Miksi X-sukupolvea ärsyttää, kun nuoriso muuttaa työelämää

Vierailija kirjoitti:

Kateus.

Ottaahan se Pirkkoja ja Ritvoja päähän, kun amis tienaa enemmän sisällöntuottajana ja ne ei tee töitä 7,5 tuntia. Korkeintaan 2.

Ehkä enemmän monia ärsyttää se, että nimenomaisesti ne ei tuota yhtään mitään. Tämä maailma ei pyöri päivääkään jollain tanssivideoilla..

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää termi "loma-anomus". 

anoa = pyytää nöyrästi

nöyrä =

1. sellainen jota luonnehtii ylpeyden ja itsekorostuksen puuttuminen ja myöntyväinen vaatimattomuus

2. vaatimaton = vähään tyytyvä

https://fi.wiktionary.org/wiki/n%C3%B6yr%C3%A4

HYI!!!

Nuohan ovat hienoja piirteitä. Tunnen muutaman ihmisen, jota voisi kuvailla noin, ja heillä on enemmän kuin monella muulla. Ja ennen kaikkea sisäinen rauha ja tyytyväisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Tuota. Olen x-sukupolvea ja tehnyt etätöitä jo ennen koronaa. Ja miten ihmeessä toimistotyö on meille uutta? Jo meidän vanhempamme tekivät toimistotöitä. Mutta se vasta onkin hassua, kun pitää nuorelle kollegalle opettaa, miten sähköpostiin lisätään liitetiedosto...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihan selkeät vaatimukset, mitä eteneminen uralla ja palkkakehitys edellyttävät. Silti tullaan aina pyytämään korotuksia, vaikkei niitä vaadittuja vastuita ja näyttöjä ole näkynyt. Ja sitten tietysti valitetaan kovaan ääneen ympäriinsä. Samaan aikaan ne, jotka eivät keskity valittamiseen, etenevät ja ohittavat oikealta ja vasemmalta. Etenemis- ja palkkakehitysmahdollisuuksia siis on.

Kovin ääni ja laajimmalle leviävä myrkky tulee niiltä, jotka tekevät huonoiten tulosta.

Tämä on muuten taivaan tosi. Hyvät työntekijät ovat aina myös helppoja ihmisiä. Vastaavasti huonot vaikeita.

Itse sanoisin nuorten olevan pääsääntöisesti aika helppoja ihmisiä. Toki heidän johtamisensa on erilaista. Pitää esim muistaa kehua välillä. Pitää myös muistaa että heille jotkut festarit ovat supertärkeitä. Vastaavasti eivät yleensä välitä esim joululomista, elleivät ole menossa johonkin. Mutta ei heillä ole mitään pakottavaa tarvetta olla esim välipäiviä lomalla.

Ja toki helppoja ja vaikeita on kaikissa ikäryhmissä. Mutta vanhemmat ovat yleensä kaavoihin kangistuneempia. Esim talvilomasta ja joulusta tulee aina riitaa.

Sinun ajatusmallisi kuulostaa kyllä kaavoihin kangistuneelta. Yleistät ihmisiä aika räikeästi kategorioihin pelkän iän perusteella.

Vai olenko? Totesinhan, että kaikista ikäryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä. Mutta vanhemmat kyllä herkästi tuhisevat esim siitä talvilomasta, koska he ovat AINA olleet talviloman lomalla. Tai AINA on oltu toimistolla ja suosikkini IKINÄ ENNENKÄÄN EI OLE TEHTY. Nämä toki usein ovat niitä ikuisuuksia talossa olleita, joista on aika vaikea päästä eroon. Sitten on niitä rautaisia ammattilaisia vuosikymmenien kokemuksella, jotka osaavat sanoa jos jotain on jo kokeiltu ja hahmottavat koko osaston toiminnan (sekä sen että jonkun tarve esim lomalle voi olla akuutimpi kuin se oma tarve)

Nuorille usein käy useampi vaihtoehto ja ovat avoimia kokeilemaan uusia juttuja, mutta on heissäkin joskus kunnon lellipentuja. Niistä vain pääsee eroon helposti koeajan puitteissa.

Ja toki jollain toisella esimiehellä voi olla täysin eri kokemus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Hyvissä ajoin kun ilmoittaa, niin kyllä asiat saadaan järjestettyä. Kyse on vain parista päivästä.

Olen X-sukupolvea ja osa työtäni on somepäivitysten tekeminen. Ei käy pätkääkään kateeksi, että joku saa elantonsa siitä tuottaa sisältöä omasta elämästään someen. Mulle riittä työroolissa postailu.

Näin oikeistohurmoksen aikaan monikaan ei vaikuta muistavan, että saikku- lyhennys tulee sanasta sairasloma. Ei siis lintsausloma vaan sairasloma. Tuli vain mieleen tuosta aika yleisestä "saikuttamis"-hokemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Hyvissä ajoin kun ilmoittaa, niin kyllä asiat saadaan järjestettyä. Kyse on vain parista päivästä.

Jo, mutta täytyyhän jonkun sinne työpaikallekin jäädä niitä töitä tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Näin oikeistohurmoksen aikaan monikaan ei vaikuta muistavan, että saikku- lyhennys tulee sanasta sairasloma. Ei siis lintsausloma vaan sairasloma. Tuli vain mieleen tuosta aika yleisestä "saikuttamis"-hokemasta.

Toiset hakevat sairauslomaa matalammalla kynnyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Tuollainen lienee enemmän muutaman hlö:n työpaikkojen ongelma, en usko että koskaan tulee tilanne missä kaikki omalla työpaikalla olisivat Ruisrokkiin menossa.

Mutta jos niin kävisi, niin liukumilla asiaa voisi paikata. Toki joidenkin on saatavilla oltava, mutta paljon töitä voisi tehdä vaikkapa ennen festareita ma-to 10h päivät ja sama festareiden jäleen ti-pe 10h päivät jos mitään muuta mahdollisuutta ei olisi.

Jaahas.. Taas on jollain joku ihmeellinen tarve yrittää luoda kahtiajakoa nuorten ja vanhojen välille.

Ei ärsytä. Enkä tiedä ketään ikäistäni, jota ärsyttäisi.

T: Wanha

Vierailija kirjoitti:

Ei nuo ärsytä, mutta fyysistä työtä tekevänä ärsyttää yleinen avuttomuus, ei myönnetä omia virheitä, ei kysytä neuvoa vaan tehdään ennemmin väärin, saikutetaan joka pikkukuhmusta, ei noudateta mitään sääntöjä, väännetään itkua jos yritetään puuttua perseilyyn jne. Toki osa nuorista on oikeinkin hyvä työntekijöitä. Jostain syystä muuten täälläkin kovasti parjatut m a a h a n m u u t t a j a t ja heidän suomessa syntyneet jälkeläisensä ovat lähes poikkeuksetta kovia työnaisia ja -miehiä. Niin nuoret kuin vanhat. Persupojat taas ovat niitä laiskimpia ja yksinkertaisimpia heti keski-ikäisten persu-ukkojen jälkeen.

Missä persu, siellä ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Aika epätodennäköistä, ja työnantajallakin keinona kiertävät listat, kuten kesälomien osalta usein käytetään. Ei kaikki joensuulaisetkaan mene Ilosaarirockiin, vaikka pääsisi laskeutumaan suoraan Tiedepuistolta ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.

Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.

Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).

Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.

Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön

huonoja liukumia

saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan

Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnolla

Ihan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.

Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.

Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.

Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.

Miksi?

On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.

Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.

Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?

Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.

Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.

Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.

No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!

Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?

Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.

Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.

Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?

Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.

Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.

Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣

Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.

Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"

Entäs jos ne kaikki työntekijät haluavat vapaata Ruisrokin ajaksi ja maanantaina myös?

Tuollainen lienee enemmän muutaman hlö:n työpaikkojen ongelma, en usko että koskaan tulee tilanne missä kaikki omalla työpaikalla olisivat Ruisrokkiin menossa.

Mutta jos niin kävisi, niin liukumilla asiaa voisi paikata. Toki joidenkin on saatavilla oltava, mutta paljon töitä voisi tehdä vaikkapa ennen festareita ma-to 10h päivät ja sama festareiden jäleen ti-pe 10h päivät jos mitään muuta mahdollisuutta ei olisi.

Näin juuri. Työt on vain sitten suunniteltava niin, että to-ma voidaan olla kiinni. Hyvällä suunnittelulla maailma ei siihen kaadu.

Ystäväni työpaikalla menivät koko porukka Gdanskiin viikoksi. Tekivät ennen tuota kovasti hommia ja pistivät puljun viikoksi kiinni.

Itse olen niin isossa työpaikassa, että työvoima riittää, vaikka kaikki halukkaat olisivat tuon ajan pois. Puolet on jo sen ikäisiä ettei tuollainen kiinnosta enää tai ei ainakaan 5pv putkeen. Sitten esim pienten lasten vanhemmat eivät yleensä ole Ruississa tuollaista pätkää, eli ovat töissä ainakin jonain päivänä.

Aivan muutama tehtävä ovat sellaisia, että siitä tulisi ongelmia, mutta näidenkin osalta se pystyttäisiin järjestämään. Ihan siksi että näiden osalta on olemassa suunnitelmat esim sairastapausten varalta ja normilomien ajoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kateus.

Ottaahan se Pirkkoja ja Ritvoja päähän, kun amis tienaa enemmän sisällöntuottajana ja ne ei tee töitä 7,5 tuntia. Korkeintaan 2.

Ehkä enemmän monia ärsyttää se, että nimenomaisesti ne ei tuota yhtään mitään. Tämä maailma ei pyöri päivääkään jollain tanssivideoilla..

Tuottaa se viihdettä. Ei se sen kummempaa ole kuin tv tai 7päivää. Sitten tubettajat ja onlyfans ihmiset kuluttavat videoilla saatuja rahoja palveluihin ja ruokaan ja näin tulee työpaikkoja.

Oikeasti siinä ärsyttää se, että rahat tulevat "liian helposti". Vaikka aika paljon töitä ja osaamista se kumminkin vaatii. Osalla ihan tutkimistakin. Esim itse kuuntelen historia podcastejä ja rikospodcasteja. Niiden tuottajat saavat noista rahaa ja joutuvat oikeasti perehtymään siihen aiheeseen.

Harvoin on aivan räikeitä virheitä (olen itse FM yleisestä historiasta).

Muistan itse kun suomalaiset cs-pelaajat voittivat jonkun järjettömän rahasumman jostain kilpailusta. Kyllä kyrsi että joku peruskoulu drop-out, joka on perse homeessa istunut tuolissa koko elämänsä pääsi niin hyville ansioille.

Mutta joku oli päättänyt siitä maksaa ja taito riitti sen summan saamiseen. Mitäpä siinä sitten sen enempää heitä halveksimaan vain siksi, että omat kykyni eivät riitä mihinkään tuollaiseen. Joudun tyytymään normaalitöihin.

Vierailija kirjoitti:

Olen X-sukupolvea ja osa työtäni on somepäivitysten tekeminen. Ei käy pätkääkään kateeksi, että joku saa elantonsa siitä tuottaa sisältöä omasta elämästään someen. Mulle riittä työroolissa postailu.

Mä olen myös ollut somevastaavana. Ensimmäiset postaukset ja erilaisten merkkipäivien/juhlien aikaan sijoittuvat postaukset olivat suhteellisen helppoja. Mutta kyllä se äkkiä kävi vaikeaksi keksiä koko ajan jotain uutta ja kiinnostavaa. Onneksi ei ollut tuota koko työnkuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää termi "loma-anomus". 

anoa = pyytää nöyrästi

nöyrä =

1. sellainen jota luonnehtii ylpeyden ja itsekorostuksen puuttuminen ja myöntyväinen vaatimattomuus

2. vaatimaton = vähään tyytyvä

https://fi.wiktionary.org/wiki/n%C3%B6yr%C3%A4

HYI!!!

Nuohan ovat hienoja piirteitä. Tunnen muutaman ihmisen, jota voisi kuvailla noin, ja heillä on enemmän kuin monella muulla. Ja ennen kaikkea sisäinen rauha ja tyytyväisyys.

Ja varmaan yhtä moni nöyrä ei vain kehtaa näyttää ulospäin miten pahalta tuntuu kun koko ajan kävellään yli, koska itse ei osaa sanoa vastaan tai sanoa ei.

Hyväksikäyttäjät tietysti tykkää näistä ihmisistä. Itseäni säälittää, koska sitä heidän kilttiä luonnettaan käytetään häikäilemättä hyväksi.

Ritari haastaa nuorison edustajat taisteluun elämästä ja kuolemasta. Onko teistä kukaan tarpeeksi rohkea? Vai imettekö mieluummin tuttipullosta maitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni ärsyttää termi "loma-anomus". 

anoa = pyytää nöyrästi

nöyrä =

1. sellainen jota luonnehtii ylpeyden ja itsekorostuksen puuttuminen ja myöntyväinen vaatimattomuus

2. vaatimaton = vähään tyytyvä

https://fi.wiktionary.org/wiki/n%C3%B6yr%C3%A4

HYI!!!

Nuohan ovat hienoja piirteitä. Tunnen muutaman ihmisen, jota voisi kuvailla noin, ja heillä on enemmän kuin monella muulla. Ja ennen kaikkea sisäinen rauha ja tyytyväisyys.

Ja varmaan yhtä moni nöyrä ei vain kehtaa näyttää ulospäin miten pahalta tuntuu kun koko ajan kävellään yli, koska itse ei osaa sanoa vastaan tai sanoa ei.

Hyväksikäyttäjät tietysti tykkää näistä ihmisistä. Itseäni säälittää, koska sitä heidän kilttiä luonnettaan käytetään häikäilemättä hyväksi.

Ei nöyryys tarkoita nöyristelyä.