Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä jonkun muun nuoren pärjääminen lukiossa vaikeaa?
13.05.2023 |
Omalla nuorella tosi vaikeaa tehdä itsenäisesti kotona tehtäviä ja lukea kokeisiin. Peruskoulussa sai niin helpolla hyviä numeroita, ettei ole oppinut tekemään töitä. Yritän koko ajan kannustaa siihen ja opettaa vaivannäköä, mutta ei nuorta kiinnosta äitinsä jutut juurikaan, kun on itsenäistymässä. Kannan suurta huolta miten pärjää ja miten lukiolle käy. Yritän etsiä vertaistukea ja mahdollisesti vinkkejä miten muut ovat saaneet nuorensa opiskelemaan? Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni on toista vuotta lukiossa ja kaikki takkuaa. Numeroiden valossa kaikki näyttää hyvältä, mutta lapsi on uupunut, eikä kesäkään tuonut helpotusta. On sekä nepsy-, että mt- ongelmia. Uhkasi lopettaa lääkityksen, kiukuttelee, passauttaa, raivoaa. Jompi kumpi meistä on kohta laitoksessa.
Voimia teille! Meillä myös nepsy ja pelkän kesän jäljiltä uupunut, vaikka ei juuri mitään tehnytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni on toista vuotta lukiossa ja kaikki takkuaa. Numeroiden valossa kaikki näyttää hyvältä, mutta lapsi on uupunut, eikä kesäkään tuonut helpotusta. On sekä nepsy-, että mt- ongelmia. Uhkasi lopettaa lääkityksen, kiukuttelee, passauttaa, raivoaa. Jompi kumpi meistä on kohta laitoksessa.
Voimia teille! Meillä myös nepsy ja pelkän kesän jäljiltä uupunut, vaikka ei juuri mitään tehnytkään.
Kiitos, samoin teille. Meidänkin kesä meni lähinnä toipuessa ja nyt taas mennään. Saan nyt omaa aikaa edes vähän, mutta koulumurheet alkavat taas, ikinä ei ole hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun poika vaan sluibailee läpi kurssien. Ei lue kokeisiin, ei tee tehtäviä kotona. Jotain esseetä on joskus harvoin väsännyt.
Sanoo, että vain kirjoituksilla on merkitystä.
Kunpa noin olisikin! Ja millä tiedoilla hän sitten aikoo suoriutua kirjoituksista?
opettelee bytagoraan lauseen niin lyhyt matikka on melkein läpi. Äidinkieli nyt on ihan iisi päästä läpi, jos on äidinkieli suomi. Siinä on jo 2. Sitten biologia on aika iisi, 4 kirjaa, jotka on ihan läpysköjä. Lyhyt ruotsi vaati hieman tsemppaamista. Kirjoitin myös bonuksena englannista A:n lukematta.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsilla on peruskoulussa arvosanat tulleet helposti. Silti meillä on kotona opeteltu, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen, ja että kokeeseen luetaan. Näillä tuli erittäin paljon kymppejä, eli varmasti vähemmälläkin olisi peruskoulun voinut suorittaa.
Nyt lukiossa opiskelutavat ovat kunnossa. Tämä minulla oli tavoitteena, kun peruskouluaikana noista läksyistä ja kokeista ei annettu luistella vain jotenkuten.
Eli uskon täysin, että nyt on haasteellista alkaa opettamaan niitä opiskelutapoja, kun tässä vaiheessa ne pitäisi jo osata.
Jos lukiolainen on liian vanha opettelemaan uutta, niin miten me muut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttäreni on toista vuotta lukiossa ja kaikki takkuaa. Numeroiden valossa kaikki näyttää hyvältä, mutta lapsi on uupunut, eikä kesäkään tuonut helpotusta. On sekä nepsy-, että mt- ongelmia. Uhkasi lopettaa lääkityksen, kiukuttelee, passauttaa, raivoaa. Jompi kumpi meistä on kohta laitoksessa.
Voimia teille! Meillä myös nepsy ja pelkän kesän jäljiltä uupunut, vaikka ei juuri mitään tehnytkään.
Kiitos, samoin teille. Meidänkin kesä meni lähinnä toipuessa ja nyt taas mennään. Saan nyt omaa aikaa edes vähän, mutta koulumurheet alkavat taas, ikinä ei ole hyvä.
Kiitos. Sama juttu meillä, saan edes hetken omaa aikaa, jos vain nuori pääsee kouluun saakka. Ikinä ei ole hyvä, se on tosi surullista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsilla on peruskoulussa arvosanat tulleet helposti. Silti meillä on kotona opeteltu, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen, ja että kokeeseen luetaan. Näillä tuli erittäin paljon kymppejä, eli varmasti vähemmälläkin olisi peruskoulun voinut suorittaa.
Nyt lukiossa opiskelutavat ovat kunnossa. Tämä minulla oli tavoitteena, kun peruskouluaikana noista läksyistä ja kokeista ei annettu luistella vain jotenkuten.
Eli uskon täysin, että nyt on haasteellista alkaa opettamaan niitä opiskelutapoja, kun tässä vaiheessa ne pitäisi jo osata.
Jos lukiolainen on liian vanha opettelemaan uutta, niin miten me muut?
Niinpä! Vielä yliopistossa, aikuisopiskelijatkin opettelevat eri opiskelutaitoja. Myöhäistä ei ole koskaan.
Ehkä pitää vaan opetella luottamaan, että nuori selviää. Lukio on muuttunut siitä kun vanhemmat olivat siellä. Kannattaa seurata arvosanoja kuitenkin. Liika puuttuminen voi ärsyttää ja kääntyä itseä vastaan.
Motivaatiota voi syödä myös koulutuksen inflaatio. Koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa. On pätkätöitä ja valkokaulusköyhälistö. Silti opiskelu kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt puutunko liikaa. Olen kokeillut monesti myös olla puuttumatta ja silloinkaan poika ei tee tehtäviään. Vaikeaa seurata tuhoon tuomittua touhua vieressä, mutta ei kai muu auta.
Ap
Täällä vastaa nyt itse aikuislukiota käyvä nuori aikuinen. Mun tilanne on siis siinä mielessä hieman eri kuin sun pojalla, koska aikuislukiossa itsenäinen opiskelu on päivälukiota korostuneempaa.
Samaistun sun pojan ongelmaan. Tuossa voi käydä nimenomaan noin, että vaikka lukion haluaisi käydä niin se työmäärä saattaa välillä uuvuttaa ihan totaalisesti ja voi tulla tuo alkuviestin kaltainen oravanpyörä: tehtäviä on paljon ja stressaa, mutta niitä ei saa tehtyä vaikka tiedostaa, että tekemättömät tehtävät kasaantuvat ja ongelma pahenee. Se on jonkinlainen outo lukkotilanne.
Jos lukion haluaa käydä loppuun, niin nyt on pian otettava itseään niskasta kiinni. Kannustaisin tekemään jonkinlaisen opintosuunnitelman, mutta mikäli niitä rästitehtäviä on jo vino pino, niin se työmäärä on pakko pilkkoa jonkinlaisiin pienempiin osiin aluksi. Tehtävien suorittaminen ja niissä onnistuminen askel askeleelta tuo itsevarmuutta.
Lukio-opinnot ovat parhaimmillaan erittäin mielenkiintoisia, mutta ikävä kyllä tänä päivänä uuvuttavia. Tehtävämäärä on välillä melkein kohtuuton, kirjoitusten tulokset määrittelee nykyään tulevaisuutta jo vähän liikaa ja sekin stressaa - Tuolla viittaan esim. nykypäivän ensikertalaisuuskiintiöön, mikä ei minun mielestäni ole kovin toimiva ratkaisu tänä päivänä. Kilpailu opintopaikoista on pahentunut ja lukion papereihin liittyvät odotukset ja tulokset saa tuntemaan epävarmuutta.
En tiedä millaisia opettajia sinun poikasi koulussa on, mutta nostaisin toiseksi ongelmaksi opintojen digitalisaation ja opettajat. Opintoja viedään aina vaan itsenäisempään/digitaalisempaan suuntaan; tässä on sekä hyvät että huonot puolet. Osalle digiopiskelu ei toimi jo pelkästään keskittymiskyvyn puolesta (=liikaa houkutuksia, paukkuvia viestejä...). Tähän kun lisätään joitakin epämotivoituneita opettajia niin soppa on valmis. Mulla oli muutamat opettajat, joita ei tuntunut kiinnostavan opettaminen. Osa tehtävistä oli vaikeaselkoisia ja näihin apua pyydettäessä se vastaus oli melkein luokkaa "kato Googlesta/kato tää ja tää linkki". Joillekin se toimii, ja jotkut taas tarvitsee henkilökohtaista opetusta... ettei se mene vaan siihen, että tuijotetaan ruutua ja selvitetään ITSE jotkut melkein utopistiseksi menevät asiat vaikka bilsan solu ja perinnöllisyys -kurssilta ja epäröidään, että ymmärsikö sen linkistä lukemansa asian nyt ihan oikeasti.
Isot tsempit sinne. Itse valmistaudun nyt syksyn kirjoituksiin. Opinnot venyivät uupumuksen/masennuksen vuoksi ja sitä pahensi nuo tietyt opettajat joiden vuoksi se tehtävämäärä/kurssimäärä kasaantui, kun niitä ei ymmärtänyt. Nyt olen pian lakissa ja paperissa kiinni.
Ai niin. Olet hyvä vanhempi, kun huolestut ja huolehdit. Itse olen joutunut siinäkin asiassa olemaan ihan yksin. Menen myös valmistujaisiin ilman vanhempia, joita ei näytä kiinnostavan mun elämä yhtään. Kaikkea hyvää sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa nyt itse aikuislukiota käyvä nuori aikuinen. Mun tilanne on siis siinä mielessä hieman eri kuin sun pojalla, koska aikuislukiossa itsenäinen opiskelu on päivälukiota korostuneempaa.
Samaistun sun pojan ongelmaan. Tuossa voi käydä nimenomaan noin, että vaikka lukion haluaisi käydä niin se työmäärä saattaa välillä uuvuttaa ihan totaalisesti ja voi tulla tuo alkuviestin kaltainen oravanpyörä: tehtäviä on paljon ja stressaa, mutta niitä ei saa tehtyä vaikka tiedostaa, että tekemättömät tehtävät kasaantuvat ja ongelma pahenee. Se on jonkinlainen outo lukkotilanne.
Jos lukion haluaa käydä loppuun, niin nyt on pian otettava itseään niskasta kiinni. Kannustaisin tekemään jonkinlaisen opintosuunnitelman, mutta mikäli niitä rästitehtäviä on jo vino pino, niin se työmäärä on pakko pilkkoa jonkinlaisiin pienempiin osiin aluksi. Tehtävien suorittaminen ja niissä onnistuminen askel askeleelta tuo itsevarmuutta.
Lukio-opinnot ovat parhaimmillaan erittäin mielenkiintoisia, mutta ikävä kyllä tänä päivänä uuvuttavia. Tehtävämäärä on välillä melkein kohtuuton, kirjoitusten tulokset määrittelee nykyään tulevaisuutta jo vähän liikaa ja sekin stressaa - Tuolla viittaan esim. nykypäivän ensikertalaisuuskiintiöön, mikä ei minun mielestäni ole kovin toimiva ratkaisu tänä päivänä. Kilpailu opintopaikoista on pahentunut ja lukion papereihin liittyvät odotukset ja tulokset saa tuntemaan epävarmuutta.
En tiedä millaisia opettajia sinun poikasi koulussa on, mutta nostaisin toiseksi ongelmaksi opintojen digitalisaation ja opettajat. Opintoja viedään aina vaan itsenäisempään/digitaalisempaan suuntaan; tässä on sekä hyvät että huonot puolet. Osalle digiopiskelu ei toimi jo pelkästään keskittymiskyvyn puolesta (=liikaa houkutuksia, paukkuvia viestejä...). Tähän kun lisätään joitakin epämotivoituneita opettajia niin soppa on valmis. Mulla oli muutamat opettajat, joita ei tuntunut kiinnostavan opettaminen. Osa tehtävistä oli vaikeaselkoisia ja näihin apua pyydettäessä se vastaus oli melkein luokkaa "kato Googlesta/kato tää ja tää linkki". Joillekin se toimii, ja jotkut taas tarvitsee henkilökohtaista opetusta... ettei se mene vaan siihen, että tuijotetaan ruutua ja selvitetään ITSE jotkut melkein utopistiseksi menevät asiat vaikka bilsan solu ja perinnöllisyys -kurssilta ja epäröidään, että ymmärsikö sen linkistä lukemansa asian nyt ihan oikeasti.
Isot tsempit sinne. Itse valmistaudun nyt syksyn kirjoituksiin. Opinnot venyivät uupumuksen/masennuksen vuoksi ja sitä pahensi nuo tietyt opettajat joiden vuoksi se tehtävämäärä/kurssimäärä kasaantui, kun niitä ei ymmärtänyt. Nyt olen pian lakissa ja paperissa kiinni.
Ai niin. Olet hyvä vanhempi, kun huolestut ja huolehdit. Itse olen joutunut siinäkin asiassa olemaan ihan yksin. Menen myös valmistujaisiin ilman vanhempia, joita ei näytä kiinnostavan mun elämä yhtään. Kaikkea hyvää sulle.
Kiitos tosi paljon kirjoituksestasi, tuli kyyneleet silmiin.
Voi olla jo, että poikani alkaa tosiaan olla lukossa jotenkin. Suunnitelman teko on hyvä idea, kiitos!
Tosi surullinen tilanne sulla vanhempiesi kanssa, mutta sitäkin hienompaa, että suoritat nyt aikuislukiota! Toivon sinulle kaikkea hyvää ja paljon tsemppiä kirjoituksiin!
Ap
Vierailija kirjoitti:
No itse tarvittaessa kuulustelen kokeisiin. Olen varmaan tosi tiukkis-mutsi mut kyselen tarkasti, mitä kokeita tai esseitä tulosss ja vahdin että niihin luetaan ja työt tehdään. Omaa aikaa se tietysti vie mutta yritän ajatella että se satsaus kannattaa.
Poika ei halunnut että puutun koulunkäyntiin, todella hyvin kirjoitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi ilmiö vantaalaisessa lukiossa: opiskelija eroavat nyt joukolla heti täysi-ikäistyttyään. Vantaan vaskivuoren lukossa, jo 50 eroilmoitusta tullut. Lukio on kovatahtinen pAikka nuorelle, jos peruskouussa on jo jäänyt jälkeen opinnoissa näin rehtori Elina Arokangas
Onko se nuoren vika, jos opet painostaa ja vaatii kamalasti. Mun aikana yläasteella oli eritasoiset kurssit ja sai itse valita, ottaako laajan vai suppean kurssin... taisi olla keskikurssikin. Yläasteella pitäisi opetus olla parempaa, ettei olisi niin suurta eroa sieltä lukioon... samoin lukiossa voisi olla edes eka vuosi helpompaa huomioiden oppilaiden nuori ikä. Mun aikana heti ykkösellä alettiin paasaan yo-kirjoituksista niin kuin ne olisi lukion tärkein asia; ehkä opeille on, mutta nuorilla on mahdollisuus pärjätä elämässä loistavasti ilman lukiotakin.
Häiritsee rehtori Elina Arokankaan syyllistäessä nuoria pahoinvoinnista, kun eroavat hänen lukiostaan oikein urakalla. Mitenkäs ko. lukiossa huomioitiin nuorten hyvinvointi korona aikana; eikö yhtään syytä löydy opettajista, lukiosta, yhteiskunnan tilasta - vaan nuoria sekä heidän holhoavina vanhempinaan syyllistetään "ei koulukuntoisuudesta"??? Mitä lie termillä ilmaisevansa. Itse kyllä olen nähnyt miten jotku opekollegat prässää kersojaan kotonaan läksyjen parissa, että olisivat "koulukuntoisia". Eikö ole koulun tehtävä opettaa ensin opiskelutaidot ja auttaa myös elämänhallintaongelmissa? Kun kerran valtiovalta päätti jatkaa opiskeluvelvollisuutta, niin huolehtikoon sitten siihen asti.
Ongelma voi olla myös siinä, että yläasteella on lukuvuodessa 2-3koetta/ vuosi, niin eihän se välttämättä anna oikeaa kuvaa oppilaan osaamisesta... jos oppilas osaa opettajaa miellyttää... Mutta lukiossa sitten yo-kirjoitukset ei ole vain miellytettävän open arvioimia. Oppilaat ei saa lukiossa alkaa puhtaalta pöydältä, vaan laiskan tms. maine välittyy yläasteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusi ilmiö vantaalaisessa lukiossa: opiskelija eroavat nyt joukolla heti täysi-ikäistyttyään. Vantaan vaskivuoren lukossa, jo 50 eroilmoitusta tullut. Lukio on kovatahtinen pAikka nuorelle, jos peruskouussa on jo jäänyt jälkeen opinnoissa näin rehtori Elina Arokangas
Tämähän osoittautui huuhaaksi, kun luki jutun. Muutama nuori on eronnut töysi-ikäistyttyään. Viimeisen kolmen vuoden aikana on lähtenyt 50, heistä suurin osa ei täysi-ikäistyttyään.
Jos koulun opoa olisi haastateltu, hön olisi kertonut, että nämä nuoret vaihtoivat muuhun oppilaitokseen. Olen nimittäin ollut kuulemassa kyseisen koulun opoa ja hänen työhön kuuluu auttaa oppilaita, jotka ei tiedä jatkaako lukiossa vai vaihtaako amiksen puolelle. Jos päättävät vaihtaa, opo auttaa siirtymässä.
Erosivat lukiosta kun eivät pärjänneet, peruskouun tiedoissa aukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vastaa nyt itse aikuislukiota käyvä nuori aikuinen. Mun tilanne on siis siinä mielessä hieman eri kuin sun pojalla, koska aikuislukiossa itsenäinen opiskelu on päivälukiota korostuneempaa.
Samaistun sun pojan ongelmaan. Tuossa voi käydä nimenomaan noin, että vaikka lukion haluaisi käydä niin se työmäärä saattaa välillä uuvuttaa ihan totaalisesti ja voi tulla tuo alkuviestin kaltainen oravanpyörä: tehtäviä on paljon ja stressaa, mutta niitä ei saa tehtyä vaikka tiedostaa, että tekemättömät tehtävät kasaantuvat ja ongelma pahenee. Se on jonkinlainen outo lukkotilanne.
Jos lukion haluaa käydä loppuun, niin nyt on pian otettava itseään niskasta kiinni. Kannustaisin tekemään jonkinlaisen opintosuunnitelman, mutta mikäli niitä rästitehtäviä on jo vino pino, niin se työmäärä on pakko pilkkoa jonkinlaisiin pienempiin osiin aluksi. Tehtävien suorittaminen ja niissä onnistuminen askel askeleelta tuo itsevarmuutta.
<
Lukion voi käydä neljässä vuodessa ja kirjoitukset hajauttaa. Eikä ota sitä pitkää matikkaa jos on työn ja tuskan takana.
Ap:n lapsi kuulostaa meidän lapselta. Mä onneksi tajusin ongelmat jo peruskoulussa. Sitä tosin "auttoi", että lapsella oli suurempia vaikeuksia, mutta numerot siis silloin hän hyviä, koska oppi helposti kuten ap:nkin lapsi.
Meidän teini on nyt yhdeksännellä ja monen vuoden työn jälkeen tulokset ovat alkaneet näkymään nyt tämän talven aikana. Mutta paljon työtä ja tukea se on vaatinut, juurikin toiminnanohjauksen ja opiskelutaitojen kanssa. Olen eri mieltä monien kanssa täällä: Nuo ovat opeteltavissa olevia taitoja, siinä kuin moni muukin taito. Joillekin helpompia kuin toisille. Mutta ei lapsi tai nuori niitä välttämättä itsekseen opi, nekin voivat tarvita opettamista ja harjoittelua. Kuten muutkin taidot.
Tsemppiä ap. Kyllä ne nuori oppii. Niin meilläkin kävi, vaikka pari vuotta meni ennen kuin tuloksia alkoi näkymään kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettajatkin voisi kertoa miten eri nuorilla lukiossa menee?
Lukion opettaja vastaa:
Monilla nuorilla on todella heikot lähtötiedot peruskoulun puolelta. Ja toisaalta liian suuret luulot omasta osaamisestaan. Ovat saaneet melko helpolla jopa kiitettäviä arvosanoja. Lisäksi pitkäjänteiseen työskentelyyn ei ole valmiuksia ja keskittyminen on heikkoa.
Olen ollut lukiossa lähes 20 vuotta töissä ja viimeisen vajaan kymmenen vuoden sisällä ongelmat ovat olleet koko ajan kasvusuunnassa.
Todella monet opiskelijat ovat tottuneet siihen, että vanhemmat hoitavat asiat heidän puolestaan, eivät ole valmiita kantamaan vastuuta esimerkiksi omista opinnoistaan. Tästä olen todella huolestunut.
En ole käynyt lukiota enkä olisi pystynyt auttamaan, onneksi poika ei saanut mun aivoja. Hienosti meni lukio, Yli 9 lukio Hki, jne
Meillä poika innostui laittamaan koulun ranttaliksi. Palkkasin eläkkeellä olevan matikan opettajan käymään meillä 2 krt viikossa. Ei ollut halpaa, mutta onnistui motivoimaan poikaa.
Kirjoitukset sujui ja puheessa kiitti opettajaansa
Lukion opettaja vastaa:
Monilla nuorilla on todella heikot lähtötiedot peruskoulun puolelta. Ja toisaalta liian suuret luulot omasta osaamisestaan. Ovat saaneet melko helpolla jopa kiitettäviä arvosanoja. Lisäksi pitkäjänteiseen työskentelyyn ei ole valmiuksia ja keskittyminen on heikkoa.
Olen ollut lukiossa lähes 20 vuotta töissä ja viimeisen vajaan kymmenen vuoden sisällä ongelmat ovat olleet koko ajan kasvusuunnassa.
Todella monet opiskelijat ovat tottuneet siihen, että vanhemmat hoitavat asiat heidän puolestaan, eivät ole valmiita kantamaan vastuuta esimerkiksi omista opinnoistaan. Tästä olen todella huolestunut.