Lue keskustelun säännöt.
Miksi X-sukupolvea ärsyttää, kun nuoriso muuttaa työelämää
10.05.2023 |
Etätyöskentely.
Infulensserit.
Tubettajat ja streamaajat.
Toimistotyö.
Nämä herättävät vihaa vanhoissa ihmisissä. Miksi? Näistä asioista kun ette tule ikinä pääsemään eroon, niin miksi rimpuilla vastaan? Nuoret muuttavat maailmaa ja etenkin työelämää.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Ei x-sukupolvea mikään ärsytä. Kasvoivat yhtäaikaa tietotekniikan kehityksen kanssa, ovat välisukupolvi, jotka ymmärtää sekä boomereita että milleniaaleja.
X-sukupolvi on elä ja anna elää-sukupolvi.
Välimallin sukupolveksi on kehitetty uusi xeniaalit. Ovat X ja Y sukupolvien välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret kuvittelevat aina keksineensä uudelleen asioita. Mm seksin, sitähän ei edes antiikin aikoina osattu harrastaa ( vaikka Egyptissä, Sumeriassa, Kreikassa ja Roomassa oli valtavia orgioita ja temppeliprostituutiota, ja ihmiset paneskelivat aamusta iltaan ). Ryypättykään ei aikoinaan kuulemma osattu ( vaikka meillä on muinaisia kirjoituksia, kuinka Egyptin hedelmällisyys kulttiin kuului koko viikonlopun kestävä ryyppäys ja naiminen, jonka Kleopatra sitten lopetti ). Mitäänhän ei osattu ennen tehdä. Kyllä nuoret ovat jokainen sukupolvi omasta mielestään keksineet sen pyörän uudelleen.
Välillä kyllä ärsyttää mennä toimistolle, kun joku tienaa tubettamalla tai somella enemmän kuin minä maisterintutkintoa vaativassa työssä. Mutta ei mulla kyllä riittäisi mielikuvitus sisällöntuottajaksi millään.
Tykkään tästä murroksesta. Eniten vastaan tuntuvat pistävän ne muutamat n. 60v jäärät, jotka haluaisivat että kaikki olisi kuin 80-luvulla. Itse olen täysin valmis malliin, jossa töissä on pakko olla vain sen aikaa, mitä työn tekeminen vaatii. Muutenkin tämä milleniaalien ja nuorempien tyyli haluta vapautta työelämään on ihana.
Vielä kun saisi pomoksi vapautta rakastavan milleniaalin sellaisen 80-lukua rakastavan gubben sijaan. Meillä ei ainakaan mitään muutosta tule, koska pomo ei halua. Keksii sitten mitä ihmeellisimpiä selityksiä sille, miksi kaikkien on oltava toimistolla 8-16 oli töitä tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei x-sukupolvea mikään ärsytä. Kasvoivat yhtäaikaa tietotekniikan kehityksen kanssa, ovat välisukupolvi, jotka ymmärtää sekä boomereita että milleniaaleja.
X-sukupolvi on elä ja anna elää-sukupolvi.
Voi myös sanoa, että hälläväliä-sukupolvi, jonka suurin idoli ampui päänsä hajalle haulikolla.
Kaffebulla kirjoitti:
Itse ihailen nuoria, jotka tienaavat. En näe esim. Onlyfans -työssä mitään pahaa.
Enemmän ihmetyttää joidenkin nuorten asenne työntekoa kohtaan. Ikään kuin tienaaminen olisi ihan kamalaa. Työn pitäisi aina olla kauhean mielekästä ja merkityksellistä, jotain maailmanparantamista. Ikäänkuin se ei riittäisi, että elättää itsensä ja maksaa laskut.
On se aika turhauttavaa kuluttaa 7,5h päivässä johonkin, mikä ei kiinnosta.
Esimerkiksi oman työn pitää olla mielekästä, ainakin suurimman osan ajasta. Ei nyt välttämättä mitään maailmanparannusta, mutta onnistumisia on tärkeä saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen X-sukupolvea ja itseäni ainakin kauhistuttaisi, että toimeentulo olisi kiinni uusien sometyperyyksien keksimisestä. Melkoista limboamistahan tuo homma on.
Nuoret nyt on nuoria. Jokaisella sukupolvella kapina ja napina edellistä sukupolvea kohtaa. Tämä nykyinen nuorten sukupolvi on pehmosukupolvi. Mitään ne eivät kestä kuulla. Kaikki on "vihapuhetta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus.
Ottaahan se Pirkkoja ja Ritvoja päähän, kun amis tienaa enemmän sisällöntuottajana ja ne ei tee töitä 7,5 tuntia. Korkeintaan 2.
Hah, 2 tuntia menee jo pelkkään kuvaamiseen ja 5,5 tuntia editoimiseen.
Isoilla staroilla on tietenkin tiimi, joka hoitaa editoinnin.
Nuoret ikäluokat on niin pieniä nykyään, että ei ne mitään muuta. Boomereiden tahdissa mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla
Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ikäluokat on niin pieniä nykyään, että ei ne mitään muuta. Boomereiden tahdissa mennään.
Niinkuin viimeiset 60v on menty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.
Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.
Ja meillä taas meni ihan hyvin. Sanattomasti oli ihan selvää että ne joilla on eka-tokaluokkalaisia saavat olla halutessaan lomalla tai etänä koulujen alkaessa. Vastaavasti lapsettomille jätetään sitten vapaaksi festariviikonloppujen ympäristöä ja esim vapun ympäristö, jos haluavat lomailla siinä vaiheessa.
Lapsettomat yleensä voivat halutessaan tulla myöhemmin töihin, koska pikkulasten vanhemmat ovat töissä aikaisin. Suurin osa viimeistään 7.30, jotta ehtivät iltapäivällä hakemaan lapsia.
Ei näissä ole ongelmaa, jos ei asioista haluta tehdä ongelmaa. Mutta jotkut aina haluaa tehdä ongelmaa kaikesta ihan periaatteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Miksi ekaluokkalaisen vanhemmalla on etuajo-oikeus tiettyyn päivään? Ihan periaatteessa tuollaista ei tarvitse sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Onko se työpaikka, jos siellä ei ole sitä yhtä Raijaa, jonka elämäntehtävä on tehdä kaikesta kaikille mahdollisimman vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Ihmisillä ei näköjään ole mitään käsitystä ikäluokista. Millenniaaleista eli Y-sukupolvesta vanhimmat on jo nelikymppisiä ja X-sukupolveenkin kuuluu porukkaa noin 45-vuotiaista vajaisiin 60-vuotiaisiin. Boomerit on olleet eläkkeellä jo kauan. Viimeiset meni eläkkeelle noin 10 vuotta sitten ja osahan niistä meni kaiken maailman varhaiseläkkeille jo 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.
Hah, 2 tuntia menee jo pelkkään kuvaamiseen ja 5,5 tuntia editoimiseen.