Lue keskustelun säännöt.
Miksi X-sukupolvea ärsyttää, kun nuoriso muuttaa työelämää
10.05.2023 |
Etätyöskentely.
Infulensserit.
Tubettajat ja streamaajat.
Toimistotyö.
Nämä herättävät vihaa vanhoissa ihmisissä. Miksi? Näistä asioista kun ette tule ikinä pääsemään eroon, niin miksi rimpuilla vastaan? Nuoret muuttavat maailmaa ja etenkin työelämää.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Ja meillä taas meni ihan hyvin. Sanattomasti oli ihan selvää että ne joilla on eka-tokaluokkalaisia saavat olla halutessaan lomalla tai etänä koulujen alkaessa. Vastaavasti lapsettomille jätetään sitten vapaaksi festariviikonloppujen ympäristöä ja esim vapun ympäristö, jos haluavat lomailla siinä vaiheessa.
Lapsettomat yleensä voivat halutessaan tulla myöhemmin töihin, koska pikkulasten vanhemmat ovat töissä aikaisin. Suurin osa viimeistään 7.30, jotta ehtivät iltapäivällä hakemaan lapsia.Ei näissä ole ongelmaa, jos ei asioista haluta tehdä ongelmaa. Mutta jotkut aina haluaa tehdä ongelmaa kaikesta ihan periaatteen vuoksi.
Näin sen kuuluu mennä. Tämä on nimenomaan sitä "koko kylä kasvattaa" mentaliteettia. Ja aivan 100% varmasti ne pikkulasten vanhemmat tulee vastaan lapsettomalle/vanhalle tärkeissä jutuissa, jos lapsettomat/vanhat tulee vastaan näissä arkea sujuvoittavissa jutuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Miksi ekaluokkalaisen vanhemmalla on etuajo-oikeus tiettyyn päivään? Ihan periaatteessa tuollaista ei tarvitse sietää.
Koska on hyvä syy olla tuolloin pois.
Jos myös sinulla on tuolloin (tai jonain muuna ajankohtana) hyvä syy olla vapaalla, varmasti arvostat sitä että saat silloin vapaata.
Normaalisti ihmisille tulee vuoden mittaan juttuja, milloin tarvitaan vapaata. Voi olla häitä tai muita juhlia, tai on sovittu perheen kanssa lomareissu, tai harrastaa vaikka lajia missä on turnauksia tai vastaavaa.
Esimerkiksi minulle on tärkeää että saan puolisoji kanssa lomat samalle ajakohdalle. Mutta lomien ei tarvitse olla suosituilla viikoilla, kunhan johonkin kohtaa onnistuu. Lapsiperheissä lomat yleensä halutaan talvilomaksi, mikä ihan fine minulle. Itse asiassa en ottaisi tuohon koskaan lomaa, koska kaikkialla silloin kallista ja ruuhkaista.
Lapsihan on tuon päivän koulussa. Eli siis ei tarvitse olla pois. Tekee hyvää lapsellekin itsenäistyä eikä olla paapottavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.
No eipä tuo viestin tarina mennyt noin, vaan asia tuli vain ilmoituksena työntekijältä. Tämän tarinan mukaan. Miksi sävellät ihan omiasi ja kuvittelet kuspäisen pomon. Kerro siitä sitten oma tarinasi jos inspaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Miksi ekaluokkalaisen vanhemmalla on etuajo-oikeus tiettyyn päivään? Ihan periaatteessa tuollaista ei tarvitse sietää.
Koska on hyvä syy olla tuolloin pois.
Jos myös sinulla on tuolloin (tai jonain muuna ajankohtana) hyvä syy olla vapaalla, varmasti arvostat sitä että saat silloin vapaata.
Normaalisti ihmisille tulee vuoden mittaan juttuja, milloin tarvitaan vapaata. Voi olla häitä tai muita juhlia, tai on sovittu perheen kanssa lomareissu, tai harrastaa vaikka lajia missä on turnauksia tai vastaavaa.
Esimerkiksi minulle on tärkeää että saan puolisoji kanssa lomat samalle ajakohdalle. Mutta lomien ei tarvitse olla suosituilla viikoilla, kunhan johonkin kohtaa onnistuu. Lapsiperheissä lomat yleensä halutaan talvilomaksi, mikä ihan fine minulle. Itse asiassa en ottaisi tuohon koskaan lomaa, koska kaikkialla silloin kallista ja ruuhkaista.
Miksi et osaa käyttää verbejä? Yksi on -sana ei paljon tilaa vie. Ja tuo ihan fine -ilmaus on kamalaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Miksi ekaluokkalaisen vanhemmalla on etuajo-oikeus tiettyyn päivään? Ihan periaatteessa tuollaista ei tarvitse sietää.
Koska on hyvä syy olla tuolloin pois.
Jos myös sinulla on tuolloin (tai jonain muuna ajankohtana) hyvä syy olla vapaalla, varmasti arvostat sitä että saat silloin vapaata.
Normaalisti ihmisille tulee vuoden mittaan juttuja, milloin tarvitaan vapaata. Voi olla häitä tai muita juhlia, tai on sovittu perheen kanssa lomareissu, tai harrastaa vaikka lajia missä on turnauksia tai vastaavaa.
Esimerkiksi minulle on tärkeää että saan puolisoji kanssa lomat samalle ajakohdalle. Mutta lomien ei tarvitse olla suosituilla viikoilla, kunhan johonkin kohtaa onnistuu. Lapsiperheissä lomat yleensä halutaan talvilomaksi, mikä ihan fine minulle. Itse asiassa en ottaisi tuohon koskaan lomaa, koska kaikkialla silloin kallista ja ruuhkaista.
Olen aina ihmetellyt Miksi talvilomaviikko herättää niin paljon tunteita. Paljon helpommalla pääsee kun menee viikkoa ennen Etelä-Suomen talvilomien alkua laskettelemaan tai mihin nyt haluaa. Koulujen loma-ajat on kaikkein kauheinta aikaa omalle lomalle.
Kaikki on kallista, kaikkialla on paljon ihmisiä, kaikkialla on paljon lapsia ja lapsista aiheutuvia lieveilmiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä ei näköjään ole mitään käsitystä ikäluokista. Millenniaaleista eli Y-sukupolvesta vanhimmat on jo nelikymppisiä ja X-sukupolveenkin kuuluu porukkaa noin 45-vuotiaista vajaisiin 60-vuotiaisiin. Boomerit on olleet eläkkeellä jo kauan. Viimeiset meni eläkkeelle noin 10 vuotta sitten ja osahan niistä meni kaiken maailman varhaiseläkkeille jo 90-luvulla.
Ei, suurista ikäluokista käytetään sanontaa baby boomer (Suomessa synt. vuosina 1945-50). Boomerit itsessään käytetään lähinnä kuvaamaa vanhentuneita mielikuvia ja ei ole sidonnainen ihmisen sukupolveen.
Ennen tätä boomer nimitystä ei vaan käytetty tässä yhteydessä. Oma ikäluokkani taisi kommentoida, "sä et vaan tajuu".
Terv. Milleniaali
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!
Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?
Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.
Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.
Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?
Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.
Ja kuka sitten tekee tämän tekosaikuttavan mulkun vanhemman työt? Ketkäpä muutkaan kuin ne sinne työpaikalle tulleet, rehelliset ihmiset, omien töidensä päälle. Ja sitten tämä vanhempi saattaa sen lapsensa kouluun ja on varmaan puhdas omatunto? Ja sitten vielä ihmettelee, kun työpaikalla suhtaudutaan nuivasti. On ne ankeita ne pirkot ja ritvat!
Meillä on ihan selkeät vaatimukset, mitä eteneminen uralla ja palkkakehitys edellyttävät. Silti tullaan aina pyytämään korotuksia, vaikkei niitä vaadittuja vastuita ja näyttöjä ole näkynyt. Ja sitten tietysti valitetaan kovaan ääneen ympäriinsä. Samaan aikaan ne, jotka eivät keskity valittamiseen, etenevät ja ohittavat oikealta ja vasemmalta. Etenemis- ja palkkakehitysmahdollisuuksia siis on.
Kovin ääni ja laajimmalle leviävä myrkky tulee niiltä, jotka tekevät huonoiten tulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!
Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?
Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.
Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.
Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?
Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.
Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.
Vierailija kirjoitti:
Kateus.
Ottaahan se Pirkkoja ja Ritvoja päähän, kun amis tienaa enemmän sisällöntuottajana ja ne ei tee töitä 7,5 tuntia. Korkeintaan 2.
Varmaan työtelevät esineitä peräau***on onlyfansissa 100e/kk palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.Ja kuka sitten tekee tämän tekosaikuttavan mulkun vanhemman työt? Ketkäpä muutkaan kuin ne sinne työpaikalle tulleet, rehelliset ihmiset, omien töidensä päälle. Ja sitten tämä vanhempi saattaa sen lapsensa kouluun ja on varmaan puhdas omatunto? Ja sitten vielä ihmettelee, kun työpaikalla suhtaudutaan nuivasti. On ne ankeita ne pirkot ja ritvat!
Oletettavasti sitä vanhempaa ei kiinnosta, jos on tuollaisessa työpaikassa.
Ensimmäinen koulupäivä on a) parin tunnin mittainen ja b) monelle lapselle niin jännittävä tai pelottava tilanne että sinne tarvitaan se vanhempi.
Lisäksi ensimmäiseen koulupäivään tavallisesti kuuluu jotain rituaaleja ja se on merkittävä päivä sekä lapselle että perheelle.
Tästä muistuu mieleen mieheni pomo kun menimme naimisiin. Mies ilmoitti päivän 6kk ennen pomolle, muistutti tasaisin väliajoin että tarvitsee sen viikonlopun x vapaaksi jne. Lopulta haki kesälomat vielä sille viikonlopulle ja seuraavaksi viikoksi matkaa varten.
Lopputulos: pomo laittoi lomat loppumaan juuri häitä edeltävälle viikolle ja miehen töihin koko viikonlopuksi. Ilmoitti kyllä ystävällisesti, että saa 2h vapaaksi vihkimisen ajaksi. Syy: hän voi tehdä noin.
Ketään tuskin yllättää, että ko työpaikassa oli melkoisen kova vaihtuvuus työvoimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.Ja kuka sitten tekee tämän tekosaikuttavan mulkun vanhemman työt? Ketkäpä muutkaan kuin ne sinne työpaikalle tulleet, rehelliset ihmiset, omien töidensä päälle. Ja sitten tämä vanhempi saattaa sen lapsensa kouluun ja on varmaan puhdas omatunto? Ja sitten vielä ihmettelee, kun työpaikalla suhtaudutaan nuivasti. On ne ankeita ne pirkot ja ritvat!
Oletettavasti sitä vanhempaa ei kiinnosta, jos on tuollaisessa työpaikassa.
Ensimmäinen koulupäivä on a) parin tunnin mittainen ja b) monelle lapselle niin jännittävä tai pelottava tilanne että sinne tarvitaan se vanhempi.
Lisäksi ensimmäiseen koulupäivään tavallisesti kuuluu jotain rituaaleja ja se on merkittävä päivä sekä lapselle että perheelle.
Tästä muistuu mieleen mieheni pomo kun menimme naimisiin. Mies ilmoitti päivän 6kk ennen pomolle, muistutti tasaisin väliajoin että tarvitsee sen viikonlopun x vapaaksi jne. Lopulta haki kesälomat vielä sille viikonlopulle ja seuraavaksi viikoksi matkaa varten.
Lopputulos: pomo laittoi lomat loppumaan juuri häitä edeltävälle viikolle ja miehen töihin koko viikonlopuksi. Ilmoitti kyllä ystävällisesti, että saa 2h vapaaksi vihkimisen ajaksi. Syy: hän voi tehdä noin.Ketään tuskin yllättää, että ko työpaikassa oli melkoisen kova vaihtuvuus työvoimassa.
Olisin tuossa tilanteessa, sillä samalla sekunnilla kun olisin kuullut tuon irtisanoutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan selkeät vaatimukset, mitä eteneminen uralla ja palkkakehitys edellyttävät. Silti tullaan aina pyytämään korotuksia, vaikkei niitä vaadittuja vastuita ja näyttöjä ole näkynyt. Ja sitten tietysti valitetaan kovaan ääneen ympäriinsä. Samaan aikaan ne, jotka eivät keskity valittamiseen, etenevät ja ohittavat oikealta ja vasemmalta. Etenemis- ja palkkakehitysmahdollisuuksia siis on.
Kovin ääni ja laajimmalle leviävä myrkky tulee niiltä, jotka tekevät huonoiten tulosta.
Tämä on muuten taivaan tosi. Hyvät työntekijät ovat aina myös helppoja ihmisiä. Vastaavasti huonot vaikeita.
Itse sanoisin nuorten olevan pääsääntöisesti aika helppoja ihmisiä. Toki heidän johtamisensa on erilaista. Pitää esim muistaa kehua välillä. Pitää myös muistaa että heille jotkut festarit ovat supertärkeitä. Vastaavasti eivät yleensä välitä esim joululomista, elleivät ole menossa johonkin. Mutta ei heillä ole mitään pakottavaa tarvetta olla esim välipäiviä lomalla.
Ja toki helppoja ja vaikeita on kaikissa ikäryhmissä. Mutta vanhemmat ovat yleensä kaavoihin kangistuneempia. Esim talvilomasta ja joulusta tulee aina riitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.Ja kuka sitten tekee tämän tekosaikuttavan mulkun vanhemman työt? Ketkäpä muutkaan kuin ne sinne työpaikalle tulleet, rehelliset ihmiset, omien töidensä päälle. Ja sitten tämä vanhempi saattaa sen lapsensa kouluun ja on varmaan puhdas omatunto? Ja sitten vielä ihmettelee, kun työpaikalla suhtaudutaan nuivasti. On ne ankeita ne pirkot ja ritvat!
Oletettavasti sitä vanhempaa ei kiinnosta, jos on tuollaisessa työpaikassa.
Ensimmäinen koulupäivä on a) parin tunnin mittainen ja b) monelle lapselle niin jännittävä tai pelottava tilanne että sinne tarvitaan se vanhempi.
Lisäksi ensimmäiseen koulupäivään tavallisesti kuuluu jotain rituaaleja ja se on merkittävä päivä sekä lapselle että perheelle.
Tästä muistuu mieleen mieheni pomo kun menimme naimisiin. Mies ilmoitti päivän 6kk ennen pomolle, muistutti tasaisin väliajoin että tarvitsee sen viikonlopun x vapaaksi jne. Lopulta haki kesälomat vielä sille viikonlopulle ja seuraavaksi viikoksi matkaa varten.
Lopputulos: pomo laittoi lomat loppumaan juuri häitä edeltävälle viikolle ja miehen töihin koko viikonlopuksi. Ilmoitti kyllä ystävällisesti, että saa 2h vapaaksi vihkimisen ajaksi. Syy: hän voi tehdä noin.Ketään tuskin yllättää, että ko työpaikassa oli melkoisen kova vaihtuvuus työvoimassa.
Ohis, riippuu varmasti tessistä, mutta meillä vihkipäivä on _palkallinen_ vapaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
Tuskinpa tuokaan saneli, vaan on selittänyt että ottaisi siihen vapaata, koska lapsi aloittaa koulun. Joku ilkeämielinen ei vain pitänyt siitä, että tuolla perusteella haetaan vapaata "itsestään selvyytenä". Vaikka tosiasiassa aika mu*kku pomo saa olla jos ei anna työntekijälle mahdollisuutta olla vapaalla ensimmäisenä päivänä.
Kaikki tietää että se vanhempi aikoo olla ko. päivänä pois. Joko luvalla tai sitten ilmoittaa että oksensi yöllä ja saa saikkulapun.Ja kuka sitten tekee tämän tekosaikuttavan mulkun vanhemman työt? Ketkäpä muutkaan kuin ne sinne työpaikalle tulleet, rehelliset ihmiset, omien töidensä päälle. Ja sitten tämä vanhempi saattaa sen lapsensa kouluun ja on varmaan puhdas omatunto? Ja sitten vielä ihmettelee, kun työpaikalla suhtaudutaan nuivasti. On ne ankeita ne pirkot ja ritvat!
Oletettavasti sitä vanhempaa ei kiinnosta, jos on tuollaisessa työpaikassa.
Ensimmäinen koulupäivä on a) parin tunnin mittainen ja b) monelle lapselle niin jännittävä tai pelottava tilanne että sinne tarvitaan se vanhempi.
Lisäksi ensimmäiseen koulupäivään tavallisesti kuuluu jotain rituaaleja ja se on merkittävä päivä sekä lapselle että perheelle.
Tästä muistuu mieleen mieheni pomo kun menimme naimisiin. Mies ilmoitti päivän 6kk ennen pomolle, muistutti tasaisin väliajoin että tarvitsee sen viikonlopun x vapaaksi jne. Lopulta haki kesälomat vielä sille viikonlopulle ja seuraavaksi viikoksi matkaa varten.
Lopputulos: pomo laittoi lomat loppumaan juuri häitä edeltävälle viikolle ja miehen töihin koko viikonlopuksi. Ilmoitti kyllä ystävällisesti, että saa 2h vapaaksi vihkimisen ajaksi. Syy: hän voi tehdä noin.Ketään tuskin yllättää, että ko työpaikassa oli melkoisen kova vaihtuvuus työvoimassa.
Olisin tuossa tilanteessa, sillä samalla sekunnilla kun olisin kuullut tuon irtisanoutunut.
Mies kyllä vaihtoi tuon ilmoituksen jälkeen työpaikkaa. Seuraavan paikan kanssa sopi, että aloittaa häämatkan jälkeisenä maanantaina. Ja on edelleen samassa paikassa, koska ko paikassa on superhyvä johto. Ovat siellä tajunneet, että tyytyväinen työntekijä on hyvä työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihan selkeät vaatimukset, mitä eteneminen uralla ja palkkakehitys edellyttävät. Silti tullaan aina pyytämään korotuksia, vaikkei niitä vaadittuja vastuita ja näyttöjä ole näkynyt. Ja sitten tietysti valitetaan kovaan ääneen ympäriinsä. Samaan aikaan ne, jotka eivät keskity valittamiseen, etenevät ja ohittavat oikealta ja vasemmalta. Etenemis- ja palkkakehitysmahdollisuuksia siis on.
Kovin ääni ja laajimmalle leviävä myrkky tulee niiltä, jotka tekevät huonoiten tulosta.
Tämä on muuten taivaan tosi. Hyvät työntekijät ovat aina myös helppoja ihmisiä. Vastaavasti huonot vaikeita.
Itse sanoisin nuorten olevan pääsääntöisesti aika helppoja ihmisiä. Toki heidän johtamisensa on erilaista. Pitää esim muistaa kehua välillä. Pitää myös muistaa että heille jotkut festarit ovat supertärkeitä. Vastaavasti eivät yleensä välitä esim joululomista, elleivät ole menossa johonkin. Mutta ei heillä ole mitään pakottavaa tarvetta olla esim välipäiviä lomalla.
Ja toki helppoja ja vaikeita on kaikissa ikäryhmissä. Mutta vanhemmat ovat yleensä kaavoihin kangistuneempia. Esim talvilomasta ja joulusta tulee aina riitaa.
Sinun ajatusmallisi kuulostaa kyllä kaavoihin kangistuneelta. Yleistät ihmisiä aika räikeästi kategorioihin pelkän iän perusteella.
Itseäni ärsyttää termi "loma-anomus".
anoa = pyytää nöyrästi
nöyrä =
1. sellainen jota luonnehtii ylpeyden ja itsekorostuksen puuttuminen ja myöntyväinen vaatimattomuus
2. vaatimaton = vähään tyytyvä
https://fi.wiktionary.org/wiki/n%C3%B6yr%C3%A4
HYI!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää se, että toivovat työpaikalle kaikkea turhaa pöhinää kuin sitä mistä raha tulee, ja mihin pitäisi keskittyä, jotta palkat saadaan maksettua. Hyvin yksinkertaista, mutta prokrastinointi tuntuu kiinnostavan kaikista eniten.
Bisneksen peruslainalaisuudet kateissa. Että palvellaan asiakkaita, palkkakehityskin on suhteessa tuloksiin ja vastuuseen. Paljon puhetta ja valitusta, fokus ei ole tuloksenteossa, mutta silti vingutaan palkkakehityksestä. Eivät tajua yhteyttä, että jos itse haluaa rahaa, sitä pitää myös tuoda firmaan tai ainakin olla lähellä ydintä, mikä tulokseen vaikuttaa.
Ja toinen on se, että jos joutuu oikeasti töihin ja tekemään tulosta, niin sitten ollaan saman tien burnoutissa ja saikulla. Selvästi enemmän sairastelevaa porukkaa, johtunee elintavoista (uni, ravinto). Vapaa-aika kuormittaa liikaa (some/digiähky, valvominen, minuuttiaikataulutettu ylitäysi elämä).
Ei meidän työpaikalla ainakaan ongelma ole turha pöhinä tai se ettei ymmärrettäisi mitä siellä ollaan tekemässä.
Nuoriso sen sijaan kyseenalaistaa esim: työaikaa tehtävissä missä se ei ole välttämätön
huonoja liukumia
saldoa jota ei saa pitää pois mutta jota kertyy koko ajan
Sääntöjä, joita ei osata perustella kunnollaIhan tervettä. Nuorisolla on muutakin elämää kuin työ ja tuovat sen ilmi. Ja niin olisi kyllä itsellänikin. Mutta toki muutamat Ritvat ja Kalevit ovat tilanteessa, ettei muuta elämää saisi olla. Tai jos on niin työn pitää olla se elämän keskiö.
Kyllä tänäänkin aiheutti paljon pöhinää vanhojen keskuudessa, kun yksi nuorista kävi sanomassa pomolle, ettei tule ensi viikolla jonain päivänä liukumien puitteissa, koska lapsella on joku mihin pitää mennä mukaan. Tämä oli siis ilmoitus. Ei pyytänyt lupaa.
Noita "ilmoituksia" tosiaan tulee varsinkin nuorilta vanhemmilta. Ei osata kohteliaasti sopia vaan kaikkien on pakko hyppiä heidän pillinsä mukaan.
Meillä myös yksi ilmoitti että on elokuussa 2pv lomalla, koska hänen lapsensa aloittaa koulun. Tekisi mieli hakea juuri siihen omat lomapäivät ihan näpäytyksenä.Miksi?
On ihan NORMAALIA ettei työ ole elämä, vaan osa elämää.
Itse olen harkinnut vapaapäivää/saldovapaata kummilapsen 1. koulupäivän ajaksi, että pääsen mukaan saattamaan häntä.
Toki homman pitää olla tasapuolista, mutta jos hyvissä ajoin tietää että tarvitsee vapaata lapsen koulun alkuun, tai vaikka ihan lempibändin keikkaa varten, niin MIKSI asiaa ei saataisi järjestettyä...?!?
Yleensä joustavissa työpaikoissa on win-win tilanne, eli kun antaa siimaa saa myös hyviä työntekijöitä. Jos on m..lkku n...tsi niin silloin ei ketään kiinnosta olla töissä tuollaisessa paikassa.
Kyse on minusta enemmän siitä, että MITEN työntekijä esittää asian. Jos se tulee vain ilmoituksena, siitä ei tykkää kukaan. Mutta jos kysyy sopuisasti, että sopisiko pitää vapaa silloin ja silloin, niin ei se ärsytä ketään. Sitten katsottaisiin neutraalisti yhdessä, että saadaanko työt järjesteltyä niin, että onnistuu.
Työntekijä ei vain ole päättäjän ja määrääjän roolissa, ihan perusasia ymmärtää. En minäkään oman pomoni silmille hyppele, vaan tiedän, että tiettyihin asioihin tarvitsen hänen hyväksyntänsä. En voi vain sanella asioita.
No tuo varmaan se kivi kengässä onkin mikä hiertää: nuoret ei enää osaa pokkuroida, -ja hyvä niin!
Miksi pitäisi hattu kourassa madella anelemaan että josko sitä Herra/Rouva Johtaja voisi harkita poloiselle työntekijälleen armosta vapaata lapsen ensimmäisen koulupäivän ajaksi....?
Meillä varmaan mitattaisiin kuume jos joku toimisi noin. Meillä ne "pomot" ja myös heidän pomonsa jne. ovat ihmisiä, ihan tavallisia ihmisiä, jotka ymmärtävät että työntekijätkin tarvitsevat välillä vapaata.
Kaikille jutellaan ihan normaalisti/samalla tavalla. Ei ole mitään tönkköä hierarkiaa missä pikkupomo tarvitsee ison pomon öeiman jokaiseen pieneenkin asiaan.
Ei, vaan työntekijöihin ja pomoihin joka portaassa luotetaan. Varmasti asiaan puututaaan jos homma ei toimi/on väärinkäytöksiä tai muuta vastaavaa. Mutta jos kaikki on fiksuja ihmisiä jotka hoitavat hommansa, miksi jonkun tulisi "kovalla kädellä" johtaa tai pomottaa?
Toki tehtäviä pitää jakaa ja hallinnoida, ja huolehtia monesta muusta asiasta. Mutta jos joku on "esimies" tai "päällikkö" ei hän ole mikään messiaasta seuraava, vaan ihan ihminen joka kohdataan (ja sama toisin päin!) kuten kaikki muutkin.
Nyt kyllä lisäsit aika paljon omaa tulkintaasi. Juuri noin itsekin kuvasin. Ei mitään tönkköä johtajapokkurointia. Ihan vain peräänkuulutin peruskäytöstapoja. Että lomapäivää kuitenkin ehdotetaan eikä vain ylimielisesti ilmoiteta. Normaali sopuisa keskustelu, ei mitään kulmahuonepokkurointia.
Tuo kulmahuone vertaus ei edes aukea nuorille! 🤣
Meillä huudellaan teamsin kautta jos tarvitaan vapaata. Jokainen tietää milloin kiireistä aikaa on, silloin hyvissä ajoin. Vastaavasti joustetaan jos sairaslomia tai muista syistä ennakoitus enemmän töitä pöydällä.
Ja ihan vapaamuotoisesti "Moikka, Ruisrokin ajaksi ottaisin vapaata", usein kuittaus "Ok, pe-su vai maananantai myös?"
Koska on hyvä syy olla tuolloin pois.
Jos myös sinulla on tuolloin (tai jonain muuna ajankohtana) hyvä syy olla vapaalla, varmasti arvostat sitä että saat silloin vapaata.
Normaalisti ihmisille tulee vuoden mittaan juttuja, milloin tarvitaan vapaata. Voi olla häitä tai muita juhlia, tai on sovittu perheen kanssa lomareissu, tai harrastaa vaikka lajia missä on turnauksia tai vastaavaa.
Esimerkiksi minulle on tärkeää että saan puolisoji kanssa lomat samalle ajakohdalle. Mutta lomien ei tarvitse olla suosituilla viikoilla, kunhan johonkin kohtaa onnistuu. Lapsiperheissä lomat yleensä halutaan talvilomaksi, mikä ihan fine minulle. Itse asiassa en ottaisi tuohon koskaan lomaa, koska kaikkialla silloin kallista ja ruuhkaista.