Lue keskustelun säännöt.
Miksei tätä olla keksitty - sähköbussi joka latautuu sähkökaapelista joka on bussin yläpuolella?
13.05.2023 |
Se ei tarvitsisi suuria akkuja, eikä se tarvitse olla poissa käytöstä latauksen ajaksi.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta tuli mieleen että olisikohan sähköjunien korvaaminen akkukäyttöisillä siten, että saisivat vain akkujen latausvirran sähköjohtimista hyvä idea?
Nythän sähkö käyttää suoraan junien moottoreita ja varmaankin johtimissa pitää olla kovat jännitteet, ilmeisesti 25000 volttia että juna pystyy kaikissa tilanteissa kulkemaan sähköjohdon tuoman virran varassa. Jos johtimien tarvitsisi välittää jännitettä vain sen verran että akut latautuisivat, varmaan normaali verkkojännite 230V riittäisi? Tämä ehkä säästäisi sähköä valtakunnan verkossa huomattavasti?
Ei toimi noin. Juna tarvitsee tietyn tehon, joka lasketaan kaavalla jännite kertaa virta, Jos jännite laskee, virtaa pitää lisätä, mikä tarkoittaa johdinten vahvistamista mikä taas ei ole mahdollista nlin isossa määrin. Vaadittu sähköteho pysyy samana eli säästöä ei synny.
Se lisävirta otettaisiin silloin niistä akuista.
Tosin sähkön siirtäminen matalalla jännitteellä pitkiä matkoja tuottaa huimasti enemmän häviöitä kuin että siirretään korkealla jännitteellä ja veturissa olevalla muuntajalla muutetaan pienemmäksi käyttöön sopivaksi jännitteeksi.
Mistä se lisävirta niihin akkuihin tulee lataamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Kaupunkinopeuksilla ajoviimasta on aika vähän hyötyä. Sitä paitsi monissa sähköautoissa on jarruenergian talteenotto, mikä ajaa suunnilleen saman asian.
ei ole sam asia, jarruilla pysäytetään liike-energiaa joku pyörivä ropelli bussim katolla todennäköisesti aiheuttaisi suuremman vastuksen sen tuotto.. Muutenhan meillä olisi ikiliikkujia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Ilmanvastuksen voittaminen vaatii aina tehoa. Tuollaisella laitteistolla lisätään ilmanvastusta rakenteesta riippumatta, eli tarvitaan vastaava lisäteho. Miten muuten kuvittelet turbiinin pyörivän?
Eiköhän junissa ole sen verran korkeutta nykyisellään, ettei tarvitsisi korottaa yhtään niitä, käyttäisi vaan tilaa vähän tehokkaammin. Akkujen paino tuskin paljoa tuntuu kun junat nykyiselläänkin painavat valtavasti. Liikkeellelähtöhän se eniten energiaa vie, kyllä se sitten juoksee tasamaalla melko pienellä teholla kun se massa on liikkeelle saatu. Jarrutusenergia toki otettaisiin hyötykäyttöön myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Kaupunkinopeuksilla ajoviimasta on aika vähän hyötyä. Sitä paitsi monissa sähköautoissa on jarruenergian talteenotto, mikä ajaa suunnilleen saman asian.
ei ole sam asia, jarruilla pysäytetään liike-energiaa joku pyörivä ropelli bussim katolla todennäköisesti aiheuttaisi suuremman vastuksen sen tuotto.. Muutenhan meillä olisi ikiliikkujia!
Onko kukaan edes kokeillut moista propellia, jossa ensiksikin jo ajoviimaa tehostettaisiin kuristamalla ilmanottoaukkoa, joka siis olisi putkimainen ennen propellia, kuin autojen kaasuttimissa ennen vanhaan. Tämä propelli sitten pyörittäisi turboahdinta, joka tuottaisi sen varsinaisen ilmavirran sähkön tuottamiseksi, eikö tämä rakennelma lisäisi huomattavasti ilman volyymia pelkkään patopaineeseen verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Keksit ikiliikkujan. Ei muuta kun patenttia hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Keksit ikiliikkujan. Ei muuta kun patenttia hakemaan.
Enpä usko ikiliikkujaan, mutta pikemminkin tehostaisi energiankäyttöä. Juna jokatapauksessa liikkuessaan aiheuttaa melkoisen ns. ajoviiman tai "tuulen" puskiessaan ilman läpi, eikö tätä voitaisi hyödyntää jotenkin, onhan niitä tuulimyllyjäkin jauhamassa sähköä.
Jatkakaa vielä vähän niin seuraava fysiikan Nobel tulee sata varmasti tälle pslstalle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingistä johdinautot näyttäisivät poistuneen 60 luvun lopulla "modernien dieselbussien" tieltä
Halpa diesel vei ne vai olikohan syynä kahden ajolangan ylläpidon kalleus?
Vai pitikö ne ajolangat olla niin alhaalla että ne oli muuten hankalat?
Löytyykö tietäjää paikalta?
Olihan noita Helsingissä. Hyvin mahtuivat kaistoilleen muiden sekaan. Mm.no 14. Eikä maksaneet maltaita kuten ratikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkakaa vielä vähän niin seuraava fysiikan Nobel tulee sata varmasti tälle pslstalle
Tai sitten musta auto tummennettujen lasien kanssa ilmestyy kadunvarteen kytikseen...
Bussin pyöriin voitaisiin asentaa dynamot, jotka lataisivat bussin akkuja! Mitä kovempi vauhti, sitä enemmän virtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeinen niitti taisi olla neukkuprototyyppi' ķelvoton tekele. Esim. Sisällä lasien reunoja ei oltu hiottu, olivat todella terävät.
Ne aurinkopaneelit voisi laittaa ajovalojen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Bussin pyöriin voitaisiin asentaa dynamot, jotka lataisivat bussin akkuja! Mitä kovempi vauhti, sitä enemmän virtaa.
Jokaisessa sähköautossa on luonnollisesti tuollainen dynamo. Sitä kutsutaan sähkömoottoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bussin pyöriin voitaisiin asentaa dynamot, jotka lataisivat bussin akkuja! Mitä kovempi vauhti, sitä enemmän virtaa.
Jokaisessa sähköautossa on luonnollisesti tuollainen dynamo. Sitä kutsutaan sähkömoottoriksi.
Vai olisiko sittenkin laturiksi kutsuttu laite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Keksit ikiliikkujan. Ei muuta kun patenttia hakemaan.
Enpä usko ikiliikkujaan, mutta pikemminkin tehostaisi energiankäyttöä. Juna jokatapauksessa liikkuessaan aiheuttaa melkoisen ns. ajoviiman tai "tuulen" puskiessaan ilman läpi, eikö tätä voitaisi hyödyntää jotenkin, onhan niitä tuulimyllyjäkin jauhamassa sähköä.
Voiman ja vastavoiman laki: Jos ilma vaikuttaa propelliin tietyllä voimalla, niin propelli vaikuttaa ilmaan yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.
Se voima jolla propelli vaikuttaisi ilmaan lisäisi junan ilmanvastusta. Jos järjestelmissä olisi 100% hyötysuhde niin juna menettäisi saman verran liike-energiaa kun propelli keräisi sähköenergiaa. Koska tälläisten järjestelmien hyötysuhde on aina huonompi kuin 100 prosenttia, niin käytännössä sen propellin liikuttamiseen junan mukana kuluisi aina enemmän energiaa kun propelli tuottaa.
Radan viereen olisi teoriassa mahdollista asentaa propelleja jotka tuottaisivat energiaa ohi menevien junien ilmavirrasta, mutta jos sitä propellia pitää liikuttaa junan mukana niin silloin lopputulos on aina negatiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Keksit ikiliikkujan. Ei muuta kun patenttia hakemaan.
Enpä usko ikiliikkujaan, mutta pikemminkin tehostaisi energiankäyttöä. Juna jokatapauksessa liikkuessaan aiheuttaa melkoisen ns. ajoviiman tai "tuulen" puskiessaan ilman läpi, eikö tätä voitaisi hyödyntää jotenkin, onhan niitä tuulimyllyjäkin jauhamassa sähköä.
Voiman ja vastavoiman laki: Jos ilma vaikuttaa propelliin tietyllä voimalla, niin propelli vaikuttaa ilmaan yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.
Se voima jolla propelli vaikuttaisi ilmaan lisäisi junan ilmanvastusta. Jos järjestelmissä olisi 100% hyötysuhde niin juna menettäisi saman verran liike-energiaa kun propelli keräisi sähköenergiaa. Koska tälläisten järjestelmien hyötysuhde on aina huonompi kuin 100 prosenttia, niin käytännössä sen propellin liikuttamiseen junan mukana kuluisi aina enemmän energiaa kun propelli tuottaa.
Radan viereen olisi teoriassa mahdollista asentaa propelleja jotka tuottaisivat energiaa ohi menevien junien ilmavirrasta, mutta jos sitä propellia pitää liikuttaa junan mukana niin silloin lopputulos on aina negatiivinen.
Minä arvelin että se turboahdin toimisi ilmamäärän "kertojana" jolloin se tuottaisi enemmän ilmaa kuin pelkällä patopaineella pyörivä siipipyörä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai jospa sen bussin katolla olisi aurinkokenno joka lataisi sähköä koko ajan siihen bussiin...
Meillä Tampereella on jo tuollaisia...
Aurinkokennon lisäksi olisi propeli joka pyörittäisi ajoviimasta lisää sähköä. olisikohan ideaa tässä?
Olisi vielä niin että ajoviima pyörittäisi eräänlaista turboahdinta, ajoviima pyörittäisi yhtä siipipyörää joka pyörittäisi turboahtimen siipipyörää josta sitten tulisi semmoinen puhuri, josta se sähkö sitten muodostettaisiin, olisikohan tässä vähän vielä enemmän ideaa?
Ajoviimaakin varmaan voisi tehostaa kaventamalla ilmanottoaukkoa kuten kaasuttimen kurkussa.
Onkohan tällaista kukaan edes kokeillut, toimisiko ja tuottaisiko sähköä junan tarpeisiin?
Lasketko vielä paljonko juna käyttää tehoja sen ajoviiman tuottamiseen. Jos junan vastusta lisätään tommosilla härpäkkeillä tulos on nolla, koska tehoa pitää koko ajan lisätä.
Junassa on sen verran pituutta, että katon etuosa voitaisiin muotoilla aerodynaamiseksi ja siihen keskelle joku ilmanottoaukko, laitteisto jäisi joko suljetun kattorakenteen sisäpuolelle taaemmaksi junan katolla, tai ainakin edessä olisi aerodynaaminen ilmanohjain joka ohjaisi ohimenevän ilman suuremmitta vastuksitta junan ja laitteistojen ohi.
Keksit ikiliikkujan. Ei muuta kun patenttia hakemaan.
Enpä usko ikiliikkujaan, mutta pikemminkin tehostaisi energiankäyttöä. Juna jokatapauksessa liikkuessaan aiheuttaa melkoisen ns. ajoviiman tai "tuulen" puskiessaan ilman läpi, eikö tätä voitaisi hyödyntää jotenkin, onhan niitä tuulimyllyjäkin jauhamassa sähköä.
Voiman ja vastavoiman laki: Jos ilma vaikuttaa propelliin tietyllä voimalla, niin propelli vaikuttaa ilmaan yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.
Se voima jolla propelli vaikuttaisi ilmaan lisäisi junan ilmanvastusta. Jos järjestelmissä olisi 100% hyötysuhde niin juna menettäisi saman verran liike-energiaa kun propelli keräisi sähköenergiaa. Koska tälläisten järjestelmien hyötysuhde on aina huonompi kuin 100 prosenttia, niin käytännössä sen propellin liikuttamiseen junan mukana kuluisi aina enemmän energiaa kun propelli tuottaa.
Radan viereen olisi teoriassa mahdollista asentaa propelleja jotka tuottaisivat energiaa ohi menevien junien ilmavirrasta, mutta jos sitä propellia pitää liikuttaa junan mukana niin silloin lopputulos on aina negatiivinen.
Minä arvelin että se turboahdin toimisi ilmamäärän "kertojana" jolloin se tuottaisi enemmän ilmaa kuin pelkällä patopaineella pyörivä siipipyörä.
Eli sinäkin keksit ikiliikkujan. Nyt alkaa tulla kiire sille patentoimiselle. Täällä nimittäin aika moni on jo keksinyt sen.
Eikö nuo johdinbussit olisi ympäristöystävällisempiä kuin dieselbussit?
Eli ratikka.