Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nykyään ei välitetä hautajaisetiketistä?
05.05.2023 |
Ei ole mustia pukuja ja mustia jakkupukuja tai mekkoja, tai ainakin mustaa bleiseria ja hametta tai housuja, vaan mitä lie tummaa ja jopa värikästä. Kengissäkin oikaistaan ja harvalla on enää asiallisia nahkaisia kävelykenkiä tai avokkaita.
Miksi yritetään uudistaa perinteitä?
Kommentit (700)
Suomalaisilla ei ole enää rahaa laitettavaksi vaatteisiin joita pidetään kerran pari. Ei tavallisella kansalla ollut ennen sotia tai niiden jälkeisenä köyhänä aikana mitään hautajaisvaatteita. Arkkukin joka oli itse kyhätty höyläämättömästä laudasta ja värjätty noella tervalla. Kuljetettiin niillä välineillä mitä oli saatavissa. Reessä, rattailla tai kuorma auton lavalla. Hautaismaita ei hoidettu eikä kynttilöitä todellakaan tuhlattu haudoille. Hautoja kierrätettiin ennenkin kun puu risti oli lahonnut pois. Eikä elossa ollut enää ketään joka olisi tuntenut edes vainajan tunteneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautajaisissa ei ole tärkeintä asusteet vaan läsnäolo. Minä en katsonut hautajaisvieraiden asuja laisinkaan vanhempieni hautajaisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkaerot tässäkin, meille on aina ollut jo pienestä selvillä mitä pukeutumisetiketti tarkoittaa.
Olen jyväjemmariperheestä, mutta kyllähän se on meillä ollut aina selvää, että rippikoulun käyneillä miehillä on musta puku ja naisväki muuten mustissa ja tämä perinne jatkuu suvussa edelleen vaikka ollaan jo kaupungissa. Sen verran tulee vainajaa kunnioittaa, sukua kun yleensä vielä ovat.
Miten sinä kunnioitat vainaaja sillä, että esim. pidät naisena mustia vaatteita? Etiketillä ei ole mitään tekemistä kunnioituksen kanssa. Etiketti vain helpottaa usein valintojen tekemistä. Monessa muussa maassa ei käytetä hautajaisissa yleisesti mustia vaatteita ja niissä saattaa kaikilla olla kova kunnioitus vainajaa kohtaan. Suomessa usein jopa pelätään vainajia ja hautajaiset saattavat olla pelkästään surun juhla. Se ei tarkoita välttämättä kunnioitusta.
Kyllä etiketillä ON tekemistä kunnioituksen kanssa, nimenomaan.
Menepä kutsuttuna vaikkapa presidentin vastaanotolle shortseissa ja varvassandaaleissa, sinut aivan varmasti käännytään ulos jo ovelta. Vaikka kuinka vakuuttaisit kunnioittavasi presidenttiä tai sitä tilaisuutta.
Mitä arvokkaampi tilaisuus, sitä tiukempi etiketti. Näin se vaan on.
Pukeuduttehan te ylioppilasjuhliinnekin juhlavasti, oikein huolellisesti valitsette sopivat vaatteet ettekä takuulla mene sinne lakkiaisiinne farkuissa ja jossain teepaidassa. Silloin kyllä vaaditte oikeanlaista pukeutumista. Eli kyllä se etiketti teitäkin koskee, ette te siitä täysin ulkona ole.
Hautajaisten tyyppisissä tilaisuuksia se kunnioittaminen koskee myös muita surijoita. Pukeutumalla etiketin mukaan osoitat muille vieraille, että välität oikeiden tekojesi kautta edes sen verran, että näet pienen vaivan pukeutua soveliaaksi katsotulla tavalla. Jos esimerkiksi vainaja ei ole muuta toivonut, niin tämä on oletusarvoisesti musta hautajaispuku.
Oon nähny serkun pojan tyttökaverin povivaon hautajaisissa.
Se voimaannutti kovin vanhempaa poikamiestä..
Siinä sitten vaan kirkossa alttarille kukkalaitteen laskuun teltta pystyssä!
Taidan tehdä hautajaistestamentin, jossa toivon kaikkien pukeutuvan erittäin värikkäisiin vaatteisiin, koska itse pidän väreistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mun serkku kuoli 30-vuotiaana, oli hänen hautajaisissaan kappelissa paljon samanikäisiä kavereita vieraana. Yksikin mies tuli sinne päällään valkoinen kauluspaita , jossa oli lieskoja. Ja yhdellä naisella oli valkoinen narutoppi.
Kyllä pukeutuminen nykyisinkin, kertoo paljon pukeutujasta.
Suruun, vainajan omaisiin, kunnioitusta vainajaan, pukeudutaan tummaan.
Vainajahan sitä elettä ei näe.
Kysymys on etikettitavoista, jotka liennee jokaiselle, sivistystä omaavalle selviö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkaerot tässäkin, meille on aina ollut jo pienestä selvillä mitä pukeutumisetiketti tarkoittaa.
Olen jyväjemmariperheestä, mutta kyllähän se on meillä ollut aina selvää, että rippikoulun käyneillä miehillä on musta puku ja naisväki muuten mustissa ja tämä perinne jatkuu suvussa edelleen vaikka ollaan jo kaupungissa. Sen verran tulee vainajaa kunnioittaa, sukua kun yleensä vielä ovat.
Miten sinä kunnioitat vainaaja sillä, että esim. pidät naisena mustia vaatteita? Etiketillä ei ole mitään tekemistä kunnioituksen kanssa. Etiketti vain helpottaa usein valintojen tekemistä. Monessa muussa maassa ei käytetä hautajaisissa yleisesti mustia vaatteita ja niissä saattaa kaikilla olla kova kunnioitus vainajaa kohtaan. Suomessa usein jopa pelätään vainajia ja hautajaiset saattavat olla pelkästään surun juhla. Se ei tarkoita välttämättä kunnioitusta.
Kyllä etiketillä ON tekemistä kunnioituksen kanssa, nimenomaan.
Menepä kutsuttuna vaikkapa presidentin vastaanotolle shortseissa ja varvassandaaleissa, sinut aivan varmasti käännytään ulos jo ovelta. Vaikka kuinka vakuuttaisit kunnioittavasi presidenttiä tai sitä tilaisuutta.
Mitä arvokkaampi tilaisuus, sitä tiukempi etiketti. Näin se vaan on.
Pukeuduttehan te ylioppilasjuhliinnekin juhlavasti, oikein huolellisesti valitsette sopivat vaatteet ettekä takuulla mene sinne lakkiaisiinne farkuissa ja jossain teepaidassa. Silloin kyllä vaaditte oikeanlaista pukeutumista. Eli kyllä se etiketti teitäkin koskee, ette te siitä täysin ulkona ole.Hautajaisten tyyppisissä tilaisuuksia se kunnioittaminen koskee myös muita surijoita. Pukeutumalla etiketin mukaan osoitat muille vieraille, että välität oikeiden tekojesi kautta edes sen verran, että näet pienen vaivan pukeutua soveliaaksi katsotulla tavalla. Jos esimerkiksi vainaja ei ole muuta toivonut, niin tämä on oletusarvoisesti musta hautajaispuku.
Ei etiketti todellakaan vaadi mitään mustaa hautajaispukeutumista, vaan siellä vaan suositellaan esimerkiksi tummaa.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa ei ole tärkeintä asusteet vaan läsnäolo. Minä en katsonut hautajaisvieraiden asuja laisinkaan vanhempieni hautajaisissa.
Minä kyllä ihmettelin et setä tuli isäni hautajaisiin beesissä poplarissa. Tyttärensä beeseissä kengissä ja pasminassa.
On väliä. Mitä päällä. Mustat vaatteet on hautajaisasu.
Jos ei muista kuteita livenä, näkee sitten kuvista jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään välitetä enää mistään kuin siitä kaikkein välittömimmästä mukavuudesta, joten etiketit, perinteet ja kaikki sellainen on lähes hylätty. Jonkun mielestä hyvä asia, jonkun mielestä huono, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö tämä olisi poikkeuksellisen raju muutos. Vertaa siihen, miten ihmiset pukeutuivat vielä 100 vuotta sitten. Sitä vaan mietin, että kun luovumme tästä kaikesta muodollisesta, arvokkaasta ja jopa pyhästä, niin mitä jää jäljelle? Wolt-ruuan vetäminen pieruverkkareissa tv:n edessä on sitä uutta arvokkainta kulttuuriamme?
Onko sulle ainoat vaihtoehdot musta jakkupuku hautajaisissa tai pieruverkkarit kotisohvalla?
Ootko 50-luvun tv-ohjelmaa, kun kaikki on niin mustavalkoista?
Kommentoin sitä ilmapiiriä, mikä on nyky-yhteiskunnassa aika vahva: "Mitä välii?", "Ihan sama", "Kyllä mä saan tehä mitä mä haluun", "Jos joku pahastuu se on sen ongelma" jne. Mitkään sellaiset abstraktit asiat kuin perinne, kunnia, pyhyys eivät merkkaa mitään. Kun tärkeintä on, mikä on itselle mukavinta ja vaivattominta, niin eikö silloin kulttuurinen huipentumamme ole pieruverkkareissa tosi-tv:n tuijottaminen?
Se on ihmisyhteisöille melko universaalia, että elämän merkkipaaluja, syntymä, aikuistuminen, naimisiin meno, kuolema, juhlitaan kaikenlaisin riitein ja rituaalein. Yleensä näihin liittyy tietynlainen pukeutuminen. Länsimainen ihminen on kuitenkin alkanut päättää, että ei kiinnosta. Ei näissä asioissa ole mitään pyhää tai erityistä tai sellaista, mikä olisi yksilöä laajempaa. Tämä on erikoista.
Huomattava osa nuorista on jo syrjäynyt yhteiskunnasta, koska heitä ei kiinnosta muu kuin ruudun tuijottaminen ja päihteet. Koko ajan tulee vaikeammaksi perustella heille, miksi minkään pitäisi kiinnostaa heitä enää.
Höpö höpö.
Sinä se olet tainnut ymmärtää kulttuurin muuttumisen ihan täysin väärin, jos kerran luulet sen olevan tuollaista.
Sinä voit toki kommentoida, miten näet kulttuurin muuttumisen. Minä näen mielenterveyskriisin, yksinäisyyskriisin, nuorten syrjäytymisen ja syntyvyyden romahtamisen. Minä näen, että meidän yhteiskuntamme on hyvin syvässä nihilismin suossa, eikä tavallisen ihmisen elämä ole enää kovin merkityksellistä. Ei edes niin merkityksellistä, että hänen hautajaisensa olisivat jotain arjesta poikkeavaa.
Vierailija kirjoitti:
Pohjanmaalla ainakin hallitaan hautajaistyyli. Ehkä Itä-Suomessa mennään farkuissa tai verkkareissa?
Miten niin Itä-Suomessa? Kuvitteletteko olevanne siellä Pohjanmaalla jotenkin fiksumpia? Pohojalaasethan on tietty valtakunnan suurimpia kusipäitä... ihme uhoajia.
Olin talvella Lapualla työkaverin hautajaisissa. Aika yhdenmukaista oli pukeutuminen alkuasukkailla ja savolaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska harvalla taitaa olla kaapissa pölyttymässä jokaiseen tilaisuuteen sopivia vaatteita. Hautajaisia kuitenkin on yleensä harvakseltaan. Se onko varaa/halua ostaa juuri yhteen tilaisuuteen käypä puku taas riippuu niin paljon ihmisten elämän tilanteista.
Luulen että aika harva esim. omistaa joka tilaisuuteen käyviä juhla kenkiä. Yleensä ovat kalliimman puoleisia.
Teen töitä hautajaisiin liittyen, joten otanta hautajaisvieraista on laaja:
Pukeutuminen on selvästi muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Enää ei ole itsestäänselvyys, että hautajaisiin saavuttaisiin perinteisissä hautajaisvaatteissa. Pukujen ja juhlavaatteiden sijaan säännöllisesti näkee farkkuja, arkivaatteita yms. Ymmärrän, että kaikilla ei ole hautajaisiin sopivia vaatteita valmiina eikä sellaisia haluta/voida ostaa yksittäisen käyttökerran takia. Näissä tilanteissa voisi lainata vaikka joltain tutulta vaatetta. Suurimmalla osalla vaatekaapista löytyy jotain mustaa/tummaa. Eikä sillä ole hautajaisissa väliä, istuuko se Tiina-tädiltä lainattu pusero/jakku tms täydellisesti.
Minusta olennaisempaa kuin vaatteiden musta/tumma väri on se, että vaatetus olisi tilaisuuteen muuten sopiva. Nykyään näkee mm. todella kuluneita arkivaatteita tai nuorilla naisilla minihameita/minishortseja. Sen verran perinteinen olen, että hautajaisiin soisin ihmisten pukeutuvan ehjiin vaatteisiin ja jättämään ns. baarihameet kotiin. Tilaisuuteen voi pukeutua monella tavalla sopivasti, mutta lähes rikkinäiset ja hyvin paljastavat vaatteet eivät mielestäni sovi rentoihinkaan hautajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Kun mun serkku kuoli 30-vuotiaana, oli hänen hautajaisissaan kappelissa paljon samanikäisiä kavereita vieraana. Yksikin mies tuli sinne päällään valkoinen kauluspaita , jossa oli lieskoja. Ja yhdellä naisella oli valkoinen narutoppi.
Moukkia. Kolmekymppinen on jo aikuinen jonka pitäisi hallita edes alkeelliset käytöstavat.
Tylyä sanoa näin, mutta monet ovat lihoneet sen verran reippaasti tässä koronavuosien aikana, että ei mene enää rippipuvut tai 90-luvulla hankitut jakut päälle. Irvailevat sitten pukukoodille, vaikka oikea syy on se, ettei itse mahduta niihin hautajaisvaatteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa ei ole tärkeintä asusteet vaan läsnäolo. Minä en katsonut hautajaisvieraiden asuja laisinkaan vanhempieni hautajaisissa.
Minä kyllä ihmettelin et setä tuli isäni hautajaisiin beesissä poplarissa. Tyttärensä beeseissä kengissä ja pasminassa.
On väliä. Mitä päällä. Mustat vaatteet on hautajaisasu.Jos ei muista kuteita livenä, näkee sitten kuvista jälkikäteen.
Minä taas en ihmetellyt, kun setäni osallistui isäni hautajaisiin punaraidallisessa puvussa. Vanhempansa taas olivat vaaleissa, beigen ja harmaan sävyisissä puvuissa.
Eikä tullut mieleenkään kyseenalaistaa kenenkään heistä kunnioitusta isää kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään välitetä enää mistään kuin siitä kaikkein välittömimmästä mukavuudesta, joten etiketit, perinteet ja kaikki sellainen on lähes hylätty. Jonkun mielestä hyvä asia, jonkun mielestä huono, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö tämä olisi poikkeuksellisen raju muutos. Vertaa siihen, miten ihmiset pukeutuivat vielä 100 vuotta sitten. Sitä vaan mietin, että kun luovumme tästä kaikesta muodollisesta, arvokkaasta ja jopa pyhästä, niin mitä jää jäljelle? Wolt-ruuan vetäminen pieruverkkareissa tv:n edessä on sitä uutta arvokkainta kulttuuriamme?
Onko sulle ainoat vaihtoehdot musta jakkupuku hautajaisissa tai pieruverkkarit kotisohvalla?
Ootko 50-luvun tv-ohjelmaa, kun kaikki on niin mustavalkoista?
Kommentoin sitä ilmapiiriä, mikä on nyky-yhteiskunnassa aika vahva: "Mitä välii?", "Ihan sama", "Kyllä mä saan tehä mitä mä haluun", "Jos joku pahastuu se on sen ongelma" jne. Mitkään sellaiset abstraktit asiat kuin perinne, kunnia, pyhyys eivät merkkaa mitään. Kun tärkeintä on, mikä on itselle mukavinta ja vaivattominta, niin eikö silloin kulttuurinen huipentumamme ole pieruverkkareissa tosi-tv:n tuijottaminen?
Se on ihmisyhteisöille melko universaalia, että elämän merkkipaaluja, syntymä, aikuistuminen, naimisiin meno, kuolema, juhlitaan kaikenlaisin riitein ja rituaalein. Yleensä näihin liittyy tietynlainen pukeutuminen. Länsimainen ihminen on kuitenkin alkanut päättää, että ei kiinnosta. Ei näissä asioissa ole mitään pyhää tai erityistä tai sellaista, mikä olisi yksilöä laajempaa. Tämä on erikoista.
Huomattava osa nuorista on jo syrjäynyt yhteiskunnasta, koska heitä ei kiinnosta muu kuin ruudun tuijottaminen ja päihteet. Koko ajan tulee vaikeammaksi perustella heille, miksi minkään pitäisi kiinnostaa heitä enää.
Kirjoitit hyvin tämän asian. Minunkin ajatukseni.
Vierailija kirjoitti:
Tylyä sanoa näin, mutta monet ovat lihoneet sen verran reippaasti tässä koronavuosien aikana, että ei mene enää rippipuvut tai 90-luvulla hankitut jakut päälle. Irvailevat sitten pukukoodille, vaikka oikea syy on se, ettei itse mahduta niihin hautajaisvaatteisiin.
Jos sulle on käynyt noin, niin ei kannata alkaa yleistämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään välitetä enää mistään kuin siitä kaikkein välittömimmästä mukavuudesta, joten etiketit, perinteet ja kaikki sellainen on lähes hylätty. Jonkun mielestä hyvä asia, jonkun mielestä huono, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö tämä olisi poikkeuksellisen raju muutos. Vertaa siihen, miten ihmiset pukeutuivat vielä 100 vuotta sitten. Sitä vaan mietin, että kun luovumme tästä kaikesta muodollisesta, arvokkaasta ja jopa pyhästä, niin mitä jää jäljelle? Wolt-ruuan vetäminen pieruverkkareissa tv:n edessä on sitä uutta arvokkainta kulttuuriamme?
Onko sulle ainoat vaihtoehdot musta jakkupuku hautajaisissa tai pieruverkkarit kotisohvalla?
Ootko 50-luvun tv-ohjelmaa, kun kaikki on niin mustavalkoista?
Kommentoin sitä ilmapiiriä, mikä on nyky-yhteiskunnassa aika vahva: "Mitä välii?", "Ihan sama", "Kyllä mä saan tehä mitä mä haluun", "Jos joku pahastuu se on sen ongelma" jne. Mitkään sellaiset abstraktit asiat kuin perinne, kunnia, pyhyys eivät merkkaa mitään. Kun tärkeintä on, mikä on itselle mukavinta ja vaivattominta, niin eikö silloin kulttuurinen huipentumamme ole pieruverkkareissa tosi-tv:n tuijottaminen?
Se on ihmisyhteisöille melko universaalia, että elämän merkkipaaluja, syntymä, aikuistuminen, naimisiin meno, kuolema, juhlitaan kaikenlaisin riitein ja rituaalein. Yleensä näihin liittyy tietynlainen pukeutuminen. Länsimainen ihminen on kuitenkin alkanut päättää, että ei kiinnosta. Ei näissä asioissa ole mitään pyhää tai erityistä tai sellaista, mikä olisi yksilöä laajempaa. Tämä on erikoista.
Huomattava osa nuorista on jo syrjäynyt yhteiskunnasta, koska heitä ei kiinnosta muu kuin ruudun tuijottaminen ja päihteet. Koko ajan tulee vaikeammaksi perustella heille, miksi minkään pitäisi kiinnostaa heitä enää.
Höpö höpö.
Sinä se olet tainnut ymmärtää kulttuurin muuttumisen ihan täysin väärin, jos kerran luulet sen olevan tuollaista.
Itse asiassa meillä on koko ajan erilaisia siirtymäriittejä, joissa myös pukeutumisella on selkeä sija.
Alue: Aihe vapaa
Höpö höpö.
Sinä se olet tainnut ymmärtää kulttuurin muuttumisen ihan täysin väärin, jos kerran luulet sen olevan tuollaista.