Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opetti aika paljon, kiitos siitä 👍

Mitä opit?

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Ainahan se itsensäpsyykkaaminen hetkeksi auttaa kunnes taas sydän alkaa vaatimaan kovaäänisesti sen tietyn perään. Sivunainen

Tämä logiikkahan turmelee sinua itseäsi? Ruikuttamallako kuvittelette että ne ihmiset jää elämäänne? En kattelis ruikuttajia, menee elämä pilalle.

Siinä itse tekopyhä ruikuttaja

Perjantaina tiedossa hyvittelyä koko tuhon edestä 💕

Kaivattu on liian vanha, vaihdan nuorempaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt alkaa unohtumaan

Tää on kyllä totisesti totta myös kohdallani. Joskus sydän pamppaili ihan hurjasti, kun hänen punainen kulkuneuvonsa kaarsi työpaikan ikkunan ohi. Olen miettinyt, että sen tunteen on täytynyt olla aito, vaikka näin jälkeenpäin tuntuukin täysin hullulta ja mahdottomalta. Mutta ilmeisesti yhden kerran elämässä voi oikeasti ihastua täysin kiellettyyn. Ei tule toistumaan. Eikä hänestäkään ole enää vaaraa. Ei enää tunnu juurikaan ja toiseksi, ei minua ole kohta mailla eikä halmeilla. Ja kolmanneksi, painavimmaksi, onhan minulla jo tuo kaikkein rakkain, jota en vaihtaisi mistään hinnasta.

Siis miksi te teette jostakin ihmisestä näin ainutlaatuisen että k i d u t a t t e itseänne näin väkisin? Mikä on täysin kielletty? Eihän tossa ole minkään maailman järkeä. Eiks vois vaan elää?

Mitä kidutusta? En mitään ole kiduttanut itseäni. Ymmärrän aikuisena, että joskus tulee ei-toivottavia tunteita ja sillä siisti. Ohihan ne menevät, kun antaa ajan kulua. Kaikilla meillä on omat moraalikoodistomme. Minulla on tarkka käsitys siitä, mikä on MINULLE oikein ja väärin. T. Tuo ennen punaisella kulkuneuvolla ajellutta ihaillut

Toisesta kerroksestako ihailit?

En kerro mistä olen ihaillut, muutamat ihaillut olen riittävän pitkään, mutta en enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opetti aika paljon, kiitos siitä 👍

Mitä opit?

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Ainahan se itsensäpsyykkaaminen hetkeksi auttaa kunnes taas sydän alkaa vaatimaan kovaäänisesti sen tietyn perään. Sivunainen

Todennäköisesti voi tulla repsahduksia, mutta hetkellisiä. En välitä enää.

Mitä kukaan tekee tollasella loppuunpoljetulla mopolla? Yak.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpottaako ikävä, jos ei käy palstalla?

Ei, enemmän se ettei enää nää irl. Jää harmittamaan, etten saanut tutustua häneen paremmin

Ota selvää, jos kykenet, uskallat ja pystyt.

Vierailija kirjoitti:

Kaivattu on liian vanha, vaihdan nuorempaan.

Juu vaihdetaan tuure boeliukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä paljon sarjaihastujia? Mä en oo. Miten ihastumisesta pääsee irti ilman uutta ihastusta? Sellaista en totisesti kaiken tän jälkeen toivo.

Mä oon rinnakkaisihastuja 🤭 mut valitettavasti se menee yleensä niin, että toiseen ihastuminen auttaa huomattavasti.

No hyi ny yök.

Sanni ja Tuure iloitsevat tiktokissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opetti aika paljon, kiitos siitä 👍

Mitä opit?

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Jep, aina tulee uusia nuorempia, upeakroppaisia naisia, jotka saavat unohtamaan entiset ihastukset.

Siis ootteks te tosissanne? XD

Palstaincelit siinä vaan vikisee lämpimikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Se johtuu kaikki susta itsestäsi. Lopeta uhriutuminen, ei kovin viehättävää.

Ei todellakaan johtunut musta. Lopeta turha sekaantuminen.

Lopeta toi paskapuhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä opetti aika paljon, kiitos siitä 👍

Mitä opit?

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Ainahan se itsensäpsyykkaaminen hetkeksi auttaa kunnes taas sydän alkaa vaatimaan kovaäänisesti sen tietyn perään. Sivunainen

Todennäköisesti voi tulla repsahduksia, mutta hetkellisiä. En välitä enää.

Mitä kukaan tekee tollasella loppuunpoljetulla mopolla? Yak.

Hah. Tätä loppuunpoljettua mopoa haluaa aika moni ajaa.

Vierailija kirjoitti:

Perjantaina tiedossa hyvittelyä koko tuhon edestä 💕

Ei enää hyvittelyt auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt alkaa unohtumaan

Tää on kyllä totisesti totta myös kohdallani. Joskus sydän pamppaili ihan hurjasti, kun hänen punainen kulkuneuvonsa kaarsi työpaikan ikkunan ohi. Olen miettinyt, että sen tunteen on täytynyt olla aito, vaikka näin jälkeenpäin tuntuukin täysin hullulta ja mahdottomalta. Mutta ilmeisesti yhden kerran elämässä voi oikeasti ihastua täysin kiellettyyn. Ei tule toistumaan. Eikä hänestäkään ole enää vaaraa. Ei enää tunnu juurikaan ja toiseksi, ei minua ole kohta mailla eikä halmeilla. Ja kolmanneksi, painavimmaksi, onhan minulla jo tuo kaikkein rakkain, jota en vaihtaisi mistään hinnasta.

Siis miksi te teette jostakin ihmisestä näin ainutlaatuisen että k i d u t a t t e itseänne näin väkisin? Mikä on täysin kielletty? Eihän tossa ole minkään maailman järkeä. Eiks vois vaan elää?

Mitä kidutusta? En mitään ole kiduttanut itseäni. Ymmärrän aikuisena, että joskus tulee ei-toivottavia tunteita ja sillä siisti. Ohihan ne menevät, kun antaa ajan kulua. Kaikilla meillä on omat moraalikoodistomme. Minulla on tarkka käsitys siitä, mikä on MINULLE oikein ja väärin. T. Tuo ennen punaisella kulkuneuvolla ajellutta ihaillut

Toisesta kerroksestako ihailit?

En kerro mistä olen ihaillut, muutamat ihaillut olen riittävän pitkään, mutta en enää.

Jos onnistuu saamaan kaivatun lähettämään nudeja yöllä whatsappiin tmv., niin sitten pystyy ainakin ihailemaan riittävän pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää ja muita ilmiselviä kliseitä. Lisäksi, että mun ei kannata ihastua ja jos ihastun, niin pidän itsellä kaikki tunteet. Vähän myös itsehillintää opin samalla. Ja se, että aina tulee joku uusi ihastus. Kuvittelisi sen olevan miten ainutlaatuinen tahansa. Siinä ne.

Se johtuu kaikki susta itsestäsi. Lopeta uhriutuminen, ei kovin viehättävää.

Ei todellakaan johtunut musta. Lopeta turha sekaantuminen.

Lopeta toi paskapuhe.

Ei kuulu tapoihin paskapuhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko täällä paljon sarjaihastujia? Mä en oo. Miten ihastumisesta pääsee irti ilman uutta ihastusta? Sellaista en totisesti kaiken tän jälkeen toivo.

Mä oon sarjaihastuja, mutta ei se ikinä ole vaihtunut lennosta toiseen. Oon se, jolla ihastukset ovat menneet seitsemän vuoden sykleissä. Lopussa on hiipunut, kun ei olla nähty. Sitten on ollut suht neutraalia oloa välissä ehkä vuoden tai pari. Tai lyhyt suhde välissä. Sitten on taas kolahtanut joku uusi kohde, ja tuntuu, että kerta kerralta vaan pahenee. 😐

Eli riippari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpottaako ikävä, jos ei käy palstalla?

Ei, enemmän se ettei enää nää irl. Jää harmittamaan, etten saanut tutustua häneen paremmin

Ota selvää, jos kykenet, uskallat ja pystyt.

En ala ahdistelemaan tasan yhtään ketään.  Jotain rajaa mullakin, vaikka harvinaisen typerä olenkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt alkaa unohtumaan

Tää on kyllä totisesti totta myös kohdallani. Joskus sydän pamppaili ihan hurjasti, kun hänen punainen kulkuneuvonsa kaarsi työpaikan ikkunan ohi. Olen miettinyt, että sen tunteen on täytynyt olla aito, vaikka näin jälkeenpäin tuntuukin täysin hullulta ja mahdottomalta. Mutta ilmeisesti yhden kerran elämässä voi oikeasti ihastua täysin kiellettyyn. Ei tule toistumaan. Eikä hänestäkään ole enää vaaraa. Ei enää tunnu juurikaan ja toiseksi, ei minua ole kohta mailla eikä halmeilla. Ja kolmanneksi, painavimmaksi, onhan minulla jo tuo kaikkein rakkain, jota en vaihtaisi mistään hinnasta.

Siis miksi te teette jostakin ihmisestä näin ainutlaatuisen että k i d u t a t t e itseänne näin väkisin? Mikä on täysin kielletty? Eihän tossa ole minkään maailman järkeä. Eiks vois vaan elää?

Mitä kidutusta? En mitään ole kiduttanut itseäni. Ymmärrän aikuisena, että joskus tulee ei-toivottavia tunteita ja sillä siisti. Ohihan ne menevät, kun antaa ajan kulua. Kaikilla meillä on omat moraalikoodistomme. Minulla on tarkka käsitys siitä, mikä on MINULLE oikein ja väärin. T. Tuo ennen punaisella kulkuneuvolla ajellutta ihaillut

Toisesta kerroksestako ihailit?

En kerro mistä olen ihaillut, muutamat ihaillut olen riittävän pitkään, mutta en enää.

Jos onnistuu saamaan kaivatun lähettämään nudeja yöllä whatsappiin tmv., niin sitten pystyy ainakin ihailemaan riittävän pitkään.

Öh, ei kiitos. En tarvitse häneltä mitään nudeja, enkä mitään muutakaan. T. Sama kuin yllä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt alkaa unohtumaan

Tää on kyllä totisesti totta myös kohdallani. Joskus sydän pamppaili ihan hurjasti, kun hänen punainen kulkuneuvonsa kaarsi työpaikan ikkunan ohi. Olen miettinyt, että sen tunteen on täytynyt olla aito, vaikka näin jälkeenpäin tuntuukin täysin hullulta ja mahdottomalta. Mutta ilmeisesti yhden kerran elämässä voi oikeasti ihastua täysin kiellettyyn. Ei tule toistumaan. Eikä hänestäkään ole enää vaaraa. Ei enää tunnu juurikaan ja toiseksi, ei minua ole kohta mailla eikä halmeilla. Ja kolmanneksi, painavimmaksi, onhan minulla jo tuo kaikkein rakkain, jota en vaihtaisi mistään hinnasta.

Siis miksi te teette jostakin ihmisestä näin ainutlaatuisen että k i d u t a t t e itseänne näin väkisin? Mikä on täysin kielletty? Eihän tossa ole minkään maailman järkeä. Eiks vois vaan elää?

Mitä kidutusta? En mitään ole kiduttanut itseäni. Ymmärrän aikuisena, että joskus tulee ei-toivottavia tunteita ja sillä siisti. Ohihan ne menevät, kun antaa ajan kulua. Kaikilla meillä on omat moraalikoodistomme. Minulla on tarkka käsitys siitä, mikä on MINULLE oikein ja väärin. T. Tuo ennen punaisella kulkuneuvolla ajellutta ihaillut

Siis perinteinen jakorasia, älä selitä

Love you, T.