Mies jätti vauvan 20 minuutiksi yksin kotiin - mitä mieltä?
Meillä hirveä perheriita tästä, eli mies oli eilen jättänyt kauppareissun ajaksi vauvan (8kk) yksin kotiin, itse olin ekaa kertaa vauvan syntymän jälkeen ulkona kavereiden kanssa. Mielestäni on TÄYSIN SELVÄÄ, ettei näin pientä jätetä hetkeksikään yksin kotiin, mutta miehen mielestä ylireagoin!! Onneksi vauva oli nukkunut koko ajan, mutta entä jos olisi herännyt??! Olen jotenkin tosi shokissa tästä, enkä aio enää koskaan jättää vauvaa isänsä hoidettavaksi.
Kommentit (643)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
Ei se mukaan ottaminenkaan ole hyvä ajatus. Vauva voi kohdata väkivaltaa tai vaunut kaatua yms. kauppareissulla taikka saada jonkin taudin. Todella vastuutonta mielestäni
Kohdata väkivaltaa? Vaunut kaatua? Uskallan väittää, että lapsen kotiin jättäminen YKSIN on aiheuttanut paljon enemmän tuhria kuolemia kuin nuo mainitsemasi asiat.
Etkö tiedä että aina voi jotain sattua. Kaupassa voi olla esim narkomaani joka potkaisee kärryjä ja vauvaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Eli pitäisi jatkuvasti tarkkailla vauvan elintoimintoja? On ihan sama nukkuiko vai oliko kaupassa kun niitä elintoimintoja olisi pitänyt tarkkailla joka sekuntti. Nukkuminen on siis vastuutonta ja vaarallista. Mitä jos nukkuu ja vauva herää. Silloin voi sattua yhtä kamalia kun kaupassa käynnin aikana.
Itse asiassa äidit tarkkailee vauvaa hyvin tarkkaan. Kun vauva herää se pitää ääntä ja herkkäuninen äiti herää samalla. Myös pitkään nukkunut vauva herättää. Sitä ei tajua ennen kuin on se oma vauva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Eli pitäisi jatkuvasti tarkkailla vauvan elintoimintoja? On ihan sama nukkuiko vai oliko kaupassa kun niitä elintoimintoja olisi pitänyt tarkkailla joka sekuntti. Nukkuminen on siis vastuutonta ja vaarallista. Mitä jos nukkuu ja vauva herää. Silloin voi sattua yhtä kamalia kun kaupassa käynnin aikana.
Usein tosi tuoreet vanhemmat tekeekin tuota. Mutta silloin puhutaan jostain max. kuukauden ikäisestä vauvasta. Kukaan ei jaksa pidemmän päälle sitä, ettei koko perhe voi esim. nukkua yöllä samaan aikaan, kun jomman kumman vanhemmista on tuijotettava nukkuvaa vauvaa, eli oltava ns. yövartiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
Sen kun kokeilette joskus, että annatte vauvan itkeä 20 minuuttia ja menette vasta sitten vauvan luo. Jos siis pystytte kuuntelemaan. Tuossa vaiheessa vauva on itkenyt itsensä ihan läkähdyksiin. Sitä ei ikinä tiedä, milloin vauva herää kesken unien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Eli pitäisi jatkuvasti tarkkailla vauvan elintoimintoja? On ihan sama nukkuiko vai oliko kaupassa kun niitä elintoimintoja olisi pitänyt tarkkailla joka sekuntti. Nukkuminen on siis vastuutonta ja vaarallista. Mitä jos nukkuu ja vauva herää. Silloin voi sattua yhtä kamalia kun kaupassa käynnin aikana.
Usein tosi tuoreet vanhemmat tekeekin tuota. Mutta silloin puhutaan jostain max. kuukauden ikäisestä vauvasta. Kukaan ei jaksa pidemmän päälle sitä, ettei koko perhe voi esim. nukkua yöllä samaan aikaan, kun jomman kumman vanhemmista on tuijotettava nukkuvaa vauvaa, eli oltava ns. yövartiossa.
Ei se tuijotus riitä. Silloin jää varoitusmerkit huomaamatta. Vähintään pulssia, ruumiinlämpöä ja hengitystiheyttä pitää seurata jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
Logiikkahan on se, että ihan sama mitä lapselle tapahtuu kotona tai vaikka siellä kaupassa, niin vanhempi on siinä lähellä auttamassa. Jos sinun vauvasi tippuisi kotona ja jostain ihmeen syystä kuolisi heti, etkö oikeasti tekisi asialle mitään? Ai se kuoli, no voi harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
En minäkään ole kuullut. Aika usein tällaiset traagiset tapaukset uutisoidaan. Jos nyt suljetaan pois kätkytkuolemat, joita ei voi mitenkään estää, niin kyllä vauvojen vakavat onnettomuudet ja kuolemat Suomessa sattuu pääasiassa sellaisille vanhemmille, jotka systemaattisesti laiminlyövät lastaan ja tämän hoitoa. Ei siis puhuta mistään muutaman minuutin yksin jättämisestä, vaan esim. vanhempi on jättänyt vauvan yksin mennäkseen tuntikausiksi baariin tai vauva on ollut yksin koko yön aamuun saakka.
Ilmanmuuta mies teki väärin. Ei noin pientä saa jättää yksin. Ei muuten edes sen navetoinnin ajaksikaan, kuten joku kertoi jossain tehtävän. Lasuista sen verran, että täytyy ymmärtää sen koskevan lasta eikä vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta 20 minuuttia on liian pitkä aika jättää noin pieni yksin.
Minä olin viime vuonna autolla kauppareissulla, ja kotiin tullessa jouduin nokkakolariin. Kauppareissun piti kestää puolisen tuntia, mutta eihän se mennyt niin kuin olin suunniteltu. Mitä jos minulla olisi ollut kotona vauva yksin odottamassa?
Tuskin siinä mitään olisi tapahtunut
Kysehän tässä on siitä, että jos jotain olisi tapahtunut, niin miten annat itsellesi anteeksi sen, että aiheutit sen itse omalle lapsellesi?
Tuhansia vauvoja on kuollut kotona vaikka asunnossa on ollut joku. Esim. nukkuessaan kuolevat. Tämä huomioiden yhtä helposti.
Kumpikohan on helpompi välttää? Vauvan kuoleminen kaikkien nukkuessa on traagista, mutta siinä tilanteessa kukaan ei valinnut jättää lasta yksin ja mennä kauppaan.
Eli pitäisi jatkuvasti tarkkailla vauvan elintoimintoja? On ihan sama nukkuiko vai oliko kaupassa kun niitä elintoimintoja olisi pitänyt tarkkailla joka sekuntti. Nukkuminen on siis vastuutonta ja vaarallista. Mitä jos nukkuu ja vauva herää. Silloin voi sattua yhtä kamalia kun kaupassa käynnin aikana.
Itse asiassa äidit tarkkailee vauvaa hyvin tarkkaan. Kun vauva herää se pitää ääntä ja herkkäuninen äiti herää samalla. Myös pitkään nukkunut vauva herättää. Sitä ei tajua ennen kuin on se oma vauva.
Jos on hyväuninen äiti ja hiljainen vauva niin siinä vasta pelottava yhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
Ehkä siksi ei ole kuultu kun yleensä lapsilla on täysjärkiset vanhemmat jotka eivät jätä lapsia yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
En minäkään ole kuullut. Aika usein tällaiset traagiset tapaukset uutisoidaan. Jos nyt suljetaan pois kätkytkuolemat, joita ei voi mitenkään estää, niin kyllä vauvojen vakavat onnettomuudet ja kuolemat Suomessa sattuu pääasiassa sellaisille vanhemmille, jotka systemaattisesti laiminlyövät lastaan ja tämän hoitoa. Ei siis puhuta mistään muutaman minuutin yksin jättämisestä, vaan esim. vanhempi on jättänyt vauvan yksin mennäkseen tuntikausiksi baariin tai vauva on ollut yksin koko yön aamuun saakka.
Tuskinpa tästä on mitään tilastoa eli täysin arvailujen varassa. Onnettomuuksia voi sattua kenelle tahansa. Jos asiassa ei epäillä rikosta niin mistä toimittelijat ne edes saisivat tietoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
Ehkä siksi ei ole kuultu kun yleensä lapsilla on täysjärkiset vanhemmat jotka eivät jätä lapsia yksin.
Tai siksi että lyhyt yksinolo ei ole olennainen vaaratekijät. Epäilen että sokerimurojen yms. syöttäminen on paljon vaarallisempaa
Ihmeellistä miten moni puolustelee lapsen yksin kotiin jättämistä ja äitiä kutsutaan jopa hysteeriseksi.
Liikenteessä voi sattua pahojakin onnettomuuksia. Siksi minä käytän turvavyötä autoillessa ja pyöräilykypärää pyöräillessä. Veneillessä taas vedän pelastusliivit päälle. Ei kukaan sano, että olisin hysteerinen.
Vierailija kirjoitti:
Sen kun kokeilette joskus, että annatte vauvan itkeä 20 minuuttia ja menette vasta sitten vauvan luo. Jos siis pystytte kuuntelemaan. Tuossa vaiheessa vauva on itkenyt itsensä ihan läkähdyksiin. Sitä ei ikinä tiedä, milloin vauva herää kesken unien.
Ja mitä sitten tapahtuu?
Vauva otetaan syliin ja rauhoitellaan, annetaan turvaa ja hoivaa.
Ei mennyt rikki eikä tullut traumoja.
Ennen vauvat nukkui ulkonakin ilman hälyttimiä. Kesäaikaan pystyi ikkunaa pitämään auki, että itku kuului. Talvella ei. Piti vain käydä katsomassa välillä. Vauvan itku ei ole kuolemaksi. Tottakai heti mennään luo, kun huomataan itku.
Mikä tässä nyt on ongelma? häh?!
Vauvaa ei jätetä edes silmistä, saati kotiin yksin! Mies vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopas on paljon kahleita ja pelokkaita mammoja täällä. Eipä ihme että suurimmasta osasta tulee kasvamaan mt ongelmaisia.
Kahleita ja kaheleita :D
Mutta joo, aina voi sattua jotakin. Jos koko elämänsä elää varmistellen ja peläten, ei muuta ehdi tehdäkään. Jotkut lähtee töihin tai kouluunkin aina 30-45 min liian aikaisin, jos vaikka polkupyörästä puhkeaa rengas, niin ehtii vielä kävellen. Tai jos ajaa autolla penkkaan, niin voi kävellä tai mennä bussilla viimeiset 10 km eikä silti myöhästy töistä.
Ihan mahdottoman vaikea tapa elää.
Minun mielestäni joko lapsen mukaan ottaminen tai kotiin jääminen sen sijaan, että kävisi kaupassa ei ole varmistelua ja pelkäämistä vaan ihan maalaisjärkeä.
En tarkoittanut nyt suoraan tätä. Vaan sitä, että elämässä voi aina sattua jotain. Vauva voi kuolla, vaikka nukkuisit sen vieressä tai alle metrin päässä. Vauva voi pudota lattialle, vaikka olisit ihan vieressä, tai se voi pudota käsistä.
On todella raskasta elää niin, että pelkää ihan koko ajan kaikkea.
Voin auttaa välittömästi jos vauva tippuu lattialle ja minä olen siinä vieressä. Jos vauva on yksin, kukaan ei ole häntä auttamassa.
Miten ajattelit auttaa kuollutta vauvaa jonka pää halki?
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?
En minäkään ole kuullut lapsesta jolle olisi käynyt kamaluuksia lyhyen kauppareissun aikana.
Jo metrinkin pudotus voi olla kohtalokas eikä siinä mitkään hätäkeskukset auta
Logiikkahan on se, että ihan sama mitä lapselle tapahtuu kotona tai vaikka siellä kaupassa, niin vanhempi on siinä lähellä auttamassa. Jos sinun vauvasi tippuisi kotona ja jostain ihmeen syystä kuolisi heti, etkö oikeasti tekisi asialle mitään? Ai se kuoli, no voi harmi.
Jos liikutat vauvaa jonka niska poikki, niin tämä voi olla kohtalokasta. Se että olet paikalla ei vielä läheskään riitä vaan lisäksi pitää osata toimia oikein. Suurin osa ei esim osaa elvyttää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun kokeilette joskus, että annatte vauvan itkeä 20 minuuttia ja menette vasta sitten vauvan luo. Jos siis pystytte kuuntelemaan. Tuossa vaiheessa vauva on itkenyt itsensä ihan läkähdyksiin. Sitä ei ikinä tiedä, milloin vauva herää kesken unien.
Ja mitä sitten tapahtuu?
Vauva otetaan syliin ja rauhoitellaan, annetaan turvaa ja hoivaa.
Ei mennyt rikki eikä tullut traumoja.
Ennen vauvat nukkui ulkonakin ilman hälyttimiä. Kesäaikaan pystyi ikkunaa pitämään auki, että itku kuului. Talvella ei. Piti vain käydä katsomassa välillä. Vauvan itku ei ole kuolemaksi. Tottakai heti mennään luo, kun huomataan itku.
Mikä tässä nyt on ongelma? häh?!
Onneksi sinulla ei ole lapsia äläkä ikinä niitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun kokeilette joskus, että annatte vauvan itkeä 20 minuuttia ja menette vasta sitten vauvan luo. Jos siis pystytte kuuntelemaan. Tuossa vaiheessa vauva on itkenyt itsensä ihan läkähdyksiin. Sitä ei ikinä tiedä, milloin vauva herää kesken unien.
Ja mitä sitten tapahtuu?
Vauva otetaan syliin ja rauhoitellaan, annetaan turvaa ja hoivaa.
Ei mennyt rikki eikä tullut traumoja.
Ennen vauvat nukkui ulkonakin ilman hälyttimiä. Kesäaikaan pystyi ikkunaa pitämään auki, että itku kuului. Talvella ei. Piti vain käydä katsomassa välillä. Vauvan itku ei ole kuolemaksi. Tottakai heti mennään luo, kun huomataan itku.
Mikä tässä nyt on ongelma? häh?!
Ongelma on pelokkaan mammat jotka kasvattavat pelokkaita lapsia ja ketjureaktio on valmis
Enpä ole kuullut lapsesta joka olisi tippunut lattialle ja heti kuollut siihen paikkaan pää halki, ellet ole jättänyt lasta katolle. :D
Yleensä tuossa tilanteessa lapsi tippuu ja vanhempi soittaa hätäkeskukseen jos on tarvetta. Kuka soittaa jos lapsi on yksin?