Lue keskustelun säännöt.
Haluan lapsen, mies ei. Lähteäkkö?
06.05.2023 |
Surkea tilanne, erosin reilu pari vuotta sitten yli 15 vuotta kestäneestä suhteesta osittain vauvahaaveen vuoksi. Nyt olen ollut uudessa suhteessa pari vuotta, ja ennen uutta suhdetta tein selväksi, ettei minun kanssa kannata olla, mikäli ei lasta halua. Mies sanoi haluavansa lapsen ja sanoi että on kauhea vauvakuume yms. Muutin hänen luokseen ja sitten alkoi puheet, että ei vielä, ensin pitää olla sitä ja sitten tätä ja tehdä eka tuota ja sitten sitä. Nuo asiat kun ratkottiin, niin sen jahkailun jälkeen sanoi, että ei tiedä haluaako lapsia ja milloin, mutta voi olla että joskus haluaa.
Mulla alkaa kohta olla ikää 35 vuotta ja mies on yli 40 vuotias. Onko kukaan ollut samassa tilanteessa ja kuinka pitkään olette uskaltaneet odottaa, vai oletteko vaan lähteneet eri teille?
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo ole ihan normaalia suomimiesten keskuudessa. Seurustelin parikymppisenä miehen kanssa, joka sanoi harkitsevansa lapsiasiaa ehkä nelikymppisenä. Jäin ynnäilemään, mikä oli minun todennäköisyyteni saada lapsia hänen kanssaan, sillä olimme samanikäisiä. Lisäksi aidosti loukkaannuin - hän halusi "koeajaa" minua KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA ennen kuin olisi valmis miettimään perheellistymistä.
Tämä oli perinteisillä arvoilla varustettu maalainen ortodoksi mies.
En halua tietää, miten vaikeaa niitä ei-perinteisiä miehiä on saada lisääntymään!
N30, lapseton, miehetön, rahakas, maatiainen
Veljeni pitää vaimoaan vastaavanlaisesta löysässä hirressä. Yhteisiä vuosina takana yli kymmenen, vaimolla äitiyteen ihanasti sopiva osa-aikatyö, lapsentekoa ei vaan aloiteta. Isovanhempikokelaat raihnaistuvat. Kolmekymmentä ikävuotta oli ja meni.
Ollaan pohdittu ääneen, että ajaako veli vaimonsa tarkoituksella loppuun. Tämäkin mies on niin perinteistä, niin perinteistä. Paitsi että mikään ei saa perheellistymistä käyntiin, ei kodinhengetärvaimo, ei yhteinen asuntolaina, ei mikään. Ne on nää kokoomushenkiset kolmikymppiset miehet, jotka eväävät Suomelta vauvat. Vaikka miten väittävät olevansa konservatiivisia ja perinteisiä, niin perinteisyys loppuu kesken, kun olisi lapsenteon aika.
Miksi kenenkään pitäisi tehdä jotain, jota ei halua - etenkään lapsia, jotka tulevat kärsimään valtavasti pakkovanhemmasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo ole ihan normaalia suomimiesten keskuudessa. Seurustelin parikymppisenä miehen kanssa, joka sanoi harkitsevansa lapsiasiaa ehkä nelikymppisenä. Jäin ynnäilemään, mikä oli minun todennäköisyyteni saada lapsia hänen kanssaan, sillä olimme samanikäisiä. Lisäksi aidosti loukkaannuin - hän halusi "koeajaa" minua KAKSIKYMMENTÄ VUOTTA ennen kuin olisi valmis miettimään perheellistymistä.
Tämä oli perinteisillä arvoilla varustettu maalainen ortodoksi mies.
En halua tietää, miten vaikeaa niitä ei-perinteisiä miehiä on saada lisääntymään!
N30, lapseton, miehetön, rahakas, maatiainen
Veljeni pitää vaimoaan vastaavanlaisesta löysässä hirressä. Yhteisiä vuosina takana yli kymmenen, vaimolla äitiyteen ihanasti sopiva osa-aikatyö, lapsentekoa ei vaan aloiteta. Isovanhempikokelaat raihnaistuvat. Kolmekymmentä ikävuotta oli ja meni.
Ollaan pohdittu ääneen, että ajaako veli vaimonsa tarkoituksella loppuun. Tämäkin mies on niin perinteistä, niin perinteistä. Paitsi että mikään ei saa perheellistymistä käyntiin, ei kodinhengetärvaimo, ei yhteinen asuntolaina, ei mikään. Ne on nää kokoomushenkiset kolmikymppiset miehet, jotka eväävät Suomelta vauvat. Vaikka miten väittävät olevansa konservatiivisia ja perinteisiä, niin perinteisyys loppuu kesken, kun olisi lapsenteon aika.
Ihanasta osa-aikatyöstä ei vissiin sitä omaa puolikasta perheen taloudellisista vastuista hoideta?
Ihana perässä vedettävä naislapsi.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on vaikea sillä molempien täytyisi haluta lasta, painostaminen on väärin ja ultimatumin antaminen lapsesta tai erosta tuntuu sekin kiristämiseltä.
Se ei todellakaan ole mitään kiristämistä. Parisuhteessa joko molemmat haluavat hankkia lapsia tai sitten molemmat haluavat olla lapsettomia. Ei tuohon ole olemassa mitään kompromissia.
Lähde ja hanki lapsi itse. Onneksi se on nykyään mahdollista luovutetuilla soluilla (lapsen oikeudet huomioidaan).
Tuollaisen kohtelun jälkeen ei varmasti tunnu enää hyvältä hankkia yhdessä lapsi. Jotenkin siitä jäisi se ikävä kaiku ( toinen puolipakolla/ ei vielä valmis). Kestäisikö suhde tuon ja ero saattaisi tulla enemmin tai myöhemmin.
Jos hankit lapset yksin, sinun ei erossa tarvitse jakaa kauan odottamaasi lasta tuollaisen miehen tai kenenkään kanssa. Yksin tehtynä lapsi on täysin toivottu ja rakastettu, jolla hyvä ja vastuullinen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tein lapsen yksin. Olin 34 kun erottiin koska mieheni päätti ettei tahdo lapsia. Käytännössä laskeskelin otollisia aikoja ja menin baariin. Puolen vuoden kuluttua olin raskaana. Sain terveen tytön, hän on nyt neljä ja parasta mitä elämässäni on. Isää ei ole eikä tiedetä - joku fiksunoloinen, hoikka ja komea opiskelija Tampereen oikiksen bileistä.
Pari kommenttia:
Tampereella ei ole oikista.
Mielestäni tuo on enemmän kuin törkeä petos toisen sukusolujen varastamisesta.
Mitä vastaat lapsen kysymyksiin isästä? Häpeällistä.
Onneksi nykyään dna-testit yleisiä, niin lapsi saa aikuisena isänsä henkilöllisyyden selville ja samalla hänelle paljastuu rikoksesi.
Todella noloa sinulle.
Hieno palsta kyllä.
Nainen haluaa lapsen, mies ei: kaikki miehet ovat tuollaisia paskoja
Nainen on vela: miksi miehet aina muuttavat mielensä ja haluaa viikossa lapset? Kaikki miehet on tuollaisia paskoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on parasta maailmassa, hitto jos en ois saanut kokea isyyttä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mies ei ymmärrä biologisia faktoja tai sitten ei halua lapsia. Keskustelkaa vakavasti, eli kerro, että haluat jättää ehkäisyn pois, onko ok miehelle, että lapsi tulee jos on tullakseen. Miehen reaktio varmasti kertoo sinulle mitä sinun täytyy tehdä.
Jos parisuhteesi on sellainen jossa pystyt kuvittelemaan itsesi myös ilman lapsia (joita ette välttämättä saa vaikka yrittäisittekin) niin sitten jäisin, muussa tapauksessa en uhraisi lapsihaavetta vielä vaan etsisin kumppanin joka niitä oikeasti haluaa.
Siis anteeksi mitä... Tuolla tyylillä ap tekee itsestään nopeasti yh:n. Itse kyllä loukkaantuisin pahasti, jos toinen kysyisi, että onko ok että jätän ehkäisyn pois.
Näiden "tulee jos on tullakseen" ihmisten takia on niin paljon avioeroja. Lapsella on oikeus syntyä haluttuna, ei olan kohautuksena. Jos molemmat eivät halua, älkää hankkiko.
Jos nainen haluaa jättää ehkäisyn pois, voi mies silti huolehtia siitä omalta osaltaan.
Miehen ehkäisy ei ratkaise sitä, että ap tuhlaa kallista aikaa miehen kanssa, joka ei suostu lastenhankintaan. Valinta on siinä, suostuuko mies lastenhankintaan nyt vai etsiikö ap uutta miestä tai yrittääkö yksin. Biologinen kello tikittää armottomasti.
Siitä näkee hyvin helposti miehen kannan lapsiasiaan. Jos mies alkaa huolehtia ehkäisystä, hän ei halua lapsia, joten ero kannattaa hoitaa mahdollisimman pian.
Kuvitelkaan sama asenne toisinpäin.
Miksi nainen on näissä aina se joka on yksin oikeassa? Oli kyseessä vauvakuumeinen porsija tai vela.
Sepä siinä . Vela miehen pitää rehdisti kertoa olevansa vela ja etsiä samanhenkinen puoliso, eikä tuhlata lapsista haaveilevan naisen aikaa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde pois. Miten tilanne yhtäkkiä muuttuisi?
Hanki lapset ja sen jälkeen mies, jos parisuhdetta edelleen kaipaat.
Älä menetä mahdollisuutta tulla äidiksi roikkumalla huonossa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on parasta maailmassa, hitto jos en ois saanut kokea isyyttä...
Sitten et olisi kokenut sitä. So?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppinen mies on jo ikäloppu juuri syntyneiden lasten isäksi. En lähtisi missään tapauksessa tuossa iässä enää tuota tekemään.
Ei ole vaan on ihan hyvä ikä. Itse olen nainen ja synnytin kuopuksen 39 vuotiaana. Poika on nyt 19 vuotta.
Anna miehen valita ero tai lapsi. Suoraa puhetta pitää olla parisuhteessa. Asiat voi puhua myös kauniisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on vaikea sillä molempien täytyisi haluta lasta, painostaminen on väärin ja ultimatumin antaminen lapsesta tai erosta tuntuu sekin kiristämiseltä.
Se ei todellakaan ole mitään kiristämistä. Parisuhteessa joko molemmat haluavat hankkia lapsia tai sitten molemmat haluavat olla lapsettomia. Ei tuohon ole olemassa mitään kompromissia.
Onhan erolla uhkailu kiristämistä.
Vakava keskustelu siitä haluaako toinen lapsia vai ei ja sen jälkeinen ero ei ole.
Tuolla eron etukäteen väläyttelyllä saa vain pahimmillaan karmean sotkun kasaan: säikähtänyt uhkailtu voi heikkona hetkenään hädissään myöntyä lapsen alulle laittamiseen. Ja sitten katkeruus jäytää vuosia kunnes koko viritetty paskapommi ja perhe räjähtää.
Miten noin monet miehen ei tajua näitä juttuja. Oon seurannut vierestä kun veljeni on jahkaillut lapsen hankinnan kanssa vaikka naisystävä olisi ollut valmis monta vuotta, nyt ovat molemmat 38 kun mies viimein on "valmis" ja kummastelee kun naisystävä ei puolen vuoden sisällä ole tullutkaan raskaaksi. Kehotin hakeutumaan tutkimuksiin ja mahdollisesti hoitoihin heti mutta ei tunnu täysin ymmärtävän vaan "odotetaan vielä".
Kyllä minäkin olen joskus valehdellut haluavani lapsia.
M37
Lapsihaavetta ei kannata hylätä miehen takia.
Jos jäät suhteeseen, niin katkeroidut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olen joskus valehdellut haluavani lapsia.
M37
Miksi ihmeessä? Et ole halunnut vakavaa suhdetta, mutta miksi tuhlata omaa ja toisen aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olen joskus valehdellut haluavani lapsia.
M37
Miksi?
Nelikymppinen mies on jo ikäloppu juuri syntyneiden lasten isäksi. En lähtisi missään tapauksessa tuossa iässä enää tuota tekemään.