Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti vauvan 20 minuutiksi yksin kotiin - mitä mieltä?
06.05.2023 |
Meillä hirveä perheriita tästä, eli mies oli eilen jättänyt kauppareissun ajaksi vauvan (8kk) yksin kotiin, itse olin ekaa kertaa vauvan syntymän jälkeen ulkona kavereiden kanssa. Mielestäni on TÄYSIN SELVÄÄ, ettei näin pientä jätetä hetkeksikään yksin kotiin, mutta miehen mielestä ylireagoin!! Onneksi vauva oli nukkunut koko ajan, mutta entä jos olisi herännyt??! Olen jotenkin tosi shokissa tästä, enkä aio enää koskaan jättää vauvaa isänsä hoidettavaksi.
Kommentit (643)
Vierailija kirjoitti:
Maija laittaa vauvan nukkumaan>lähtee viemään pyykit ulos kuivumaan>10 min. menee> naapurin Pirkko sattuu myös paikalle pyykkeineen> kuulumisia vaihdellaan10--?min> lopulta Maija toteaa: pitääpä mennä, vauva taitaa heräillä..."
Kauanko vauva oli yksin? tuliko traumat? Oliko huono äiti?
Itkuhälyttimiä ei ole ollut kun parikymmentä vuotta. Aiemmin vauvat nukkui ulkona vaunuissa, ja puolentunnin välein tarkistettiin, onko hereillä. Jos oli herännyt kun meni katsomaan, niin ei mitään paniikkia siitä otettu, eikä kukaan syyllistänyt.
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tuota itkuhälytintä jäin vain miettimään. Eiköhän jo 90-luvun alkupuolella ole ollut itkuhäläreitä, ainakin kuvittelisin. Eli sanoisin, että ainakin n. 30 vuotta vanhasta keksinnöstä on kyse. Joku, jolla on ollut vauva/ on itse ollut vauva ysärillä, voisi vastata tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies jätti 6 kk ja 4,5 vuotiaat pojat kotiimme, ja oli ryyppäämässä muutaman talon päässä toisella isällä, kun olimme äitiporukassa teatterissa ja syömässä. Oli vienyt seitsemältä pojat nukkumaan. Oli oikein kerran käynyt katsomassa, että nukkuvat.
Tulimme tähän kaveriemme asuntoon ja olimme aivan järkyttyneitä, kun miehet vain nauroivat hihitellen kännipäissään.
Hitto, mitä aivottomia ääliöitä. Vieläkään eivät tajua tehneensä mitään väärää.Tulipas paha mieli tästä kommentista. Kai teit lasun ja jätit tuollaisen kuvotuksen?
Sinusta varmaan tekisin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on kaksi aikuista vanhempaa ja isät eivät ole mitään avuttomia lapsia, vaan ihan yhtälailla lapsen huoltajia. Aivan epätervettä ajatella ettei isä voisi yhtälailla hoitaa omaa lastaan.
En jättäisi pientä vauvaa hetkeksikään yksin, mutta sanoisin aloittelijan mokaksi. Sopikaa ettei näin enää toimita ja asia on ok, kun kerran mitään ei käynyt.
Tämä.
Moni ei yksinkertaisesti tule ajatelleeksi, että ei ole ok jättää pientä yksin. Ei edes hetkeksi. Aloittelijan moka, siltä tämä miinustakin kuulostaa. Nyt miehen pitäisi käsittää miksi niin ei voi tehdä. Ja toiseksi, mikä haloo siitä syntyy kun "väärä taho tai ihminen" tuosta tempusta kuulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä jätin joka päivä vauvan nukkumaan ja tein ulkona pakollisia hommia.
Ikinä ei lapsi herännyt.
Kyllähän maalla vanhemmat käy navetassakin ja lapsi jää nukkumaan.Täysin eri asia olla ulkona max minuutin päässä, kuin kaupassa, ellei asu tyyliin kaupan yläkerrassa.
No meillä ei ollut itkuhälytintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Moni muukin nisäkäs jättää pentunsa hetkeksi yksin käydessään saalistamassa jne.
Tuon ikäinen lapsi pysyy hyvin esim. pinnasängyssä, ei se sieltä ulos hyppää.
Pikkuisen rajaa tuolle hössöttämiselle.31
Hah, sudenpentu ja ihmispentu ovat vähän eri asia. Luolaihminen kantoi sitä vauvaa mukana tai antoi luotettavalle aikuiselle hoitoon. Ei se sitä luolaan jättäny saaliseläimiä houkuttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, voi olla, että on ollut silloin jo noita.
Mutta tällä perusteella kukaan alle kolmekymppinen ei sitten kärsi traumoista, kun aina on äiti tullut paikalle heti, kun häly on tullut ;D
Mistä johtuukaan nyt kaikki nuorten pahoinvointi, eikö itkuhälyttimet ole toimineet kunnolla, onko patterit olleet loppu?
(sallikaa sarkasmi)
Minusta mies teki väärin.
- mies oli ensimmäistä kertaa lapsensa kanssa kaksin ja silloinkaan ei jaksa olla lapsen tavoitettavissa. Ymmärtäisin paremmin jos on joka päivä laittanut lapsen nukkumaan ja tietää hyvin että lapsi yleensä aina nukkuu tässä kohden näin. Eli miten ylivoimaista on olla yksi ilta lapsen kanssa?
- jos olen joskus joutunut käymään jossain lapsen nukkuessa olen aina laittanut miehelle viestiä käyn tekemässä asian x, vauva yksin kotona 10 min. Kun olen sitten palannut kotiin olen laittanut miehelle viestin että takaisin kotona vauvan luona. Jos minulle olisi sattunut jotain reissussa mies olisi tullut katsomaan tilannetta ja vauva ei olisi joutunut olemaan kauaa yksin vaikka olisin jäänyt auton alle jne.
- onko apn mies kovin itsekäs? Kuulostaa sellaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Pelokas äiti saa aikaan pelokkaan lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Eli pitäisi jatkuvasti tarkkailla vauvan elintoimintoja? On ihan sama nukkuiko vai oliko kaupassa kun niitä elintoimintoja olisi pitänyt tarkkailla joka sekuntti. Nukkuminen on siis vastuutonta ja vaarallista. Mitä jos nukkuu ja vauva herää. Silloin voi sattua yhtä kamalia kun kaupassa käynnin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
Ei se mukaan ottaminenkaan ole hyvä ajatus. Vauva voi kohdata väkivaltaa tai vaunut kaatua yms. kauppareissulla taikka saada jonkin taudin. Todella vastuutonta mielestäni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
Ei se mukaan ottaminenkaan ole hyvä ajatus. Vauva voi kohdata väkivaltaa tai vaunut kaatua yms. kauppareissulla taikka saada jonkin taudin. Todella vastuutonta mielestäni
Kohdata väkivaltaa? Vaunut kaatua? Uskallan väittää, että lapsen kotiin jättäminen YKSIN on aiheuttanut paljon enemmän tuhria kuolemia kuin nuo mainitsemasi asiat.
Alue: Aihe vapaa
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut