Miten sun äitienpäivä pilattiin?

Harmittaa viimeinen äitienpäivä jolloin iäkäs äitini oli vielä elossa ja jonka siskoni pilasi. Äiti vieläpä kuoli myöhemmin samassa kuussa ja se oli viimeinen tapaaminen ennen kuin hän joutui yllättäen sairaalaan. Oli tarkoitus juhlia yhdessä vierailulla mutta menimme siskon takia hoitokotiin vasta niin myöhään että äitimme jo lepäili vuoteessa. Sisko käytti sitä tekosyynä vain seisoskella hetki ja jättää kukka. Hän piti täytekakun ja tiedän hänen säästäneen sen seuraavana päivänä tulossa olleille vierailleen tarjottavaksi. Sen näki ilmeestä että hän keksi ettei nyt tarvitsekaan ostaa vieraille mitään. Äitimme ei olisi muka voinut syödä kakkua vuoteessa istuen vaikka oli ruokailu onnistunut muulloinkin niin. Kunnolla juhliminen typistyi viiden minuutin seisoskeluksi sängyn vierellä ja tarjoilut meni siskon vieraille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole pilannut tätä päivää. Miesystävä herätti suudelmiin ja toi kahvit sänkyyn. Vietettiin kiva päivä ja iltapäivällä tulin kotiin, lapset tuli myös kotiin ja olivat isänsä kanssa tehneet kakun. Ex halasi ja sanoi että olen paras äiti, juotiin kahvit perheen kesken. Käytiin lasten kanssa noutoruokaa ja nyt köllitään sohvalla.

Olet väärässä ketjussa. Katso kysymys!

Varokaa, palstavahdit vahtaavat, ettei vaan vastata "vääriin" ketjuihin! Mukavaa, että joidenkin päivä on sujunut hyvin!

Ei mitenkään. Päivä meni tosi mukavasti. Käärijä hävisi Euroviisut, joten meidän taloyhtiö oli epätavallisen HILJAINEN koko yön. Ei tullut sitä ennustettua voitonjuhlaa, känniörvellystä ja "torilla tavataan" -hehkutusta. 

Kävimme minun äitini luona äitienpäiväkahveilla. Se oli ihan kivaa. Mutta edes siitä mieheni tai lapseni eivät hoksanneet onnitella minua. (Saati mitään kortteja tai lahjoja tai kahveja). No, eihän sitä voi kaikkea älytä :D

Ainoastaan ex muisti edes onnitella. Lapset ei muistaneet mitenkään.

Oi, minulla oli ihana ,leppoisa äitienpäivä. Sain ihan omasta toiveistani olla omissa oloissani. Mies paisti ihania räiskäleitä minulle . Lapset viettivät kotonaan omaa äitienpäivää.

En pidä aina muodollisuuksista, virkistävää välillä niistä poiketakkin nyt jo kun käy pitkälle kahdeksaa kymppiä.

Hesarin prostituutiojuttu pillua myyvästä äidistä.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään!

Kiitos siitä mun elämäni miehille!

Muutama intersektionaali tätäkin alapeukutti🤣

Ei mun päivää voinut pilata mitenkään kun lapset muistaa kyllä enkä mitään keltään odota. 😇 Itse teen päivästäni sellaisen kun haluan.

Vierailija kirjoitti:

Sain lahjaksi savimöhköleen, ihan kiva. Lapsi tehnyt sen päiväkodissa. Mies oli ostanut vatkaimen, great..

Se on rakkauden möhkäle. Pidä sitä kuin kukkaa kämmenellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain lahjaksi savimöhköleen, ihan kiva. Lapsi tehnyt sen päiväkodissa. Mies oli ostanut vatkaimen, great..

Vatkain on hyvä, itse sain mieheltä vatkaimen 45 v sitten lahjaksi. Toimii vieläkin hyvin. Mies karkasi 30v sitten, lapsi kasvoi ja muutti pois. Tulee kyllä tänään käymään, leivoin meille kermakakun jälkkäriksi. Iloitse tästä päivästä, samaa ei tule toiste, jokainen päivä on omansa.

Tää on ihana! Mulla teini vielä kotona, oli tehnyt kortin ja käytiin aamupäivällä yhdessä meren rannassa kahlailemassa. Paistoin lettuja, käytiin pihalla keinumassa ja nautittiin auringosta. Kahdestaan oltiin tänään mutta oli varmaan paras ja rennoin äitienpäivä koskaan. Kyyneleet tuli aamulla ja illalla, syvä kiitollisuus lapsesta jonka sain <3 Sori, väärä ketju :D

ei mitenkään - lapset paikalla - toivat kukkia, grillattiin ja syötiin kakkua

Vierailija kirjoitti:

Mies ei nähnyt vaivaa minkään suhteen, edes aamupalaa ei laittanut minulle lapsen kanssa. Lapsi tuli makkariin aamusta kortin kanssa onnittelematta, koulussa oli menty riman alta kun edes korttipohjia ei oltu leikattu, joku revitty pahvinpala mihin oli piirretty lapsen omia suosikkihahmoja...

Tätä tää on aina. Minä olen passannut, puhtaasta rakkaudesta heihin, takaisin tulee hyvin vähän. Olen kyllästynyt ja vituttaa. Miksi vain minulla on oma-aloitteisuutta tässä perheessä?

No varmaan siksi kun olet passannut. Kuulostaa pikkumaiselta tuo kortista nillitys.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin äitienpäivänvalmistelut jo eilen illalla 21.30 kolmen Lapsemme kanssa kun tajusin, ettei miehen "pitää käydä kaupassa" ollut päässyt vielä toteutusasteelle. Mies ei ollut kotona, siksi lapsetkin mukaan. Tänä aamuna heräsin 1veen huutoon "äittä" kun nukkui miehen kanssa eri huoneessa eikä mies jaksanut nostaa lasta pois häkkisängystä... siitä sit itse ostamia aamupalatarpeita pöytään, ja syöttämään samalla pienintä.

Kun olin syönyt, mies tuli kyselemään, että mitä haluan aamupalaksi. Sanoin, että söin jo.

Eilen/aiemmin viikolla kukaan ei myöskään siivonnut ja arkena sitä ei aina niin ehdi, niin aloin sit tehdä viikkosiivousta ja tiskejä. Mies sentään heräsi tässä vaiheessa ja tarjoutui avuksi.

Oma isäni onneksi pelasti ja soitti meidät syömään jauhelihakastiketta ja spagettia. Kelpasi, nimittäin en olisi halunnut tehdä enää itse ruokaa! Mutta, oli todella ihanaa olla vanhemmillani kun keli oli mitä parhain. Söimme ulkona, katsoimme lasten leikkejä, ja herkuteltiin kääretortulla ja jäätelöllä. Alkuillasta kävimme vielä naapurissa appivanhempien luona herkuttelemassa.

Nyt ei jäänyt paha mieli, joskus on ollut sitäkin.

?? Avuksi? Siivomaan omia ja omien lastensa aiheuttamia sotkuja? No sillai sit...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva aamu ollut, pojan kanssa käytiin rannalla leikkimässä ja puistossa. Äskön syötiin brunssi perheen kesken.

Anoppi yrittää taas pilata äitienpäivän niin kuin kaikki juhlapäivät. Kutsui syömään mieheni mutta ei minua ja lastamme. Kymmenen vuotta ollaan oltu yhdessä ja ollaan naimisissa ja meillä on lapsi. Silti tekee selväksi, että heidän sukuun en kuulu. Ärsyttää suunnattomasti, että itkin taas kun sai niin pahan mielen.... En silti halua purkaa turhautumista mieheeni tai antaa pilata tätä päivää minulta.

Ei kai sun miehesi mennyt äitinsä luokse? Oikea mies ois sanonut että ei kiitos, vietän aikaa nyt perheeni kanssa.

Äitienpäivänä miehen kuuluukin mennä äitinsä luokse. Muina päivinä(364kpl) perheen kanssa.

Aikuinen mies menee äitienpäivänä äitinsä luo. Se tarkoittaa sitä, että äiti on huhkinut päivän keittiössä, poika istuu valmiiseen pöytään, syö ja juo vatsan täyteen ja sen jälkeen pötkähtää sohvalle sulattelemaan ruokaa. Äiti sitten siivoaa pöydän ja hoitaa tiskit. Siinä on suomimiehen käsitys miten äitiä juhlitaan kerran vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen vasten tahtoani lapseton. Vuoden masentavin päivä ja tuntuu että olisin mieluummin kuollut

No jaa, minä sitten taas olen oikein tyytyväinen, ettei ole tappelijoita, itsemurhalla kiristäjiä, säkkituoli-pieru-juttujen korttiin kirjoittajia ja suuttuessaan oman korttinsa repijöitä riesanani. Eikä myöskään itsekeskeisiä ukkoja.

Life is good.

Menin morjenstaan äitiäni, joka oli ihan jäätävässä flunssassa. "En viittinyt ilmoittaa teille, ku tää ei oo koronaa niin ei haittaa vaikka tarttuu."

Huoh. Tarttui ja haittaa.

Leipomosta ostettu kakku oli ihan älyttömän pahaa, hyi. Mutta muutoin oli todella mukava päivä koko perhe koolla :)

Eipä sitä ole sen enempää pilattu kun olen tottunut samanlaiseen äitienpäivään jo vuosikymmeniä.  Poika ja kaksi tytärtä (keski-ikäisiä) eivät muista koskaan ei mitenkään ja minua ahdistaa koko äitienpäivä.

Aamulla heräsin siinä kello 6 aikaan join kahvit ja lähdin ulos. Kuljin ulkona, muutaman tunnin kiertelin luontopolkuja ja istuskelin ja kuuntelin lintuja tulin kotiin jotain kello 11 mailla.

Sittenhän se loppupäivä meni niinkuin ennenkin ja oli helpotus, ettei äitienpäivää ole taas vuoteen.

Sain ihanan kortin pikku käsin väsätty <3 oli parasta ja tietysti halit. Muutama tunti meni rennosti, ei kukaan pilannut mitään.

Ihana kun saa olla äiti ja mummu, olen hyvin kiitollinen elämälle siitä.