Haluan lapsen, mies ei. Lähteäkkö?
Surkea tilanne, erosin reilu pari vuotta sitten yli 15 vuotta kestäneestä suhteesta osittain vauvahaaveen vuoksi. Nyt olen ollut uudessa suhteessa pari vuotta, ja ennen uutta suhdetta tein selväksi, ettei minun kanssa kannata olla, mikäli ei lasta halua. Mies sanoi haluavansa lapsen ja sanoi että on kauhea vauvakuume yms. Muutin hänen luokseen ja sitten alkoi puheet, että ei vielä, ensin pitää olla sitä ja sitten tätä ja tehdä eka tuota ja sitten sitä. Nuo asiat kun ratkottiin, niin sen jahkailun jälkeen sanoi, että ei tiedä haluaako lapsia ja milloin, mutta voi olla että joskus haluaa.
Mulla alkaa kohta olla ikää 35 vuotta ja mies on yli 40 vuotias. Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja kuinka pitkään olette uskaltaneet odottaa, vai oletteko vaan lähteneet eri teille?
Kommentit (185)
Jos todella pidät miehestä älä lähde. Edes raskautuminen ei aina onnistu. Uusi suhde voi olla ihan kamala. Tai sitten olet yksin lapsen kanssa, eikä se vastaakaan mielikuvia äitiydestä.
Sinulla on viisas mies. Anna minulle ellei kelpaa.
Tuttavapiirissäni on ollut kaksi eroa, joissa miehet ehtivät perustaa perheen uuden puolison kanssa. Edellinen puoliso ei lasta halunnut.
Erotessaan miehet noin 38 v.
Siinäpä vakaa pohja perhe-elämälle ja mahdollisen lapsen tulevaisuudelle, kun 15 v. suhteesta lähdetään miesmarkkinoille biologinen kello äänekkäästi tikittäen.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on ollut kaksi eroa, joissa miehet ehtivät perustaa perheen uuden puolison kanssa. Edellinen puoliso ei lasta halunnut.
Erotessaan miehet noin 38 v.
Tämä, tämä ja tämä. Ensimmäinen pitkäaikainen kumppani ajetaan loppuun. Nelikymppisenä etsitään uusi nainen, jonka kanssa hankitaan 1-2 lasta. Ensimmäisen suhteen nainen saa korkeintaan yhden lapsen, tai jää kokonaan ilman. Mikseivät miehet hanki lapsia ensimmäinen kanssa? Mikä ajatushäiriö siinä on? Miten miehet saisi haluamaan lapsia pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa, eikä vasta viime hetkellä "kenen tahansa" kanssa, kun ykkösvaihtoehto on ajettu hedelmättömyyteen?
Vierailija kirjoitti:
Jos todella pidät miehestä älä lähde. Edes raskautuminen ei aina onnistu. Uusi suhde voi olla ihan kamala. Tai sitten olet yksin lapsen kanssa, eikä se vastaakaan mielikuvia äitiydestä.
Entä kun koittaa se hetki, jolloin ap:n mies huomaa sittenkin haluavansa sen lapsen? Esim. 10 onnellisen vuoden päästä.
Nyt AP:n kannattaa miettiä tarkkaan mihin on valmis tullakseen äidiksi. Oletko valmis hankkimaan lapsen itseksesi ilman miestä vai haluatko lapsen vain jos sinulla on mies kuvioissa. AP:llä on niin paljon ikää että hänen pitää tehdä päätöksiä pian. Jos haluat lapsen niin että mies on kuvioissa niin sitten ilmoittaisi miehelleni kylmästi että kuukauden päästä aion lopettaa ehkäisyn. Jos et ole valmis saamaan lasta nyt niin ero on edessä. Jos taas olet valmis saamaan lapsen myös yksiksesi niin sitten antaisin miehelle vähän enemmän aikaa, mutta tekisin selväksi että jos hän ei lasta halua niin ero on edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on ollut kaksi eroa, joissa miehet ehtivät perustaa perheen uuden puolison kanssa. Edellinen puoliso ei lasta halunnut.
Erotessaan miehet noin 38 v.Tämä, tämä ja tämä. Ensimmäinen pitkäaikainen kumppani ajetaan loppuun. Nelikymppisenä etsitään uusi nainen, jonka kanssa hankitaan 1-2 lasta. Ensimmäisen suhteen nainen saa korkeintaan yhden lapsen, tai jää kokonaan ilman. Mikseivät miehet hanki lapsia ensimmäinen kanssa? Mikä ajatushäiriö siinä on? Miten miehet saisi haluamaan lapsia pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa, eikä vasta viime hetkellä "kenen tahansa" kanssa, kun ykkösvaihtoehto on ajettu hedelmättömyyteen?
Tässä on pointtinsa. Nykyiset kuusi-seitsenkymppiset ovat saaneet erota samaan tapaan kuin nykyään, mutta lapsia tehtiin enemmän.
Tunnen useita naisia, jotka ovat perustaneet perheen kahdesti - ensin parikymppisinä, ja sen jälkeen on perustettu vielä toinen kaksilapsinen perhe vajaa nelikymppisinä, kun ensimmäinen lapsikatras on itsenäistynyt. Nykyään parisuhteet ovat samantyyppisiä, mutta ensimmäinen pitkä suhde jää lapsettomaksi yhä useammin. Ja nyt sanon ilkeästi - syy on miehissä. Miehet tietävät lapsen laskevan elämän laatua, joten he eivät halua lapsia ennen kuin on aivan pakko. Sukupuolten biologiset kellot tikittävätkin eri tahtia, joten se "pakko" tulee parisuhteen naispuoliskon kannalta aivan liian myöhään.
Toinen todellinen ongelma on siinä, että entiset nuoret myös raskautuivat helpommin nelikymppisinä. Nuorena synnyttäminen nääs pidentää hedelmällistä ikää. Jos lapsenteko aloitetaan vasta vanhana, niin jopa esikoisen saaminen voi olla kovan työn tapana. Kehotkin nääs sopeutuvat lapsettomuuteen, eivät pelkästään mielet.
Jätä se. Eihän noissa asioissa miehellä ja miehen mielipiteillä ole mitään väliä kun näissä asioissa kaiken pitää mennä niin kuin nainen yksin haluaa
Vierailija kirjoitti:
Siinäpä vakaa pohja perhe-elämälle ja mahdollisen lapsen tulevaisuudelle, kun 15 v. suhteesta lähdetään miesmarkkinoille biologinen kello äänekkäästi tikittäen.
Jep, seuraavaksi ulistaan täällä kun mies ei osallistu lastenhoitoon ja kuinka kaikki miehet on tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todella pidät miehestä älä lähde. Edes raskautuminen ei aina onnistu. Uusi suhde voi olla ihan kamala. Tai sitten olet yksin lapsen kanssa, eikä se vastaakaan mielikuvia äitiydestä.
Entä kun koittaa se hetki, jolloin ap:n mies huomaa sittenkin haluavansa sen lapsen? Esim. 10 onnellisen vuoden päästä.
Sitten kannattaa muistaa ettei kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi.
Mitäs jos ap porsii ja tajuaa ettei se kuuma sinkkukesä enää onnistu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todella pidät miehestä älä lähde. Edes raskautuminen ei aina onnistu. Uusi suhde voi olla ihan kamala. Tai sitten olet yksin lapsen kanssa, eikä se vastaakaan mielikuvia äitiydestä.
Entä kun koittaa se hetki, jolloin ap:n mies huomaa sittenkin haluavansa sen lapsen? Esim. 10 onnellisen vuoden päästä.
Sitten kannattaa muistaa ettei kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi.
Mitäs jos ap porsii ja tajuaa ettei se kuuma sinkkukesä enää onnistu?
Sinun mielipiteilläsi ei ole merkitystä, koska pidät naisia eläiminä.
Tosin elukka olet itse. Varo, ettei sinulle käy, kuten Gregor Samsalle... vai onko jo käynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mies ei ymmärrä biologisia faktoja tai sitten ei halua lapsia. Keskustelkaa vakavasti, eli kerro, että haluat jättää ehkäisyn pois, onko ok miehelle, että lapsi tulee jos on tullakseen. Miehen reaktio varmasti kertoo sinulle mitä sinun täytyy tehdä.
Jos parisuhteesi on sellainen jossa pystyt kuvittelemaan itsesi myös ilman lapsia (joita ette välttämättä saa vaikka yrittäisittekin) niin sitten jäisin, muussa tapauksessa en uhraisi lapsihaavetta vielä vaan etsisin kumppanin joka niitä oikeasti haluaa.
Siis anteeksi mitä... Tuolla tyylillä ap tekee itsestään nopeasti yh:n. Itse kyllä loukkaantuisin pahasti, jos toinen kysyisi, että onko ok että jätän ehkäisyn pois.
Miten jollekin voi olla loukkaavaa, jos KYSYY "onko ok?" Siinähän nimenomaan otetaan toisen mielipide huomioon. Etenkin jos on suhteen alusta alkaen tehty selväksi, että haluaa lapsen.
Ihme mielensäpahoittajia olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olen joskus valehdellut haluavani lapsia.
M37
Miksi ihmeessä? Et ole halunnut vakavaa suhdetta, mutta miksi tuhlata omaa ja toisen aikaa?
Ei ole noita naisia jonoksi asti, jos ei meinaa ikisinkku olla on välillä sanottava mitä muut haluaa kuulla.
Vähäksi aikaa siis kusetit itsellesi naisen.
Ei huolta. Ei tuolla tyypillä koskaan naista ole ollutkaan. Hän vain haaveilee vauvapalstalla, että olisi edes kerran elämässään saanut kohdella naista huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se. Eihän noissa asioissa miehellä ja miehen mielipiteillä ole mitään väliä kun näissä asioissa kaiken pitää mennä niin kuin nainen yksin haluaa
Voisithan tämä olla myös toisinpäin eli mies haluaa lapsen ja nainen ei. Lapsen haluaminen on niin perustavaa laatua oleva ja iso asia ettei siinä kannata tehdä kompromisseja. Jos nämä halut eivät kohtaa ei suhdetta kannata jatkaa, koska se ei todennäköisesti tulisi kuitenkaan selviämään tällaisen erimielisyyden seurauksista. Vastentahtoinen lapsettomuus on kipeä asia eikä se kosketa vain sitä aikaa kun ne lapset olisi voinut tehdä vaan se koskettaa koko elämää. Kipu ehkä laantuu hetkeksi kunnes muut ympärillä tulevat isovanhemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todella pidät miehestä älä lähde. Edes raskautuminen ei aina onnistu. Uusi suhde voi olla ihan kamala. Tai sitten olet yksin lapsen kanssa, eikä se vastaakaan mielikuvia äitiydestä.
Entä kun koittaa se hetki, jolloin ap:n mies huomaa sittenkin haluavansa sen lapsen? Esim. 10 onnellisen vuoden päästä.
Sitten kannattaa muistaa ettei kaikkia ole tarkoitettu vanhemmiksi.
Mitäs jos ap porsii ja tajuaa ettei se kuuma sinkkukesä enää onnistu?
Useimmat eivät elä "kuuma sinkkukesä" kuplassa enää 40 v. lähestyessä. Ja tämä ei tarkoita sitä, että etteikö 40 v. sinkkuja olisi. Paneskelu ympäriinsä ei ole useimpien unelma.
Miehet ovat huonoja keskustelemaan. Jätä ehkäisy pois tai jätä se mies.
Ja sitten on näitä miehiä jotka sanovat että eivät halua lapsia, mutta jossain vaiheessa alkavat puhua lapsen hankkimisesta. Miksi pitää valehdella?
Lisääntymishalutonta pitää uskoa. Koiranjalostuksessa on tärkeää, että sekä uros että narttu ovat innolla mukana. Lisääntymishaluttomuus johtuu usein piilevästä viasta, ja moni koirarotu on pilattu sillä, ettei eläinten vaistoja ole kunnioitettu. Pentuekoot jäävät pieneksi, sairauksia ilmenee, seuraava sukupolvi on entistä lisääntymiskyvyttömämpi. Etsi terve mies, jolla on vakaa tahto pistää geeninsä eteenpäin ja kantaa vastuuta. Sillä tavalla saadaan terveet ja tasapainoisen jälkeläiset.
Se mies lähtee hedelmällisille markkinoille, kun hänen aikansa on. AP:n kannattaa miettiä sitäkin tilannetta. Sitten ei ole lasta, eikä tuota miestä, jonka takia hän valitsi lapsettomuuden.