Olen ostamassa ekaa omistusasuntoa, minkä verran kannattaa nyt tinkiä? 10%, 20%?
Tein jo lainahakemusken ja kohta pankin kanssa neuvotteluihin. Haussa on esim hyväkuntoinen rivari kaupungista tai omakotitalo maakunnan keskuskaupungin lähikunnista. Tuo keskuskaupunki noin 80 000 asukkaan kaupunki.
Nyt kun ostovoima romahtanut ja korot pilvissä eikä loppua kurjistumiselle näy, minkä verran kannattaa nyt tinkiä?
Budjetti siinä 150-200k€ paikkeilla. Olen siis yksinasuva mutta ihan kohtuuhyvin tienaava.
Kommentit (179)
Etsin asuntoa. Rivari, kolmio, 70-90 neliötä, iso takapiha, yksitasoinen, maalämpö, takka, autokatos, huoltoyhtiö, vastike alle 200/kk. Ja sijainti tärkein 5 km säteellä.
Yhtään en tingi vaatimuksista ja jos/kun löydän, ostan vaikkei myyjä tinkisi yhtään.
ihku riipuu siitä mitä haluat, suositulta paikalta vähän enempi ja peräkylältä voit sitten tinkiä kunnolla, jos myyjä pakkoraossa hyvin 30 prossaa lähtee, ihan on itse pääteltävä mikä parasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tinkiminen saa aikaan raivarin ja voi olla ettet saa enää edes pyynnillä
Mitä se haittaa? Kokeilee sitten toisen asunnon kanssa. Liikaa ei tietenkään kannata maksaa. Jonkun epätoivoisen myyjän itkupotkuraivarit voi ihan vaan sivuuttaa. Sehän voi sitten odotella toista ostajaehdokasta, jos järkeväksi näkee.
Jotenkin outo ajatus, että tarjoilee sinne tänne. Minä ainakin tarjoan vain asunnosta jonka haluan. Ja niitä on kyllä edelleen harvassa. .
Ne on joidenkin rommausfantasioita. Samoja tarinoita on kuultu jo 15 vuotta, että kohta rommaa ja sitten vaan tarjoilee sinne ja tänne.
Piensijoittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reippaasti alakanttiin tarjous. Joskus onnistaa, joskus ei. Itselläni on oman asunnon lisäksi kaksi sijoitusasuntoa, ja molemmat olen ostanut halvalla. Odotan, että hinnat nykyisestä vielä jonkin verran laskee, ja ostan vielä yhden tai ehkä kaksikin asuntoa lisää.
Tuossa on se ongelma, että suurin osa ihmisistä ostaa itselleen kotia, eikä hinta ole ainoa kriteeri. Jos unelmakämppä jää saamatta tinkimisen takia, voi mennä hyvä tovi, että yhtä hyvä tulee seuraavan kerran vastaan.
Itselleni kävi tätä nykyistä ostaessani juurikin noin. Tein vastatarjouksen ja joku oli valmis maksamaan enemmän. Meni vuosi ja varmaan 20 katsottua asuntoa, ennen kuin samasta talosta tuli vastaavanlainen myyntiin. Paikalla oli samaan aikaan toinen ostajaehdokas, joka sanoi kysyvänsä vielä miehensä mielipidettä asiasta. Minä pistin kiireesti nimeni sopimukseen täydellä hinnalla. Tosin tämän pyynti oli 15.000€ vähemmän kuin sen ensin katsomani.
Tämä! Ihmiset puhuu asunnnoista kuin karkeista, ihan kuin mikä vaan kelpaisi. Loppujen lopuksi on harva asunto milä täyttää kaikki omat kriteerit. Asuntoja löytyy, mutta onko sellainen mikä on mieleinen. Sitten kun venyy joutuu maksamaan vuokraa aina vain pidempään ja se on enemmän monesti kuin mitä olisi jos olisi heti suostunut pyyntihintaan.
Ei kannata odottaa liian kauan. Markkinat voi yhtäkkiä kääntyä ylöspäin.
Jos on syrjempänä voi aivan hyvin tinkiä 30%. Normaalisti 20%, ja jos asunto on aivan helmi, 10-15%.
Saattaa olla niin, että kannattaa ostaa asunto/koti, jonka haluaa. Silloin, kun ostaa sen minkä haluaa tietää ihan kysymättä mitä siitä kannattaa tarjota.
Minusta on outoa kytätä alennusprosenttia. Eihän sillä ole mitään merkitystä vaan ainoastaan sillä, onko maksettu hinta kohdillaan suhteessa saatuun tuotteeseen.
Vähän sama kun kaupassa ostaisi tuotteen 50 prosentin alennuksella vitosella, vaikka naapurikaupasta olisi saanut saman tuotteen neljällä eurolla ilman alennuksia. Mutta kun oli hyvä alennus
Myyjä voi tehdä aina vastatarjouksen joten on tyhmä myyjä jos suuttuu liian alhaisesta tarjouksesta.
Riippuu ihan sijainnista.
Esim oman kehyskuntani rivarit ja pienehköt hyväkuntoiset okt:t menee usein jo ennen ensimmäistä julkista näyttöä eikä hinnasta tarvitse tinkiä yhtään.
Tiedän tämän koska oman lapsen perhe on jo 4x myöhästynyt tarjouksen teossa eikä ole halunnut/voinut korottaa yli ap pyyntihinnan.
Aloitus kertoo, ettei ap. ole kokemusta asunnon ostamisesta ja on ostamassa ensiasuntoa.
Eihän kukaan osta tuolla periaatteella asuntoa ja tarjoile asunnosta hintaa ja vaadi alennuksia sinne tänne, eikä tuolla periaatteella saa edes pankkilainaa, sillä myös pankki haluaa vakuudelle jonkin arvon ja että arvo säilyy, jos ap. antaa asunnon lainan vakuudeksi.
Asunnon lisäksi, asunnon tärkein kriteeri on sijainti, palvelut, julkinen liikenne, maisemat ja ympäristö jne.
Eikä asuntoa ole edes järkeä ostaa periaatteella, kuka antaa eniten alennuksia.
Viime syksynä myin asunnon ja loppumetreillä oli kolme ostajaa ja yksi halusi ehdottamasti asunnon ja teki tarjouksen ja maksoi 10.000€
enemmän mitä pyysimme. Hän oli nopein ja päätti kaupasta heti.
Ja kyllä jotkut saattavat myydä asunnon, vaikka 50% alennuksella ja jostakin voit joutua tarjoamaan esim. 10% enemmän, mitä myyjä pyytää, jos haluat asunnon itsellesi ja jos ostat vielä asunnon pankkilainalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita tarjoamalla 30 % alle pyynnin
Hyvä ajatus. Loppuu neuvottelu heti alkuunsa.
Vähäksi aikaa loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Jos on syrjempänä voi aivan hyvin tinkiä 30%. Normaalisti 20%, ja jos asunto on aivan helmi, 10-15%.
Et sitten näköjään asu omassa. Sijainnilla ei ole yhtään mitään tekemistä alennuksen kanssa. Hintapyynti ratkaisee täysin.
Ap. kannattaa varautua, ettei pankki myönnä edes asuntolainaa sinun aleasunnoille, vaikka muut lainan ehdot täyttyisi, jos asunto tulee lainan vakuudeksi. Ei pankit ota riskejä, ne haluaa realiivakuudet.
Olen tilanteessa jossa olen just myymässä velatonta 50-luvun ok-taloa. Hinta on katsottu kohdalleen eikä myynnillä ole kiirettä.
-5...-10% välittäjä sanoi että on normaalia tinkiä. Olemme sopineet että enemmän kuin -15% tinkiville vastaamme viimeisenä tarjouksen voimassaolopäivänä "ei" ilman vastatarjousta.
Harva vanhan asunnon myyjä on oikeasti hädässä pakkomyymässä asuntoaan. Ne asunnot löytyy jo huutokaupatcomista.
Jos myyjä on vanhainkodissa asuvan vanhuksen edunvalvoja, maistraatti on todennäköisesti arvioittanut asunnon ja edunvalvoja ei saa myydä maistraatin ohjehintaa halvemmalla. Siinä jää ostaja nuolemaan sormiaan -30% tarjouksineen.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sitä kannattaa tinkiä. Ihan normaalia kaupanteossa, eikä nyt ole mitenkään erityinen aika.
Asuntokauppa hyytyy ja asuntojen hinnat laskee. Itse en lähtisi edes vielä tarjoamaan yhtään mitään. Syksymmällä myyjät alkavat olemaan epätoivoisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos myyjä on vanhainkodissa asuvan vanhuksen edunvalvoja, maistraatti on todennäköisesti arvioittanut asunnon ja edunvalvoja ei saa myydä maistraatin ohjehintaa halvemmalla. Siinä jää ostaja nuolemaan sormiaan -30% tarjouksineen.
Myyjähän siinä jää nuolemaan näppejään, ostaja menee ja tekee tarjouksen jostain toisesta asunnosta. Nyt on ostajan markkinat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sitä kannattaa tinkiä. Ihan normaalia kaupanteossa, eikä nyt ole mitenkään erityinen aika.
Asuntokauppa hyytyy ja asuntojen hinnat laskee. Itse en lähtisi edes vielä tarjoamaan yhtään mitään. Syksymmällä myyjät alkavat olemaan epätoivoisia.
Mikä minut myyjänä epätoivoon ajaa juuri syksyllä? Omakotitalon myyjille kerrotaan heti kättelyssä, että myyntiajat on pitkiä. En ole ostanut toista asuntoa, jos saamme minun asunnon myytyä asumme edelleen puolison asunnossa. Kahteen on hyvin varaa, pidämme tyhjillään olevaa asuntoa kesäasuntona kunnes sen saa myytyä.
Sinun maailmassasi ihmisillä ei ole varaa pitää kahta asuntoa. Minun maailmassani kaikilla pariskunnilla on kaksi asuntoa ja pari sijoituksessa. Älä projisoi omia rahamurheitasi muiden päälle.
Jotenkin outo ajatus, että tarjoilee sinne tänne. Minä ainakin tarjoan vain asunnosta jonka haluan. Ja niitä on kyllä edelleen harvassa. .