Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nykyään ei välitetä hautajaisetiketistä?
05.05.2023 |
Ei ole mustia pukuja ja mustia jakkupukuja tai mekkoja, tai ainakin mustaa bleiseria ja hametta tai housuja, vaan mitä lie tummaa ja jopa värikästä. Kengissäkin oikaistaan ja harvalla on enää asiallisia nahkaisia kävelykenkiä tai avokkaita.
Miksi yritetään uudistaa perinteitä?
Kommentit (700)
Siis miten ne vainajan toiveiden mukaiset hautajaiset estää omaisia suremasta?
Eiköhän omaiset yleensä sure joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
Sä et osaa surra jos hautajaiset on vainajan toiveiden mukaiset? Melkoista surua kerrakseen..
Miksi vääristelet? Kommentoin alun perin tuota missä ei haluttu, että jäljelle jääneet ihmiset _surevat_ vainajaa vaan pitäisi olla iloinen. Minusta tuollainen ajattelu on itsekästä, vaikka ymmärränkin mitä siinä ajetaan takaa. En vastusta ns. vainajan näköisiä hautajaisia merituhkauksineen, vaikka olet jostain syystä niin mielessäsi päättänyt.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten ne vainajan toiveiden mukaiset hautajaiset estää omaisia suremasta?
Eiköhän omaiset yleensä sure joka tapauksessa.
Ei mitenkään, käsitit väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa ei ole tärkeintä asusteet vaan läsnäolo. Minä en katsonut hautajaisvieraiden asuja laisinkaan vanhempieni hautajaisissa.
Olen eri mieltä. Minusta musta asu kuvaa surua ja osanottoa. Olin loukkaantunut kun yksi sukulainen oli selkeästi väärän värisessä asussa isäni hautajaisissa.
Kyllä sen verran voisi vaivotella, että hankkii mustat vaatteet. Nykyään se ei ole edes vaikea eikä kallista.
Voi, voi, kun edes etiketin mukaan niiden ei tarvitse olla mustat.
Täällä ei jotkut taida ymmärtää, että ei ne hautajaiset mittaa surua millään tavalla. Omaiset suree ihan varmasti hautajaisista tai kenenkään hautajaisvaatteista riippumatta. Siksi niiden perusteella on ihan turhaa arvioida kenenkään surua tai kunnioitusta vainajaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
itsekkyyttä toivoa oman näköisensä läksiäiset? On aika paksua, että kuolemakin pitäisi tapahtua muiden toiveiden mukaan.
Pukeutumisetiketti puuttuu aika monelta. Mieheni suku on kotoisin pk- seudulta, sivistyneitä ihmisiä suurin osa mutta silti hänen lähisuvullaan ei tunnu olevan mitään käsitystä juhlapukeutumisesta tai etiketistä yleensäkään. Neulepuserossa ja farkuissa menevät lähes kaikkiin juhliin.
Mieheni halusi opetella pukeutumaan eri tilaisuuksiin sopivasti ja olen auttanut häntä pyydettäessä vaatevalinnoissa. Hän sanoo toisinaan ihmettelevänsä esimerkiksi työpaikan juhlaillalliselle hupparissa ja likaisissa lenkkareissa osallistuvia- riippuu tietysti juhlapaikastakin, mutta eikö ihmiset omista edes yhtä kauluspaitaa ja siistejä farkkuja? Näiden lisäksi edes yksi rento pikkutakki ja siistit kävelykengät niin pärjää pitkälle.
Itse olen maaseudulta kotoisin mutta eri tarkoituksiin oli eri vaatteet ja opin jo lapsena pukeutumis etiketin sekä ruokailuetiketin ja muut sivistykseen kuuluvat perusasiat. Olisi mukava säilyttää tässä maassa edes joitain perinteitä ja hyviä tapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
itsekkyyttä toivoa oman näköisensä läksiäiset? On aika paksua, että kuolemakin pitäisi tapahtua muiden toiveiden mukaan.
Teillä on kyllä niin surkea luetun ymmärtäminen, että luovutan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa ei ole tärkeintä asusteet vaan läsnäolo. Minä en katsonut hautajaisvieraiden asuja laisinkaan vanhempieni hautajaisissa.
Olen eri mieltä. Minusta musta asu kuvaa surua ja osanottoa. Olin loukkaantunut kun yksi sukulainen oli selkeästi väärän värisessä asussa isäni hautajaisissa.
Kyllä sen verran voisi vaivotella, että hankkii mustat vaatteet. Nykyään se ei ole edes vaikea eikä kallista.Minkä väriset? Tummat riittää.
Ei ollut tumma. Kelpuuttaisin kyllä tummansinisen ja harmaan mutta kun ei ollut edes sitä.
Eikä kyse ollut edes siitä etteikö olisi ollut rahaa tai mahdollisuutta hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On juhlapukeutumisella edelleen valtaosalle ihmisiä sama merkitys kuin ennenkin. Ihmiset pukeutuvat pääosin juhlavasti hautajaisiin yhä.
Meiltä vain on hiljalleen yhteisönä katoamassa tällaisenkin kielen lukutaito, nuorimmista lähtien. Emme ymmärrä, että tulkinta ja merkityksen anto tapahtuu kuitenkin, vaikka luulemme vain elävämme objektiivisessa muka puhtaiden havaintojen maailmassa.
Täällä on yhä edelleen arvoja ja merkityksiä. Eivät ne katoa yhteisöstä vain siksi, että jotkut eivät osaa eivätkä välitä käyttäytyä. Ihminen, joka ei kunnioita juhlaa pukeutumisellaan, antaa sillä edelleen myös merkityksen ja sitä tulkitaan edelleen.
Se merkitys on negatiivinen. Hän ei välitä vainajasta, juhlasta ja toisista osallistujista riittävästi nähdäkseen yhtään vaivaa. Vaikka kaikesta ei ääneen puhuta, kyllä tuo merkitys siitä yhä luetaan ja nähdään, vaikka henkilö luulee olevansa tällaisen ulkopuolella.
Hän ei välitä vainajasta, juhlasta ja toisista osallistujista
Enpä ole ennen kuullut kutsuttavan hautajaisia juhliksi!
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei jotkut taida ymmärtää, että ei ne hautajaiset mittaa surua millään tavalla. Omaiset suree ihan varmasti hautajaisista tai kenenkään hautajaisvaatteista riippumatta. Siksi niiden perusteella on ihan turhaa arvioida kenenkään surua tai kunnioitusta vainajaa kohtaan.
Kyllä vieraiden pukeutuminen mittaa juuri sitä kunnioitusta, välittämistä ja osanottoa. Omainen voi pukeutua miten haluaa mutta vieras tulkoon tummissa. Muu on ilkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää koko hautajaisia! Kun kuolen , minulle e i pidetä mitään itkujuhlia ei tod!! Ei tarvi kenenkään olla mieli maassa ja parkua. Kaikille helpompaa!! Srk hoetaapi miut . Näe o! Ja hautajaiset tehdään yleensä hirveän surullisiksi yleensä. Lauletaan surullisia virsiä ym. Nou nou 👎
Vierailija kirjoitti:
Pukeutumisetiketti puuttuu aika monelta. Mieheni suku on kotoisin pk- seudulta, sivistyneitä ihmisiä suurin osa mutta silti hänen lähisuvullaan ei tunnu olevan mitään käsitystä juhlapukeutumisesta tai etiketistä yleensäkään. Neulepuserossa ja farkuissa menevät lähes kaikkiin juhliin.
Mieheni halusi opetella pukeutumaan eri tilaisuuksiin sopivasti ja olen auttanut häntä pyydettäessä vaatevalinnoissa. Hän sanoo toisinaan ihmettelevänsä esimerkiksi työpaikan juhlaillalliselle hupparissa ja likaisissa lenkkareissa osallistuvia- riippuu tietysti juhlapaikastakin, mutta eikö ihmiset omista edes yhtä kauluspaitaa ja siistejä farkkuja? Näiden lisäksi edes yksi rento pikkutakki ja siistit kävelykengät niin pärjää pitkälle.
Itse olen maaseudulta kotoisin mutta eri tarkoituksiin oli eri vaatteet ja opin jo lapsena pukeutumis etiketin sekä ruokailuetiketin ja muut sivistykseen kuuluvat perusasiat. Olisi mukava säilyttää tässä maassa edes joitain perinteitä ja hyviä tapoja.
Pukeutuuko teillä morsian siis edelleen tummaan pukuun ja valkoisiin liinoihin ja nauhoihin?
Kai kuuliaisia vietetään myös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
itsekkyyttä toivoa oman näköisensä läksiäiset? On aika paksua, että kuolemakin pitäisi tapahtua muiden toiveiden mukaan.
Teillä on kyllä niin surkea luetun ymmärtäminen, että luovutan.
"mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia"
Mites nyt meni noin niinku omasta mielestä?
Te vanhojen perinteiden muuttumisten vastustajat, käyttekö edelleen kinkereillä, missä testataan lukutaito ja kuulustellaan katekismuksen osaaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tuhatlappunen, kun pitää ostaa ilmastoon sopiva takki, asusteet, kengät ja vaatteet. Voisiko olla joku rahasto, josta voisi hakea avustusta?
Niin suomalainen kommentti, aina pitäisi valtion olla lapsia auttamassa.
Oma kommenttisi oli hyväosaisen tokaisu ilman että sydämessä olisi edes värähtänyt myötätunto. Kun niin monet pistelevät sanoja kuin miekanpistoja niin unohtuu helposti, että kommenttien takana on oikeita ihmisiä. Tämä
viesti ei ollut ainoastaan sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
itsekkyyttä toivoa oman näköisensä läksiäiset? On aika paksua, että kuolemakin pitäisi tapahtua muiden toiveiden mukaan.
Teillä on kyllä niin surkea luetun ymmärtäminen, että luovutan.
"mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia"
Mites nyt meni noin niinku omasta mielestä?
No meni justiinsa niin kuin sanoin. Ei vainajakaan nyt loputtomasti voi ajatella voivansa esittää sääntöjä siihen miten jäljelle jääneet häntä muistelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainaja siitä tuskin välittää missä vaatteissa tullaan hyvästit jättämään. Aatteet tärkeimpiä kuin vaatteet.
No jos vainajan ajatuksista välitettäisiin niin koko hautajaisperinteen voisi heittää kankkulan kaivoon.
Osalla varmasti näin, mutta osalla todellakaan ei!
Minä en ainakaan halua, että surraan mun kuolemaa - vaan jälkeen jääneet saisi juhlia mun elämää.
Toki viralliset ja valtiolliset hautajaiset erikseen, mutta näin perus tavan tallaajaan toive olisi tuo. Arkku krematorion uuniin, kajareista High way to hell.Anteeksi, mutta minusta nämä tällaiset ajatuksetkin on vähän itsekkäitä. Kiva jos toivot läheisiltäsi noin, mutta totuus nyt on että he luultavasti surevat pois menoasi ja heillä on myös oikeus surra surunsa pois. Hautajaiset ovat tätä varten.
Hautajaisten tulisi olla vainajan näköiset. Onko se kunnioitusta, jos järjestää umpi tylsät pönötys muistelot virsineen, henkilölle joka on vihannut virsiä ja ollut aina iloinen ja pirteä?
Hautajaiset on kylläkin tarkoitettu riitiksi sureville eläville läheisille. Tietysti se vainajan persoonakin saa siellä näkyä ja onhan se ihan kiva toteuttaa hänen toiveitaan jos sellaisia on, mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia, että perään jääneet sukulaiset ja läheiset eivät häntä surisi, vaan pitäisi juhlia iloisesti. Harva oikeasti on iloinen kenenkään kuolemasta.
No ei ne hautajaiset ole mitkään omaisten kilpailu siitä kuka itkee ja suree eniten. On hyvä kunnioittaa sen edesmenneen toiveita hautajaisten kulusta, jos sellaisia on. Mutta toki itsekkäät ihmiset paskan vertaa piittaavat muista kuin itsestään.
Kuka puhui mistään kilpailusta? Se mitä tarkoitan on että suru kuuluu hautajaisiin ja kuolemaan. Tietysti kunnioitus täytyy olla, mutta onko sekään välttämättä kovin realistista toivoa jotain sellaista mikä voi olla läheisille vaikeaa toteuttaa? En minä ainakaan voi olla surematta, jos minulle vain sanotaan että "älähän kuule sure". Varmasti se tuntuu vainajasta itsestäänkin ikävältä ajatella, että läheisillä on vaikeita tunteita hänen pois mentyään, mutta se nyt on elämää.
Että itsekkyyttä todellakin.
itsekkyyttä toivoa oman näköisensä läksiäiset? On aika paksua, että kuolemakin pitäisi tapahtua muiden toiveiden mukaan.
Teillä on kyllä niin surkea luetun ymmärtäminen, että luovutan.
"mutta minusta tuollaiset toiveet ovat aika ajattelemattomia"
Mites nyt meni noin niinku omasta mielestä?No meni justiinsa niin kuin sanoin. Ei vainajakaan nyt loputtomasti voi ajatella voivansa esittää sääntöjä siihen miten jäljelle jääneet häntä muistelevat.
Voi omaisten itsekkyys.
Siksi koska etiketti ei ole mikään ainoa totuus.
Alue: Aihe vapaa
Minkä väriset? Tummat riittää.