Onko täällä jonkun muun nuoren pärjääminen lukiossa vaikeaa?
Omalla nuorella tosi vaikeaa tehdä itsenäisesti kotona tehtäviä ja lukea kokeisiin. Peruskoulussa sai niin helpolla hyviä numeroita, ettei ole oppinut tekemään töitä. Yritän koko ajan kannustaa siihen ja opettaa vaivannäköä, mutta ei nuorta kiinnosta äitinsä jutut juurikaan, kun on itsenäistymässä. Kannan suurta huolta miten pärjää ja miten lukiolle käy. Yritän etsiä vertaistukea ja mahdollisesti vinkkejä miten muut ovat saaneet nuorensa opiskelemaan? Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Kommentit (121)
No itse tarvittaessa kuulustelen kokeisiin. Olen varmaan tosi tiukkis-mutsi mut kyselen tarkasti, mitä kokeita tai esseitä tulosss ja vahdin että niihin luetaan ja työt tehdään. Omaa aikaa se tietysti vie mutta yritän ajatella että se satsaus kannattaa.
Eikö suurin osa ole vaikeuksissa ja syynä taitaa olla arvostelutapa, nimittäin kaikilla on laskenut arvosanat nelosen vitosen paikkeille, vaikka osaamistaso on edelleen sama kuin ennenkin. Olisi nuorten kannalta ollut parempi nostaa läpipääsyarvosanaksi 6, kuin pitää se nelosessa, mutta vaatia neloseen 55% oikein.
Vierailija kirjoitti:
Eikö suurin osa ole vaikeuksissa ja syynä taitaa olla arvostelutapa, nimittäin kaikilla on laskenut arvosanat nelosen vitosen paikkeille, vaikka osaamistaso on edelleen sama kuin ennenkin. Olisi nuorten kannalta ollut parempi nostaa läpipääsyarvosanaksi 6, kuin pitää se nelosessa, mutta vaatia neloseen 55% oikein.
Mistä tämä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
No itse tarvittaessa kuulustelen kokeisiin. Olen varmaan tosi tiukkis-mutsi mut kyselen tarkasti, mitä kokeita tai esseitä tulosss ja vahdin että niihin luetaan ja työt tehdään. Omaa aikaa se tietysti vie mutta yritän ajatella että se satsaus kannattaa.
Miten itsenäistyminen? Poikani lukiossa kehotettiin vanhempia astumaan sivuun, jotta nuoret itsenäistyvät ja kantavat itse vastuun opinnoistaan. Minäkin silti välillä kuulustelen ja olen istunut vieressä, kun poika kirjoittanut esseitä ja tehtäviä, koska huomasin, että itsenäisesti ei tee mitään. Uusin neuvo, minkä saimme, oli lopettaa apu kokonaan ja antaa pojan tilanteen kriisiytyä, jotta siellä "pohjalla" huomaisi, että nyt on pakko alkaa ottaa vastuuta. Minusta tämä kuulostaa hurjalta. En edes tiedä uskaltaisinko jättää poikaa yhtäkkiä sellaiseen tilanteeseen, sillä eihän se ole luonnollista? Yleensä vanhemmat astuu taka-alalle pikkuhiljaa eikö kertarysäyksellä. Tai näin ainakin olen luullut?
Me olemme nyt monta kertaa kokeilleet, että en tee mitään vaan seuraan mitä poika itse tekee. Mutta mitään ei tapahdu. :/
Ap
Hilda Merivirta purskahti itkuun, kun hän näki yo-kirjoitusten tulokset
Otsikoissa näkyvät usein supermenestyjät, mutta nipin napin ylioppilaaksi pääseminenkin voi olla iso juttu. Alle B:n keskiarvon kirjoittaneiden osuus näyttää nousseen selvästi.
Lukiossa yksittäisten kurssien arvosanoilla ei ole merkitystä. Tärkeää on mitä kirjoittaa ja miten niiden osalta kirjoitukset menevät. Kun jakaa kirjoitukset kolmeen osaan, voi keskittyä paremmin muutamaan aineeseen lukemiseen. Tässä hankalaa on, jos ei tiedä mihin haluaa jatko-opintoihin.
Oma lapseni kirjoitti niin hyvin ja oikeat aineet, että sai jatko-opiskelupaikan suoraan kirjoitusten arvosanoilla.
lukio ei ole tarkoitettu kaikille, jos ei maita, ammattikouluun sieltä
Vierailija kirjoitti:
No itse tarvittaessa kuulustelen kokeisiin. Olen varmaan tosi tiukkis-mutsi mut kyselen tarkasti, mitä kokeita tai esseitä tulosss ja vahdin että niihin luetaan ja työt tehdään. Omaa aikaa se tietysti vie mutta yritän ajatella että se satsaus kannattaa.
ei tarvinnu vahtia, todistus sen kertoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika vaan sluibailee läpi kurssien. Ei lue kokeisiin, ei tee tehtäviä kotona. Jotain esseetä on joskus harvoin väsännyt.
Sanoo, että vain kirjoituksilla on merkitystä.
Tuolla tyylillä ei tule menestymään kirjoituksissa.
Tälläistä on meilläkin, numerot on 4-7. Ihan naurettavaa. Kun ei kiinnosta, mutta itse lukioon halusi. Mutta motivaatiota ei ole, eikä tiedä mitä tulevaisuudelta haluaa. Töitä kyllä muuten tekee lukion ohella jnkv, että sentään jotain elämänjärkeä on. Mutta en tiedä miten ikinä pääsee kirjoituksista läpi.
töitä ei kannata tehdä kun lukiota käy (kesällä) siinä on tarpeeksi työmaata.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsilla on peruskoulussa arvosanat tulleet helposti. Silti meillä on kotona opeteltu, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen, ja että kokeeseen luetaan. Näillä tuli erittäin paljon kymppejä, eli varmasti vähemmälläkin olisi peruskoulun voinut suorittaa.
Nyt lukiossa opiskelutavat ovat kunnossa. Tämä minulla oli tavoitteena, kun peruskouluaikana noista läksyistä ja kokeista ei annettu luistella vain jotenkuten.
Eli uskon täysin, että nyt on haasteellista alkaa opettamaan niitä opiskelutapoja, kun tässä vaiheessa ne pitäisi jo osata.
Lapsi ehti tehdä peruskoulussa matematiikan läksyt aina jo koulussa. Luokka eteni hitaasti, eikä mitään eriyttämistä ylöspäin tehty. Tuloksena helppo 10.
Lukion pitkän matematiikka olikin sitten jotain ihan muuta. Opettajien lempilause tuntui olevan tämä onkin teille jo aiemmin opetettu, en kertaa sitä. Monia asioita ei oltu opetettu.
Vierailija kirjoitti:
lukio ei ole tarkoitettu kaikille, jos ei maita, ammattikouluun sieltä
Amis ei kuulemma ole vaihtoehto.
Kesäloman loppumisen "kunniaksi" nostan vielä ketjua, jos löytyisi vertaistukea. Pojallani oli suunnitelmia kesällä laskea pitkän matikan laskuja, tehdä 2 rästitehtävää ja itsenäisesti enkun kurssi. Kaikki tekemättä ja lukio jatkuu huomenna.
Olen pyrkinyt tukemaan ja kannustamaan ja ehdotellut yhdessä tekemistäkin, mutta pojan vakiovastaus on "Kohta." Tai "Myöhemmin." eikä mitään tapahdu myöhemminkään. En todella tiedä mitä tehdä tuon pojan kanssa.
Tyttäreni on toista vuotta lukiossa ja kaikki takkuaa. Numeroiden valossa kaikki näyttää hyvältä, mutta lapsi on uupunut, eikä kesäkään tuonut helpotusta. On sekä nepsy-, että mt- ongelmia. Uhkasi lopettaa lääkityksen, kiukuttelee, passauttaa, raivoaa. Jompi kumpi meistä on kohta laitoksessa.
Up