Tuntuu niin pahalle se, että olen hukannut parhaat vuoteni huonossa suhteessa ja nyt pakko vaan luovuttaa.

Tuo on kyllä paha, ettei tee kotona omaa osaansa eikä ole seksiä, mutta oikeastiko odotatte, että mies oma-aloitteisesti hommaa lastenhoitajat ja ravintolapöydät ja leffat yms.?

Jos mietin lähipiirin onnellisia, pitkäaikaisia parisuhteita, niin niissä molemmat hoitaa osansa talouden asioista ja seksiä ja läheisyyttä on runsaasti, mutta ei tuollaista, että mies hommaa lastenhoitajat ja ravintolat että saadaan keskustella. En itsekään osaisi odottaa sellaista (enkä koe tarvetta tuollaiselle, siis toki kiva käydä jossain, mutta en ajattelisi, että miehen pitäisi oma-aloitteisesti tajuta järjestää). 

Vierailija kirjoitti:

Et sinä niitä vuosia kokonaan hukannut kun sait lapsesi.

Lapsethan tulee yleensä ikään kuin parisuhteen jatkeeksi, ei kai monikaan halua pelkästään lapsia? Vai?

Mies saattaa toistaa käytösmalleja, mitä on kotoa oppinut. Tuo ruokavastuu pelkästään sinun harteilla on huono juttu, siis kai mies osaa tehdä ruokaa?

Voitkin jatkaa tässä ketjussa.

https://www.vauva.fi/keskustelu/5110360/mista-loytaisin-hyvan-40-50-vuo…

Älä keskity enää jauhamaan mennyttä, se on mennyt kuin eilinen juna. Ei se mies enää tuosta muutu. Ainoa jota voit elämässäsi muuttaa on itseäsi.

Rupea tekemään muutoksia omaan elämääsi, eli suunnittele sitä eroa ja uutta elämääsi.

Ethän halua enää ensi vuonna katsoa taaksepäin ja ajatella, että taas meni vuosi ja junnasin tässä samassa kuviossa.

Lapset ovat ilmeisesti sen verran isoja että ymmärtävät kyllä eron kun heille selittää. Jos sovitte miehen kanssa viikkosysteemistä, voi olla mieskin joutuu tsemppaamaan sitä isyyden suorittamista ja saa vielä mahdollisuuden parantaa suhdettaan lapsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluatko olla onnellinen vai haluatko lapsesi olevan onnellisia? Siitähän on pohjimmiltaan kysymys.

No tätä olen miettinyt hyvin paljon ja sitähän on hyvin vaikea myös ennustaa etukäteen. Lapsille ei ole ideaalia se, että äiti onneton ja tyytyy huonoon kohteluun. Toisaalta ydinperheen särkyminen surettaa ja eron jälkeen lapset voivat oireilla pahastikin tai sitten voi tapahtua hyviä asioita ja tilanne muuttua paremmaksi heidänkin kannalta. Kyllä haaveilen siitäkin että vielä joskus löytäisin mahdollisesti uuden miehen. En tiedä onko se kovin realistista, mutta kai sitä saa haaveilla. Tämä suhde on kuitenkin minun puoleltani ollut jo kuollut niin pitkään, että ns surutyö on jo pitkälti varmaan tehtykin. T. Ap

Huonoon kohteluun? Missä se huono kohtelu on? Mies tekee osan kotitöistä ja haluaa pariterapiassa kohdata ja korjata ongelmat, mutta sinä et tule yhtään vastaan.

Tekee osan, ehkä 20% kotitöistä, kun aiemmin et tehnyt mitään. Edelleen ruokahuolto esim on täysin minun vastuullani, samoin kaupassa käynti. Tänään en vaan jaksanut lähteä kauppaan, kun olen ollut töissä koko viikonlopun ja mietin tajuaako mies että jääkaappi on aivan tyhjä, mutta eihän se tajunnut ja meni jo nukkumaan, tai sulkeutui makuuhuoneeseen katsomaan jalkapalloa. En tiedä, eikä kiinnosta, nukumme eri huoneissa minun toiveestani.

Mies on tosi ilkeä luonteeltaan. Helposti jos jotain toiveita esittää tai kertoo tarpeistaan, loukkaantuu ja alkaa nälviä jne. On esim aina suhtautunut läheisyydenkaipuuseeni ylimielisen halveksivasti, vaikka nyt ehkä viime aikoina vähemmän, kun en ole siitä edes puhunut tai sitä kaivannut. Mies on myös aika itsekäs, ei kauheasti osaa huomioida muita. Sama koskee lapsia, ei ymmärrä jos vaikka lapsi on tosi väsynyt illalla ja siksi oireilee, vaan saattaa alkaa huutaa lapselle ja sitten joutuu tosi paljon isän ja lasten välisiä nahisteluitakin selvittämään. Olen tosi väsynyt kaikenkaikkiaan. Miestä joutuu hirveästi ohjailemaan ihan perus arjen asioissa, lastenkasvatuksessa jne. Eikä se riitä että sanoo kerran tai pari, vaan ne asiat on aina sitten uusia kun tulevat uudestaan eteen. Olen tullut siihen tulokseen, että häntä ei vaan kiinnosta hoitaa osuuttaan tai yrittää esim olla hyvä vanhempi lapsille, kuten ei myöskään hyvä mies vaimolle. T. Ap

Ei tehnyt aiemmin mitään? On ilkeä luonteeltaan? Teillä ei ole rakkautta, läheisyyttä, seksiä?

Miksi siis olet hänen kanssaan tai ylipäätään koskaan edes pariutunut tuollaisen kanssa?

"Mies haluaisi kovasti jatkaa, mutta mitä hän on tehnyt sen eteen että osoittaisi sen jotenkin minulle? Huomioisi minua tai tekisi oloni paremmaksi, saisi minut haluamaan häntä? Kysyisi edes mietteitäni aiheesta joskus. Ei ole tehnyt mitään. Ei yhtään mitään. Yhden yhtä kertaa ei ole viitsinyt edes pyytää lastenhoitajaa meille kotiin ja ostanut vaikka leffalippuja tai varannut ravintolapöytää, jotta meillä olisi yhteistä aikaa keskustella. Luulisi että ei olisi kovin paljon vaadittu, ja tässä tilanteessa jos epätoivoisesti haluaisi jatkaa, niin odottaisi että jotain yritystä olisi, mutta kun ei."

Oletko kertonut hänelle, että toivoisit noita asioita? Jos et, on typerää kuvitella miehen olevan ajatustenlukija. Kerro suoraan, mitä kaipaat, todella selkeästi. Anna sitten aikaa parantaa käytöstään. 

Eroa. Sulla on vielä puolet elämästäsi elämättä, ehkä enemmänkin. Haluatko elää sen onnellisena vai onnettomana?

Kuulostaa kovin tutulta. Paitsi että mies ei suostu edes terapiaan koska kaikki on hänen mielestään hyvin. Niinpä, mikäs on herran ollessa kun minä hoidan 90 prosenttia kaikesta.

Seksiä ei ole ollut pian pariin vuoteen kuten ei myöskään läheisyyttä. Ollaan kuin kämppikset.

Nuorin lapsista aloittaa koulutaipaleen syksyllä joten ero on nyt vielä ajatuksen tasolla, en vielä tee mitään. Tiedän, että löydän kyllä asunnon läheltä koulua joten tuon nuorimmaisen (tai keskimmäisen, joka menee seiskalle), ei tartte vaihtaa koulua.

Olet tilanteessa, jota sanotaan pelipöydässä panostusharhaksi. Eli tuntuu pahalta luovuttaa, koska olet mielestäsi sijoittanut tähän suhteeseen ja toivot joka hetki että sijoitus alkaa viimein tuottaa.

Cut your losses, nyt. Ihmisen elämässä kun ei menneelle mitään voi, mutta sulla on kymmeniä vuosia aikaa elää sellaista elämää, jota haluat.

Erosta 12 vuotta ja joka päivä on nykyään aika mahtava.

Vierailija kirjoitti:

"Mies haluaisi kovasti jatkaa, mutta mitä hän on tehnyt sen eteen että osoittaisi sen jotenkin minulle? Huomioisi minua tai tekisi oloni paremmaksi, saisi minut haluamaan häntä? Kysyisi edes mietteitäni aiheesta joskus. Ei ole tehnyt mitään. Ei yhtään mitään. Yhden yhtä kertaa ei ole viitsinyt edes pyytää lastenhoitajaa meille kotiin ja ostanut vaikka leffalippuja tai varannut ravintolapöytää, jotta meillä olisi yhteistä aikaa keskustella. Luulisi että ei olisi kovin paljon vaadittu, ja tässä tilanteessa jos epätoivoisesti haluaisi jatkaa, niin odottaisi että jotain yritystä olisi, mutta kun ei."

Oletko kertonut hänelle, että toivoisit noita asioita? Jos et, on typerää kuvitella miehen olevan ajatustenlukija. Kerro suoraan, mitä kaipaat, todella selkeästi. Anna sitten aikaa parantaa käytöstään. 

Kommunikaatiovammainen ja aloitekyvytön.

Kaikki suhteesi tulee etenemään todennäköisesti samaan umpikujaan, joten lahjoita itsellesi se avioero ja lahjoita muille pysyvä sinkkuutesi.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä paha, ettei tee kotona omaa osaansa eikä ole seksiä, mutta oikeastiko odotatte, että mies oma-aloitteisesti hommaa lastenhoitajat ja ravintolapöydät ja leffat yms.?

Jos mietin lähipiirin onnellisia, pitkäaikaisia parisuhteita, niin niissä molemmat hoitaa osansa talouden asioista ja seksiä ja läheisyyttä on runsaasti, mutta ei tuollaista, että mies hommaa lastenhoitajat ja ravintolat että saadaan keskustella. En itsekään osaisi odottaa sellaista (enkä koe tarvetta tuollaiselle, siis toki kiva käydä jossain, mutta en ajattelisi, että miehen pitäisi oma-aloitteisesti tajuta järjestää). 

No jos puoliso ilmoittaa että ei ole onnellinen ja haluaa mielummin eron kuin että jatketaan samaan malliin, nykyinen parisuhde ei anna tarpeeksi, ja silti toinen haluaa väkisin jatkaa, niin LUULISI että toinen olisi valmis jotain tekemäänkin sitten parisuhteen jatkuvuuden eteen, että toinen ikäänkuin rakastuisi häneen uudestaan. Että hän jollain tavalla huomioisi tätä toista, osoittaisi että rakastaa yhä, eikä kannata hänenkään luovuttaa. Tuo deitti-illan suunnittelu ihan oma-aloitteisesti oli vain yksi esimerkki, kuitenkin aika yksinkertainen sellainen, jolla toista voisi ilahduttaa, etenkin kun olen kertonut monet kerrat että tällaisesta tykkäisin. Mutta kun ei, niin ei. Mitään muutakaan ei ole tehnyt se eteen, että minulle tulisi tunne että haluaisin yhä jäädä. Oikeastaan päinvastoin, tämä aika on osoittanut sen, että turha odottaa yhtään minkäänlaista huomiointia ikinä häneltä. T. Ap

Jätä se sika!

Olen kaksi kertaa eronnut ja useamman kerran lähtenyt kävelemään myös huonosta työpaikasta ja kerran pari laittanut välit poikki myös ystävyyssuhteessa, josta en saanut mitään.

Yhtäkään näistä en ole katunut. Päinvastoin tiedän että jos olisin jäänyt noihin roikkumaan, sitä olisin kyllä katunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oletko sinä ikinä varannut lippuja tai jotain? Kysynyt suoraan, miksi seksiä ei ole? Mies on voinut sulkeutua ja muuttua varovaiseksi, ettei ärsytä sinua. Oletko kysynyt, miksi hän haluaa jatkaa? Onko ainoa syy muutoksen pelko ja vaiva?

Olen ostanut ja suunnitellut matkoja ja kyllä varannut ravintolapöytiäkin, en kyllä enää aikoihin, mielummin olen käynyt sitten kavereitteni kanssa, jotka arvostavat tällaisia juttuja enemmän. Miehelle nuo asiat tuntuivat olevan aika yhdentekeviä tai sitten saattoi joskus tykätäkin ihan, otti huomioimisen mielellään vastaan, mutta ei tajunnut että joskus voisi vastavuoroisesti huomioida minuakin.

Voi olla että on muuttunut varovaiseksi, ettei ärsyttäisi, mutta toisaalta ei ole koskaan oikeastaan vienyt minnekään treffeille, vaikka olen monesti toivonut tämäntyyppistä huomiointia tai ylipäänsä panostusta parisuhteen eteen.

En ymmärrä täysin miksi ei halua erota. Ei kuulemma halua rikkoa perhettä. Mutta miksi haluaa olla ihmisen kanssa joka on onneton suhteessa, eikä ole seksiä, läheisyyttä tai rakkauttakaan. Minun puoleltani on kaikki tunteet kuolleet. En halua että mieheni edes koskee minuun. T. Ap

Miehelle suhteenne on kätevää, kun sinä olet ilmainen piika, kodin ja lastenhoitaja!!!

Sinä siis olet aina hoitanut ne lastenhoitajat ja ostanut leffaliput ja ravintolapöydät eikä mies kertaakaan?

Kaikki mitä olet kertonut olisi minulle vastaavassa tilanteessa syy erota. Mies on ilkeä ja kohtelee sinua huonosti, suhtautuu halveksuvasti läheisyydenkaipuuseesi, kaikki tunteesi ovat jo kuolleet ja itseäsikin inhottaa, etkä halua miehen edes koskevan itseesi. Etköhän ole jo päätöksen tehnyt ja haet sille nyt vain vahvistusta täältä tai odotat jotain "viimeistä pisaraa."

Itse eroaisin asemassasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä paha, ettei tee kotona omaa osaansa eikä ole seksiä, mutta oikeastiko odotatte, että mies oma-aloitteisesti hommaa lastenhoitajat ja ravintolapöydät ja leffat yms.?

Jos mietin lähipiirin onnellisia, pitkäaikaisia parisuhteita, niin niissä molemmat hoitaa osansa talouden asioista ja seksiä ja läheisyyttä on runsaasti, mutta ei tuollaista, että mies hommaa lastenhoitajat ja ravintolat että saadaan keskustella. En itsekään osaisi odottaa sellaista (enkä koe tarvetta tuollaiselle, siis toki kiva käydä jossain, mutta en ajattelisi, että miehen pitäisi oma-aloitteisesti tajuta järjestää). 

No jos puoliso ilmoittaa että ei ole onnellinen ja haluaa mielummin eron kuin että jatketaan samaan malliin, nykyinen parisuhde ei anna tarpeeksi, ja silti toinen haluaa väkisin jatkaa, niin LUULISI että toinen olisi valmis jotain tekemäänkin sitten parisuhteen jatkuvuuden eteen, että toinen ikäänkuin rakastuisi häneen uudestaan. Että hän jollain tavalla huomioisi tätä toista, osoittaisi että rakastaa yhä, eikä kannata hänenkään luovuttaa. Tuo deitti-illan suunnittelu ihan oma-aloitteisesti oli vain yksi esimerkki, kuitenkin aika yksinkertainen sellainen, jolla toista voisi ilahduttaa, etenkin kun olen kertonut monet kerrat että tällaisesta tykkäisin. Mutta kun ei, niin ei. Mitään muutakaan ei ole tehnyt se eteen, että minulle tulisi tunne että haluaisin yhä jäädä. Oikeastaan päinvastoin, tämä aika on osoittanut sen, että turha odottaa yhtään minkäänlaista huomiointia ikinä häneltä. T. Ap

Herää.jo! Ei miehesi sinua rakasta tai ole kiinnostunut onnellisuudestasi. Niin kauan kuin olet kodinhoitajana ja kannat päänvastuun lapsistanne mies pysyy tyytyväisenä, että saa vapaamatkustaa perhe-elämää. Hoitaa seksin sitten nettipornolle tai sivusäädölle....

Vierailija kirjoitti:

Haluatko olla onnellinen vai haluatko lapsesi olevan onnellisia? Siitähän on pohjimmiltaan kysymys.

VMP.

"On esim aina suhtautunut läheisyydenkaipuuseeni ylimielisen halveksivasti"

Munkin exä tällänen! Tajusin onneksi erota, mutta on jäänyt ihmetyttämään tuo. Miksi hän edes hakeutui parisuhteeseen kun ei häntä kiinnostanut minun seurani eikä hän halunnut läheisyyttä eikä tehdä minun kanssa mitään? Ei se edes halunnut tehdä minun ja lasten kanssa yhdessä perheenä mitään.