Voiko mies ja nainen olla ystäviä?

Minä jätin miespuoliset ystävät, kun menin naimisiin. Yhden tapasin kymppivuoden kohdalla, mies tiesi tietenkin, mutta koko ajan oli sellainen olo, että tämä on väärin. Aina tulee sellainen olo, että toisella on taka-ajatuksia.

Sen jälkeen en ole tavannut miespuolisia ystäviä, en kavereita enkä niitä, joiden kanssa ollut jotain.

Nelikymppinen nainen

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi miespuolinen kaveri jäänyt. Hänellä on perhe ja minulla on perhe. Nykyään nähdään toisiamme vain perheinä, kaksin ei enää.

Meillä on tällainen kuvio, mieheni näkee naisystäväänsä enää perheinä. Minusta olisi parempi jos näkisi tätä ystäväänsä ihan kahden kesken, niin minun ei tarvitsisi viettää hänen kanssaan niin usein aikaa. AIna kun nähdään perheinä, tämän naisen on pakko vetää mieheni jollakin varjolla viettämään kahdenkeskistä aikaa vähän sivummalle. Se tuntuu tosi kurjalta, ja toivoisin että he ennemmin järjestäisivät sitä kahdenkeskistä aikaa keskenään. Miehelleni tämä ei tunnu olevan niin tärkeää, mutta nainen selvästi ikävöi heidän kahdenkeskistä laatuaikaansa ja järjestää sitä sitten väkisin näillä perhetreffeillä, mikä on kaikille äärimmäisen kiusallista.

Tässä nyt ollaan menty jo pettämisen puolelle keskusteluissa mutta oli se sitten parisuhde tai ystävyyssuhde tai mikä vaan niin iso osa miehistä on opportunisteja mitä seksin saamisen mahdollisuuteen tulee.

Tuossa sanottiinkin että ei kai miehet ääneen niitä sano. No ei todellakaan, sehän vesittäisi kaikki ne mahdollisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen tyttöystävä ei anna minun nähdä naiskaveria, vaikka meillä ei ollut ollut seksiä yli vuoteen siinä vaiheessa, kun nyksäni tapasin.

Tämä kerää alapeukkuja, vaikka tähän kulminoituu se keskimääräisesti suurin totuus :D Ihmiset on hemmetin naurettavia, kun joistakin asioista ei voi puhua suoraan ääneen, vaan pitää puhua hieman sileämpää totuutta, niin kuulostaa korrektimmalta.

Vierailija kirjoitti:

Se on silti satavarmaa, että jos mies ja nainen ovat hyviä ystäviä, niin suurin osa näistä "ystäväpariskunnista" on joskus pannu. Näin on takuulla myös ap:n kohdalla.

Olen nainen ja mulla on aina ollut miehiä ystävinä. Joidenkin kanssa on ollut ihastumista, mutta se on mennyt ohi ja ystävyyttä on jatkettu. Yhden kanssa ystävyys loppui ihastumiseen, kun ystävästä tuntui vaikealta jatkaa pelkkää ystävyyttä. Joillain ystävillä on oma kumppani.

Mitään seksuaalista kanssakäymistä ei ole ystävien kanssa. Ystävyys ei ole "vain" ystävyyttä, vaan itsessään arvokasta, eikä sitä useimmiten kannata muuttaa parisuhteeksi. Ystävyyssuhteissa ei ole tarvetta hurmata toista. Voi olla oma itsensä.

Siihen voiko olla ystävä vaikuttaa ihmisen persoona.

Jotkut naiset ja miehet ei varmaan helposti voi olla ystäviä, jos kokee toisen sukupuolen enimmäkseen seksuaalisuuden kautta?

Kyllä se omalla kohdalla on todettu aika lailla mahdottomaksi ellei kyse ole pintapuolisesta viestittelytason kaverista.

Vierailija kirjoitti:

Tässä nyt ollaan menty jo pettämisen puolelle keskusteluissa mutta oli se sitten parisuhde tai ystävyyssuhde tai mikä vaan niin iso osa miehistä on opportunisteja mitä seksin saamisen mahdollisuuteen tulee.

Tuossa sanottiinkin että ei kai miehet ääneen niitä sano. No ei todellakaan, sehän vesittäisi kaikki ne mahdollisuudet.

En jaksa uskoa, että tämä koskee 35-50 vuotaita mammoja, joilla kasvot, maha ja takapuoli roikkuu. Silti meilläkin on annettavaa ystävyyssuhteessa ja haluja käydä ystävien kesken kulttuuririennoissa, jotka ei kiinnosta omaa kumppania. Ystävyyssuhteet vastakkaisen sukupuolen kanssa on saattaneet kestää jo vuosikymmenen tai pari täysin seksittöminä. Jos aluksi jotain flirttiä on nuoruudessa ollutkin niin siitä on kasvettu ohi aikapäivää sitten. Luulisi nyt jokaisella olevan omassa elämässä esimerkki siitä, ettei kohtaaminen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa johda väistämättä suhteeseen. Silti kaksi ihmistä voi harrastaa ja keskustella mielellään yhteisistä kiinnostuksenkohteista. 

Vierailija kirjoitti:

Kun aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa, vuosikymmeniä sitten, hänellä oli naispuolinen ystävä. Tämä nainen ei hyväksynyt (?!) minua ja olisi halunnut minut pois kuvioista.

Tapasimme kolmistaan, sekä isommassa porukassa, muutaman kerran kunnes nainen sanoi miehelleni, että voivat olla ystäviä, mutta niin ettei hän joudu näkemään minua. Nuo tapaamiset olivat sellaisia, että mies pyysi minut mukaan niihin enkä ollut niihin itse tunkemassa. 

Tätä ihmetteli moni tuossa kaveripiirissä, koska miehelläni ja tällä naisella ei kuulemma ollut ollut mitään romanttista suhdettakaan koskaan. Siihen se sitten meni, että nainen hävisi tuosta kaveriporukasta niskojaan nakellen, kun mieheni ei suostunut minua jättämään ulkopuolelle.

Mietin kyllä, että naisella saattoi olla suunnitelmia mieheni varalle, mutta minä tulin pilaamaan ne.

Tai sitten nainen oli vain mustasukkainen, Jotkut naiset ovat tosi omistushaluisia mieskavereistaan, vaikka naisella olisi oma puoliso jo olemassa. Se (sinkku) mieskaveri on ikäänkuin varapoikaystävä, jonka kanssa voidaan käydä leffassa ja matkoilla silloin kun omalla miehellä on vaikka työkiireitä.  Sitten kun mahdollisuus näihin treffeihin oikean tyttöystävän myötä menee, ja pitäisi kyetä jopa ystävystymään miehen uuden naisen kanssa, nämä pikkuprinsessat järjestävät näitä erikoisia kohtauksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ystävä se sellainen on joka hylkää sinut kun löytää seurustelukumppanin? Ei kuulosta kovin tärkeältä ystävyydeltä. 

Minä vastasin tuossa edellä kertoen, että läheisin miespuolinen ystäväni on jo kuollut. Kyllä minä ymmärsin häntäkin, kun hän alkoi aikoinaan seurustella naisen kanssa, joka ei hyväksynyt ystävyyttämme. Pidimme kyllä tiiviisti yhteyttä sähköpostilla (silloin ei vielä ollut WhatsAppia eikä Messengeriä), mutta emme tavanneet. Hän oli korviaan myöten rakastunut kyseiseen naiseen, joten hyväksyi tämän ehdot. Se suhde kesti on/off suhteena aikansa ja minä olin se, jolle kyseinen mies purki sydäntään huonoina hetkinä.

Eli vaikka mies sanoo että ei olisi tekemisissä naiskaverinsa kanssa, hän todennäköisesti purkaa tälle ihmissuhdehuoliaan salaa sähköpostitse.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi.

Tämähän se olisi.

Miehen ja naisen välillä on käytännössä aina jotain seksuaalista (paitsi jos ovat sukulaisia). Niin se vaan menee.

Vaan ystäviä, siinä ei saa olla mitään intohimoa, eikä yhteisiä kaljakuppiloissa käyntejä.

Ja nainen  kun ystävää tapaa, ne tapaamiset on oltava sellaisia, että siellä voi halutessaan olla aina oma mieskin mukana.

Ainahan ne kahdenkeskiset tapaamiset herättää epäilyjä, jos niitä on vielä useita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi.

Tämähän se olisi.

Miehen ja naisen välillä on käytännössä aina jotain seksuaalista (paitsi jos ovat sukulaisia). Niin se vaan menee.

Tämä on totta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset siis ihan oikeasti OIKEASTI uskovat että kaverimiehet ovat ihan vain kavereita ilman mitään taka-ajatuksia. =D  

Ilmeisesti samat naiset joille todellisuus on harson takana, eivätkä esim. voineet uskoa että Siltsu on homo.  

Testatkaapa ja antakaa kaverimiehelle pieniä mahdollisuuksia, niin näette että kyllä se mahdollisuuteen tarttuu jos uskoo teidän olevan tosissanne eikä pelkää kiinnijäämistä mahdolliselle puolisolle.  

Eipä sillä ole hirveästi merkitystä, onko sillä kaverimiehellä/naisella jotain taka-ajatuksia. Hänen oma mokansahan se on, jos roikkuu vuosikausia kaverina siinä toivossa, että saa seksiä. Jos suhdetta ei viedä ystävyyttä pidemmälle, silloin ollaan vain kavereita. Piste. Kyllä mulla ainakin on valta päättää omasta käyttäytymisestä ja siitä kenen kanssa olen valmis sänkyyn hyppimään.

Kannattaa ymmärtää sellanen juttu, että kaikkia kakslahkeisia ei kiinnosta pelkkä paneminen, vaan osa saa jotain merkittävää irti hyvien tyyppien kanssa hengailusta. Ymmärrän, että tämä voi olla vaikea käsittää, jos itse ei kykene mihinkään muuhun, kuin pinnalliseen kanssakäymiseen, eikä toiseen ihmiseen tutustuminen kiinnosta lainkaan.

Oman kokemukseni mukaan sanoisin että voi.

Kunhan nainen on ruma.

Tosin jos olet ruma nainen, aika harvassa on ne miehet jotka haluavat olla kanssasi ystäviä.

Mutta ne miehet jotka tulevat elämääni, on pysynyt ihan täysin ystävinä.

Ei ole edes pienintä vilkaisua tehty minuun suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi.

Tämähän se olisi.

Miehen ja naisen välillä on käytännössä aina jotain seksuaalista (paitsi jos ovat sukulaisia). Niin se vaan menee.

Ei mene.

Ap, oletko koskaan harrastanut seksiä näiden miespuolisten kavereiden kanssa?

Kyllä.

Etenkin jos nainen on läski, mutta muuten mukava ja samanlainen. M28

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi.

Tämähän se olisi.

Miehen ja naisen välillä on käytännössä aina jotain seksuaalista (paitsi jos ovat sukulaisia). Niin se vaan menee.

Ei mene.

Kyllä omalla kohdallani olen todennut, että menee.

Kaikki miespuoliset ystävät, joita mulla on ollut, ovat jossain vaiheessa tunnustaneet, että heillä on tunteita mua kohtaan. Yksi heistä kerran laittoi viestiä, jossa ehdotti suoraan seksiä.

Olen aseksuaali ja hyvin voin olla ihan kaikkien kaveri.

Onko allot (ihmiset jotka tuntee seksuaalista viettiä toisia kohtaan) oikeasti näin alapäidensä vietävinä?

Kuulostaa surulliselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pimeä ajatus ettei voisi. Mulla on paljon miespuolisia ystäviä, ja jos mieheni alkaisi asiasta jotain nassuttaa niin olisi nopeasti ex.

Miten ystäviesi puolisot suhtautuvat tähän? 

Ei ole ainakaan tähän mennessä kuulunut mitään soraäänia, ehkä ovat keskimääräistä fiksumpaa sakkia. Toki itse pyrin tutustumaan myös niihin puolisoihin avoimesti, tietenkin, kun ovat ystävälleni tärkeitä ihmisiä.