuntoon ja ihmiset luovuttivat tavaraa ja rahaa.

Mutta yhtäkkiä se nainen hävisi ketjusta, joka keräsi sitä tavaraa ja rahaa apua tarvitsevalle perheelle.

Olisiko tavara ollut sen jälkeen jollain kirpparipöydällä myynnissä.

en jaksanut lukea kun sivuun 9 saakka kaikki viestit.



Hän saisi lapsilisiin korotusta, asumistukea, elatusmaksut kunnalta ja ihan saletisti sossusta rahaa. Mitä hän tekee? ei muuta kun valittaa täällä ja jotkut hönöt vie hänelle tavaraa. Ties mikä kirpputorin trokari täällä kerjäilee.



ei ole muka yhtään joulukoristetta jne. Jos on oikein köyhä niin ei sellaisilla ole yleensä edes tietokonetta. Joku tässä mättää ja kovasti.

Esimerkiksi avuntarvitsija ei välttämättä tiedä, missä tällaisia paikkoja on.



Tämän lisäksi jakelupisteitä ei ole joka paikassa, paikka voi olla kaukanakin.



Tämän lisäksi niissä on yleensä rajoitetut ajat ja välttämättä avun tarvitsija ei pääse itse hakemaan juuri siihen aikaan.



En sitten tiedä, mitä tuollaisissa paikoissa kysellään, jotta saa sen avun. Ehkä he kysyvät sellaisia kysymyksiä, että avuntarvitsija ei kuulukaan avun piiriin, vaikka oikeasti tarvitseekin apua.



Minäkin asun Helsingissä. Olen kuullut paljon Pelastusarmeijasta, mutta en kuuna kullan valkeana tietäisi, minne mennä, jos sieltä apua tarvitsisin. Kerran kokeilin hakea tietoa netistä, mutta silloin en löytänyt edes netin kautta. Tällä hetkellä en apua tarvitse, mutta silloin tein tällaisen testin, kun siitä niin paljon puhutaan.

Vierailija:

ei ole muka yhtään joulukoristetta jne. Jos on oikein köyhä niin ei sellaisilla ole yleensä edes tietokonetta. Joku tässä mättää ja kovasti.

Hankimme sen siihen aikaan, kun minä olin töissä ja luottotiedot olivat kunnossa. Tämän jälkeen ovat menneet työpaikka ja luottotiedot, mutta tietokone jäi. Tietysti nettimaksut täytyy maksaa, mutta tällä tavalla säästän puhelinmaksuissa. Tämä on paljon halvempi tapa pitää yhteyttä ihmisiin kuin puhelimella soittaminen. Toisaalta työpaikkoja on helppo hakea netin kautta. Eli se on hintansa arvoista pitää nettiä, vaikka tulot olisivat pienet.

lähtisi edes käytettyä tavaraa jakelemaan mutta jos asuisin lähellä voisin avuntarvitsijaa tapailla ja viedä sitten joulua varten jotkut pienet lahjat lapsille jotta eivät jää ilman lahjoja perheen huonon rahatilanteen takia. Seurakunnalta yms. sitten äiti voi hakea avustusta myös ja saada esim ostokortin kauppaan niin saa niitä jouluruokiakin hankittua ja joulukoristeita jos ei niitäkään ennestään ole. Kyllä hyvä tahto ja auttaminen kuuluu jouluun ja myös ihan tavalliseen arkeen. Suomessakin kun on apua tarvitsevia joiden tilanne ei välttämättä ole huono kaiken aikaa vaan tilapäisesti jonkin seikan takia ja kurjaahan se on jos tällainen osuu juuri jouluun.



Ja itse pienituloisena olen huomannut että joulun ja uuden vuoden aika on muutenkin vaikea kun suuret laskut tuppaa tulevan näihin aikoihin. Ja vaikka sen kuinka tietään niin minulla ainakin on vaikea muistaa että rahaa pitäisi pistää säästöön niin että nuo laskut saisi maksettua ja vielä jäisi jouluunkin rahaa.



Toivottavasti tiukillakin olevat perheet saavat sen verran apua että lapsien joulu ei ole täysin lahjaton.