Miksi nykyään ei välitetä hautajaisetiketistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jaksaa hämmentää, että muissakin kirkollisissa juhlissa pukeutuminen on mennyt arkiseksi. Ristiäisiin tullaan hupparissa ja farkuissa. Ihan oikeasti, juhlavaatteita on monenlaisia. Miksi ei voi pukeutua juhlavasti?

En ole pukeutunut noin mutta mulle se ei ole juhla.

Minä-minä-minä. Itseäsikö sinne menet mainostamaan? Vai kenties juhlimaan uutta ihmistä, voisiko kenties joku muu olla siellä pääosassa kuin sinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Jos joku siitä loukkaantuu, että vainajan pieni tytär on pukeutunut isänsä hautajaisissa punaiseen mekkoon ja vaikka vainajan vanhemmat ja sisarukset vaaleisiin, niin vika on kyllä ihan vaan siinä loukkaantujassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissäkään kihlajaisissa ollut pukupakkoa, mutta se on eri asia kuin farkut ja villapaita. Isillä ja sulhasella oli muistaakseni tummat puvut ja muilla miehillä taisi näkyä useimmilla siistiä kauluspaitaa. Morsiamella oli juhlava mekko ja muilla naisilla asteen verran vähemmän juhlavat, siistit mekot tai hameet. Samantyylinen pukeutuminen kuin esim. ristiäisiin voisin kuvitella.

Minulle olisi ainakin selvää miten pukeutuisin kihlajaisiin, joiden juhlavuusasteesta en olisi varma.. ja vaihtoehdot eivät sisältäisi villapaitoja ja farkkuja.

Kaapissani on itseasiassa olemassa tällaisia tilanteita varten tietty vaatekerta joka sopii ns. lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Siisti ja juhlava, muttei pomppaa joukosta jos muut ovatkin arkivaatteissa.

Minulta löytyy myös tuollainen asu. Toimii sekä naisille, että miehille: Siistit suorat housut ja juhlava paita (esimerkiksi kauluspaita). Näitä on olemassa sellaisia, jotka menevät myös arkena siistimpänä vaihtoehtona. Juhlavuutta voi säädellä hiuksilla, meikillä ja koruilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näissäkään kihlajaisissa ollut pukupakkoa, mutta se on eri asia kuin farkut ja villapaita. Isillä ja sulhasella oli muistaakseni tummat puvut ja muilla miehillä taisi näkyä useimmilla siistiä kauluspaitaa. Morsiamella oli juhlava mekko ja muilla naisilla asteen verran vähemmän juhlavat, siistit mekot tai hameet. Samantyylinen pukeutuminen kuin esim. ristiäisiin voisin kuvitella.

Minulle olisi ainakin selvää miten pukeutuisin kihlajaisiin, joiden juhlavuusasteesta en olisi varma.. ja vaihtoehdot eivät sisältäisi villapaitoja ja farkkuja.

Kaapissani on itseasiassa olemassa tällaisia tilanteita varten tietty vaatekerta joka sopii ns. lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Siisti ja juhlava, muttei pomppaa joukosta jos muut ovatkin arkivaatteissa.

Minulta löytyy myös tuollainen asu. Toimii sekä naisille, että miehille: Siistit suorat housut ja juhlava paita (esimerkiksi kauluspaita). Näitä on olemassa sellaisia, jotka menevät myös arkena siistimpänä vaihtoehtona. Juhlavuutta voi säädellä hiuksilla, meikillä ja koruilla.

Naisille toimii myös klassinen, A-linjainen mekko jonka kangas sopii niin arkeen kuin juhlaan.

Meidän suvussa todella käytetään mustia vaatteita, vaikka ollaan ihan nykyaikaisia ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Niin, MINÄ loukkaannun jos omaiset ei ole pukeutuneet kuten minun mielestäni pitäisi, MINÄ loukkaannuin jos kuolleen lapsella on punainen mekko.

Se minä-tyyppi ei ole mikään tilaisuuden päätähti, vaikka niin ehkä kuvitteleekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jaksaa hämmentää, että muissakin kirkollisissa juhlissa pukeutuminen on mennyt arkiseksi. Ristiäisiin tullaan hupparissa ja farkuissa. Ihan oikeasti, juhlavaatteita on monenlaisia. Miksi ei voi pukeutua juhlavasti?

En ole pukeutunut noin mutta mulle se ei ole juhla.

Minä-minä-minä. Itseäsikö sinne menet mainostamaan? Vai kenties juhlimaan uutta ihmistä, voisiko kenties joku muu olla siellä pääosassa kuin sinä?

Siunaustilaisuutta varten voisi seurakunta varata kappeliin mustia viittoja, jotka hautajaisiin tulevat ihmiset pukevat päälleen tilaisuuden ajaksi. Onhan papillakin kaapu tai viitta, kun lähettää vainajan viimeiselle matkalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jaksaa hämmentää, että muissakin kirkollisissa juhlissa pukeutuminen on mennyt arkiseksi. Ristiäisiin tullaan hupparissa ja farkuissa. Ihan oikeasti, juhlavaatteita on monenlaisia. Miksi ei voi pukeutua juhlavasti?

En ole pukeutunut noin mutta mulle se ei ole juhla.

Minä-minä-minä. Itseäsikö sinne menet mainostamaan? Vai kenties juhlimaan uutta ihmistä, voisiko kenties joku muu olla siellä pääosassa kuin sinä?

Siunaustilaisuutta varten voisi seurakunta varata kappeliin mustia viittoja, jotka hautajaisiin tulevat ihmiset pukevat päälleen tilaisuuden ajaksi. Onhan papillakin kaapu tai viitta, kun lähettää vainajan viimeiselle matkalle.

? Teidän suvussanneko aikuiset tarvitsevat holhousta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Ja miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että vainajan lapsella on punainen mekko? Tai muilla lähiomaisilla jotain vaaleaa?

Mikä sen loukkaantumisen aiheuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jaksaa hämmentää, että muissakin kirkollisissa juhlissa pukeutuminen on mennyt arkiseksi. Ristiäisiin tullaan hupparissa ja farkuissa. Ihan oikeasti, juhlavaatteita on monenlaisia. Miksi ei voi pukeutua juhlavasti?

En ole pukeutunut noin mutta mulle se ei ole juhla.

Minä-minä-minä. Itseäsikö sinne menet mainostamaan? Vai kenties juhlimaan uutta ihmistä, voisiko kenties joku muu olla siellä pääosassa kuin sinä?

Niin mitä? Sanoin että en pukeudu huppariin ja farkkuihin.

Kyllä on ihmisellä asiat tosi hyvin, että jaksaa toisten pukeutumisesta pahoittaa mielensä. Pikkusieluista.

Useimmiten se huppari ja farkut ovat huomattavasti kalliimmat hankinnat kuin joku käpänen musta mekko tai 20 vuotta joka tilaisuudessa käytetty vaatekappale. Siksi ne ovat ihan yhtä "arvokkaat" tai vieläkin arvokkaammat ja harkiten hankitut. 

Antakaa jokaisen surra haluamallaan tavalla. Ne etiketit ovat menneen talven lumia ja sietääkin muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua jaksaa hämmentää, että muissakin kirkollisissa juhlissa pukeutuminen on mennyt arkiseksi. Ristiäisiin tullaan hupparissa ja farkuissa. Ihan oikeasti, juhlavaatteita on monenlaisia. Miksi ei voi pukeutua juhlavasti?

En ole pukeutunut noin mutta mulle se ei ole juhla.

Minä-minä-minä. Itseäsikö sinne menet mainostamaan? Vai kenties juhlimaan uutta ihmistä, voisiko kenties joku muu olla siellä pääosassa kuin sinä?

Niin mitä? Sanoin että en pukeudu huppariin ja farkkuihin.

"mulle se ei ole juhla" ei kuulosta kivalta asenteelta toisten juhliin mennessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Ja miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että vainajan lapsella on punainen mekko? Tai muilla lähiomaisilla jotain vaaleaa?

Mikä sen loukkaantumisen aiheuttaa?

Täällä on selitetty se jo monen monta kertaa. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on ihmisellä asiat tosi hyvin, että jaksaa toisten pukeutumisesta pahoittaa mielensä. Pikkusieluista.

Useimmiten se huppari ja farkut ovat huomattavasti kalliimmat hankinnat kuin joku käpänen musta mekko tai 20 vuotta joka tilaisuudessa käytetty vaatekappale. Siksi ne ovat ihan yhtä "arvokkaat" tai vieläkin arvokkaammat ja harkiten hankitut. 

Antakaa jokaisen surra haluamallaan tavalla. Ne etiketit ovat menneen talven lumia ja sietääkin muuttaa.

Ei sillä vaatteen hinnalla ole väliä, hyvänen aika. Kyllä voi pienelläkin rahalla pukeutua tilanteen mukaisesti.

Ja ei, asiallinen pukeutuminen ei ole menneen talven lumia. Huppareissa ja farkuissa nolaa itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Ja miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että vainajan lapsella on punainen mekko? Tai muilla lähiomaisilla jotain vaaleaa?

Mikä sen loukkaantumisen aiheuttaa?

Täällä on selitetty se jo monen monta kertaa. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Niinpä tuntuu olevan.

Ymmärrän kyllä, että liukkaantujat eivät voi käsittää, että hautajaisissa ei ole kyse heistä ja heidän loukkaantumisistaan, vaan vainajasta ja tämän läheisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Ja miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että vainajan lapsella on punainen mekko? Tai muilla lähiomaisilla jotain vaaleaa?

Mikä sen loukkaantumisen aiheuttaa?

Täällä on selitetty se jo monen monta kertaa. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Täällä on myös selitetty, että lasten ei tarvitse pukeutua mustaan, se pyhä etiketti ei niin vaadi. Jos ei mene jakeluun, niin voit ihan itse googlata hautajaisetiketin ja tarkastaa sieltä lasten pukeutumista koskevan kohdan. Vaikka tuskin sä sitä ymmärtäisit vaikka se väännettäisiin sulle ratakiskosta.

Olen törmännyt tälläiseen kummalliseen asenteeseen itseasiassa vain kaupunkilaisjunttien keskuudessa, jos nyt saa suoraan näin sanoa.

Ja selvennykseksi: en puhu punaisiin pukeutuvista vanhempansa menettäneistä pikkutytöistä tai mustaa inhoavien vainajien tahtoa kunnioittavista vieraista.

Vaan niistä aikuisista, jotka mielestään voivat pukeutua miten loukkaavasti vain haluavat ja osa jopa ajattelee että se osoittaa heidän syvällisyyttään.. että on pinnallista pukeutua arvostavasti. Heitähän ei kukaan määräile!! He eivät halua pönöttää!!! He eivät halua alistua hienostelijoiksi!!!

Ihmettelen, en voi muuta sanoa. Ja olen törmännyt asenteeseen ihan tosielämässä, joten internet-trolleista ei valitettavasti ole kyse. Sanotaanko näin, että jos ei ole todella hyvää syytä olla tekemisissä, jätän nämä kaupunkilaisjuntin mielellään keskenään fiilistelemään temppareita haisevissa verkkareissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä mielensäpahoittajat (epäsopivasti pukeutuneet loukkaantujat) olisivat kyllä pulassa, jos joku oikeasti tulisi sanomaan heille hautajaisissa että missäs teidän suruvaatteet ovat. Kehtaisivatko sanoa näitä samoja asioita sukulaisille ja ystäville, joita täällä niin kevyesti anonyymina heitellään?

Teitä ei selkeästi kiinnosta muiden mielipiteet, edes ystävien ja suvun, mutta sanotaan nyt vielä että on hyvinkin mahdollista että teidänkin saattoväestänne moni on saattanut ihmetellä, miksi olette pukeutuneet punaisiin hautajaisissa. Heillä on vaan häpyä olla sanomatta siitä mitään, koska ei kukaan halua aikaansaada mitään kohtausta.

Sinäkö noin menisit vainajan lapsille, puolisolle ja vanhemmille sanomaan?

Käytöksestäsi päätellen mikä tahansa on toki varmaan mahdollista.

Sen sijaan kukaan etikettiä tunteva ei mene esimerkiksi vainajan tyttäreltä kyselemään, että missäs sinun suruvaatteesi on.

Turha yrittää provosoida.

Vaikkei kukaan tule kyselemään, se ei tarkoita sitä että kukaan ei olisi loukkaantunut.

Ja miksi kukaan loukkaantuisi siitä, että vainajan lapsella on punainen mekko? Tai muilla lähiomaisilla jotain vaaleaa?

Mikä sen loukkaantumisen aiheuttaa?

Täällä on selitetty se jo monen monta kertaa. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.

Älä nolaa itseäsi enempää. 🤭

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt tälläiseen kummalliseen asenteeseen itseasiassa vain kaupunkilaisjunttien keskuudessa, jos nyt saa suoraan näin sanoa.

Ja selvennykseksi: en puhu punaisiin pukeutuvista vanhempansa menettäneistä pikkutytöistä tai mustaa inhoavien vainajien tahtoa kunnioittavista vieraista.

Vaan niistä aikuisista, jotka mielestään voivat pukeutua miten loukkaavasti vain haluavat ja osa jopa ajattelee että se osoittaa heidän syvällisyyttään.. että on pinnallista pukeutua arvostavasti. Heitähän ei kukaan määräile!! He eivät halua pönöttää!!! He eivät halua alistua hienostelijoiksi!!!

Ihmettelen, en voi muuta sanoa. Ja olen törmännyt asenteeseen ihan tosielämässä, joten internet-trolleista ei valitettavasti ole kyse. Sanotaanko näin, että jos ei ole todella hyvää syytä olla tekemisissä, jätän nämä kaupunkilaisjuntin mielellään keskenään fiilistelemään temppareita haisevissa verkkareissaan.

Ja ikäväähän tässä on se, jos näillä ihmisillä on lapsia jotka eivät saa tilaisuutta oppia hyviä käytöstapoja. Niiden puute voi elämässä muodostua aikamoiseksi esteeksi. Käytöstavat tunteva taas osaa oikeassa tilanteessa niistä myös joustaa taitavasti, ketään loukkaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt tälläiseen kummalliseen asenteeseen itseasiassa vain kaupunkilaisjunttien keskuudessa, jos nyt saa suoraan näin sanoa.

Ja selvennykseksi: en puhu punaisiin pukeutuvista vanhempansa menettäneistä pikkutytöistä tai mustaa inhoavien vainajien tahtoa kunnioittavista vieraista.

Vaan niistä aikuisista, jotka mielestään voivat pukeutua miten loukkaavasti vain haluavat ja osa jopa ajattelee että se osoittaa heidän syvällisyyttään.. että on pinnallista pukeutua arvostavasti. Heitähän ei kukaan määräile!! He eivät halua pönöttää!!! He eivät halua alistua hienostelijoiksi!!!

Ihmettelen, en voi muuta sanoa. Ja olen törmännyt asenteeseen ihan tosielämässä, joten internet-trolleista ei valitettavasti ole kyse. Sanotaanko näin, että jos ei ole todella hyvää syytä olla tekemisissä, jätän nämä kaupunkilaisjuntin mielellään keskenään fiilistelemään temppareita haisevissa verkkareissaan.

Musta puku ja haisevat verkkaritko ne vaihtoehdot on?

Oivoi.