Lue keskustelun säännöt.
Ukkolan kolumni: Kirjojen sensuroijat - Hävetkää sydämenne pohjasta!
04.05.2023 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8bcf139a-a355-4832-a639-2ceba4dd4426
Kolumni miten klassiset kirjatkin sensuroidaan tietyn poliittisen mielipiteen miellyttämiseksi länsimaissa. Tässä muutama esimerkki:
"Kommentti vaikka nainen työskentelee kassana tai koneenkirjoittajana liikemiehille on muuttunut muotoon vaikka nainen työskentelee huippututkijana tai yritysjohtajana."
"Jaakko ja jättipersikan pilviveikot (englanniksi pilvimiehet) on käännetty uudessa versiossa pilvi-ihmisiksi. Huudahdus Olet varmaan vihainen, nainen! on korvattu sinun täytyy olla poissa tolaltasi -fraasilla. Lihava, pieni ruskea hiiri on nyt ainoastaan pieni hiiri. Kastemadon iho ei ole enää vaaleanpunainen vaan sileä. Outo, afrikkalainen kieli on nyt vain afrikkalainen kieli. Kamarineito on muuttunut siivoojaksi. Traktorit eivät ole uudessa versiossa enää mustia."
Kommentit (367)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voitaisi uudelleenkirjoittaa historiakin? Poistetaan vaikka orjuus historian kirjoista niin ei kenenkään mieli pahoitu.
Eihän noissa kirjoissa ole kyse siitä että jotain oleellista poistettaisiin vaan sellaisia vanhanaikaisuuksia joilla ei ole merkitystäkirjan sisällön kannalta.
Ajankuvaa niistä poistetaan. Täysin tarpeetonta touhua ja ihmisten aliarvioimista. Toivottavasti woke muuttuu niin vanhanaikaiseksi että nämä kirjat palautetaan ennalleen.
Ei vaan sanoja joiden merkitys ajankuvan kannalta on muuttunut melkoisesti.
Käyppä lukeen ne kaikki Ukkolan blogissa olevat esimerkit. Ei todellakaan ole kyse vain tuosta.
No kyllä aika isolta osalta oli kyse asioista joiden nykyään tajutaan herättävän sellaisia mielleyhtymiä joita ei ennen ajateltu. Eihän se mene niin että ennen vanhaan ihmiset lukivat tarinoita vain sellaisenaan vaan kyllä siellä moni tajusi että niissä on kaikenlaisia ennakkoluuloja ja muita loukkaavia asioita. Niistä vain oltiin hiljaa koska ennen oli paljon enemmän ok olla loukkaava erilaisia ihmisryhmiä kohtaan tai sutkautella kaikenlaista vaikka muiden painosta tai ulkonäöstä. Se piti vain kestää hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kulttuuripiireissä on hyvin paljon porukkaa, jotka vastustaa tätä esim. Road Dahlin sensurointia. Ei kyseessä ole mikään konsensus.
Ei tietenkään konsensus. Lähes kaikesta on aina erilaisia mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Minusta se on sensuuria. Tai vähintäänkin ihan älytöntä. Enkä ole edes muuta kuin tapakristitty.
Sinusta on siis sensuuria että teksti tehdään lukijalle ymmärrettäväksi jos se edellinen versio ei enää ole ollut?
Teoksen kääntäminen kieleltä toiselle tosiaan vaatii väkisinkin tekstin muokkausta, jo siksikin että eri kielten lauserakenteet ovat erilaisia. Samoin kielissä on sanontoja joita ei ymmärrä muilla kielillä.
Otetaan vaikkapa englanninkielinen sanonta "writing on the wall" joka tarkoittaa, että jotakin on kohta tapahtumassa, yleensä jotakin negatiivista.
Suomeksi on mahdotonta kääntää suoraan "kirjoitus seinällä" tarkoittaen että jotakin on kohta tapahtumassa, koska suomen kielessä ei ole sellaista sanontaa.
Kääntäminen niin että kirjoittajan alkuperäinen ajatus säilyy on tietysti taitolaji.
Kielikuvien kääntämisen ongelmien sijaan ketjun aiheena kai kuitenkin oli esimerkiksi se että kassa muutetaan huippututkijaksi, kiusallisia mielipiteitä esittänyt kolonialisti katoaa kirjasta kokonaan jne.
Ne poistetut tai muutetut asiat eivät kuitenkaan ole olleet niitä kirjan oleellisia asioita vaan vain sellaisia taustalla olevia yksityiskohtia. Niiden muuttaminen ei muuta mitään kirjan keskeisestä sisällöstä. Ei päähenkilön ammattia voida muuttaa kassasta huippututkijaksi jos kirja käsittelee nimenomaan hänen uraansa.
Fiktiivinenkin kirja on aina jossakin määrin ikkuna kirjoittajansa mieleen ja vallinneeseen ajankuvaan. Sinänsä triviaalienkin asioiden summittainen muuttaminen sumentaa tuota näkymää. Oleellinen kysymys on sekin että mitä lisäarvoa se tuo että esimerkiksi joku sivuosan konekirjoittaja (naiselle varsin tavallinen ammatti tiettynä aikana) onkin nyt huippututkija (samoihin aikohin melko poikkeuksellinen ammatti) ? Miksi se pitää muuttaa?
Ei automaattisesti. Monen sanan aiheuttamat mielikuvat ovat nimenomaan aikasidonnaisia. Se aikanaan käytetty sana ei siis enää herätä lukijassa sitä mielikuvaa minkä se on herättänyt aikalaislukijassa.
Vuosikymmeniä sitten myyjänä työskentelevä tyttö on voinut lukijalle edustaa uutta modernia työssä käyvää naista joka luo omaa itsenäistä elämää. Nykylukijalle saman mielikuvan herättää vasta huippututkijan ammatti ja myyjäksi jäänyt on elämässä epäonnistunut luuseri.
Tuo on edelleen sitä lukijan aliarviomista. Ei kirjoja tarvitse tyhmentää.
Monessa taiteessa on ihan arkipäivää tehdä teoksista uusia ja radikaalistikin uudistettuja tulkintoja. Esim. teatterissa (ja jossain määrin elokuvissa) tehdään jatkuvasti vanhoista teoksista uusia tulkintoja jotka voivat olla todella rankasti modernisoituja ja muuteltuja. Ja ne hyväksytään silti jos ne pystyvät välittämään jotain oleellista nimenomaan siitä teoksen ydinsanomasta nykykatsojalle.
Jos halutaan tuoda teos nykypäivään niin senkun, taiten tehtynä siitä syntyy usein usein uusia näkökulmia sihen ydinsanomaankin. Se on kuitenkin täysin eri asia kuin tuollainen näpertely jotakuta mahdollisesti loukkaavien sanojen kanssa ym.
Ei vaan se on saman asian tekemistä eri keinoin. Uusi versio tehdään siksi että se sanoma välittyisi nykykatsojalle tai nykylukijalle parhalla mahdollisella tavalla. Vaikka se kirjan teatteriversio on erilainen juuri siksi että on haluttu karsia sitä mikä ei enää toimi ja korvata se sellaisella joka nykypäivänä toimii.
Ei se kirjan oikein tehty modernisointi ole kuin ihan samaa mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Ei wokeilijoiden tarkoituksena ole välittää samaa sanomaa vaan omaa sanomaa. Ei esimerkiksi niitä Dahlin lastenkirjoja raiskannut julkaisija edes yrittänyt perustella asiaa noin vaan ilmoitti ihan selkeästi että motiivit liittyvät mm. inkluusioon. Ei Jalin ja suklaatehtaan sanoman välittymistä nykylukijalle paranna pätkääkään se että Oompa Loompat ovat pienten miesten sijaan pieniä ihmisiä tai että jonkun takki ei ole enää musta eivätkä toiset muutu valkoiseksi pelosta.
Inkluusio on monen nykylukijan näkökulmasta juuri sitä että kirjassa ei ole sitä ydinsanomaan häiritseviä ylimääräisiä tekijöitä.
Voi pientä nykylukijaa kun pitää kaikki niin sievästi olla siistittynä että pystyy lukea. Ettei olisi vaan kourallinen ihmisiä jotka tämänkin asian ovat päättäneet nykylukijan puolesta.
Mark Twain — 'Censorship is telling a man he can't have a steak just because a baby can't chew it.'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi, kun tuon Pölhö-Ukkolan jutut ovat väsyneitä.
Sensuurista huolestuminen on väsyttävää? Oletpas hyödyllinen hölmö.
On se jos samaan aikaan edustaa persukantaa jossa YLE ja muut sellaiset mediat joista ei pidä ovat pahoja ja pitäisi hävittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voitaisi uudelleenkirjoittaa historiakin? Poistetaan vaikka orjuus historian kirjoista niin ei kenenkään mieli pahoitu.
Eihän noissa kirjoissa ole kyse siitä että jotain oleellista poistettaisiin vaan sellaisia vanhanaikaisuuksia joilla ei ole merkitystäkirjan sisällön kannalta.
Ajankuvaa niistä poistetaan. Täysin tarpeetonta touhua ja ihmisten aliarvioimista. Toivottavasti woke muuttuu niin vanhanaikaiseksi että nämä kirjat palautetaan ennalleen.
Ei vaan sanoja joiden merkitys ajankuvan kannalta on muuttunut melkoisesti.
Käyppä lukeen ne kaikki Ukkolan blogissa olevat esimerkit. Ei todellakaan ole kyse vain tuosta.
No kyllä aika isolta osalta oli kyse asioista joiden nykyään tajutaan herättävän sellaisia mielleyhtymiä joita ei ennen ajateltu. Eihän se mene niin että ennen vanhaan ihmiset lukivat tarinoita vain sellaisenaan vaan kyllä siellä moni tajusi että niissä on kaikenlaisia ennakkoluuloja ja muita loukkaavia asioita. Niistä vain oltiin hiljaa koska ennen oli paljon enemmän ok olla loukkaava erilaisia ihmisryhmiä kohtaan tai sutkautella kaikenlaista vaikka muiden painosta tai ulkonäöstä. Se piti vain kestää hiljaa.
Eli ajankuvaa poistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Minusta se on sensuuria. Tai vähintäänkin ihan älytöntä. Enkä ole edes muuta kuin tapakristitty.
Sinusta on siis sensuuria että teksti tehdään lukijalle ymmärrettäväksi jos se edellinen versio ei enää ole ollut?
Teoksen kääntäminen kieleltä toiselle tosiaan vaatii väkisinkin tekstin muokkausta, jo siksikin että eri kielten lauserakenteet ovat erilaisia. Samoin kielissä on sanontoja joita ei ymmärrä muilla kielillä.
Otetaan vaikkapa englanninkielinen sanonta "writing on the wall" joka tarkoittaa, että jotakin on kohta tapahtumassa, yleensä jotakin negatiivista.
Suomeksi on mahdotonta kääntää suoraan "kirjoitus seinällä" tarkoittaen että jotakin on kohta tapahtumassa, koska suomen kielessä ei ole sellaista sanontaa.
Kääntäminen niin että kirjoittajan alkuperäinen ajatus säilyy on tietysti taitolaji.
Kielikuvien kääntämisen ongelmien sijaan ketjun aiheena kai kuitenkin oli esimerkiksi se että kassa muutetaan huippututkijaksi, kiusallisia mielipiteitä esittänyt kolonialisti katoaa kirjasta kokonaan jne.
Ne poistetut tai muutetut asiat eivät kuitenkaan ole olleet niitä kirjan oleellisia asioita vaan vain sellaisia taustalla olevia yksityiskohtia. Niiden muuttaminen ei muuta mitään kirjan keskeisestä sisällöstä. Ei päähenkilön ammattia voida muuttaa kassasta huippututkijaksi jos kirja käsittelee nimenomaan hänen uraansa.
Fiktiivinenkin kirja on aina jossakin määrin ikkuna kirjoittajansa mieleen ja vallinneeseen ajankuvaan. Sinänsä triviaalienkin asioiden summittainen muuttaminen sumentaa tuota näkymää. Oleellinen kysymys on sekin että mitä lisäarvoa se tuo että esimerkiksi joku sivuosan konekirjoittaja (naiselle varsin tavallinen ammatti tiettynä aikana) onkin nyt huippututkija (samoihin aikohin melko poikkeuksellinen ammatti) ? Miksi se pitää muuttaa?
Ei automaattisesti. Monen sanan aiheuttamat mielikuvat ovat nimenomaan aikasidonnaisia. Se aikanaan käytetty sana ei siis enää herätä lukijassa sitä mielikuvaa minkä se on herättänyt aikalaislukijassa.
Vuosikymmeniä sitten myyjänä työskentelevä tyttö on voinut lukijalle edustaa uutta modernia työssä käyvää naista joka luo omaa itsenäistä elämää. Nykylukijalle saman mielikuvan herättää vasta huippututkijan ammatti ja myyjäksi jäänyt on elämässä epäonnistunut luuseri.
Tuo on edelleen sitä lukijan aliarviomista. Ei kirjoja tarvitse tyhmentää.
Monessa taiteessa on ihan arkipäivää tehdä teoksista uusia ja radikaalistikin uudistettuja tulkintoja. Esim. teatterissa (ja jossain määrin elokuvissa) tehdään jatkuvasti vanhoista teoksista uusia tulkintoja jotka voivat olla todella rankasti modernisoituja ja muuteltuja. Ja ne hyväksytään silti jos ne pystyvät välittämään jotain oleellista nimenomaan siitä teoksen ydinsanomasta nykykatsojalle.
Jos halutaan tuoda teos nykypäivään niin senkun, taiten tehtynä siitä syntyy usein usein uusia näkökulmia sihen ydinsanomaankin. Se on kuitenkin täysin eri asia kuin tuollainen näpertely jotakuta mahdollisesti loukkaavien sanojen kanssa ym.
Ei vaan se on saman asian tekemistä eri keinoin. Uusi versio tehdään siksi että se sanoma välittyisi nykykatsojalle tai nykylukijalle parhalla mahdollisella tavalla. Vaikka se kirjan teatteriversio on erilainen juuri siksi että on haluttu karsia sitä mikä ei enää toimi ja korvata se sellaisella joka nykypäivänä toimii.
Ei se kirjan oikein tehty modernisointi ole kuin ihan samaa mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Ei wokeilijoiden tarkoituksena ole välittää samaa sanomaa vaan omaa sanomaa. Ei esimerkiksi niitä Dahlin lastenkirjoja raiskannut julkaisija edes yrittänyt perustella asiaa noin vaan ilmoitti ihan selkeästi että motiivit liittyvät mm. inkluusioon. Ei Jalin ja suklaatehtaan sanoman välittymistä nykylukijalle paranna pätkääkään se että Oompa Loompat ovat pienten miesten sijaan pieniä ihmisiä tai että jonkun takki ei ole enää musta eivätkä toiset muutu valkoiseksi pelosta.
Inkluusio on monen nykylukijan näkökulmasta juuri sitä että kirjassa ei ole sitä ydinsanomaan häiritseviä ylimääräisiä tekijöitä.
Voi pientä nykylukijaa kun pitää kaikki niin sievästi olla siistittynä että pystyy lukea. Ettei olisi vaan kourallinen ihmisiä jotka tämänkin asian ovat päättäneet nykylukijan puolesta.
No lukemisen määrä on laskenut kuin lehmän häntä joten ei se sensuroimatonkaan kirjallisuus sitä keskimääräistä nykyihmistä tunnu kauheasti kiinnostavan. Lähinnä nyt pahastutaan ettei vain kukaan sensuroi kirjaa jota minä en lue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Minusta se on sensuuria. Tai vähintäänkin ihan älytöntä. Enkä ole edes muuta kuin tapakristitty.
Sinusta on siis sensuuria että teksti tehdään lukijalle ymmärrettäväksi jos se edellinen versio ei enää ole ollut?
Teoksen kääntäminen kieleltä toiselle tosiaan vaatii väkisinkin tekstin muokkausta, jo siksikin että eri kielten lauserakenteet ovat erilaisia. Samoin kielissä on sanontoja joita ei ymmärrä muilla kielillä.
Otetaan vaikkapa englanninkielinen sanonta "writing on the wall" joka tarkoittaa, että jotakin on kohta tapahtumassa, yleensä jotakin negatiivista.
Suomeksi on mahdotonta kääntää suoraan "kirjoitus seinällä" tarkoittaen että jotakin on kohta tapahtumassa, koska suomen kielessä ei ole sellaista sanontaa.
Kääntäminen niin että kirjoittajan alkuperäinen ajatus säilyy on tietysti taitolaji.
Kielikuvien kääntämisen ongelmien sijaan ketjun aiheena kai kuitenkin oli esimerkiksi se että kassa muutetaan huippututkijaksi, kiusallisia mielipiteitä esittänyt kolonialisti katoaa kirjasta kokonaan jne.
Ne poistetut tai muutetut asiat eivät kuitenkaan ole olleet niitä kirjan oleellisia asioita vaan vain sellaisia taustalla olevia yksityiskohtia. Niiden muuttaminen ei muuta mitään kirjan keskeisestä sisällöstä. Ei päähenkilön ammattia voida muuttaa kassasta huippututkijaksi jos kirja käsittelee nimenomaan hänen uraansa.
Fiktiivinenkin kirja on aina jossakin määrin ikkuna kirjoittajansa mieleen ja vallinneeseen ajankuvaan. Sinänsä triviaalienkin asioiden summittainen muuttaminen sumentaa tuota näkymää. Oleellinen kysymys on sekin että mitä lisäarvoa se tuo että esimerkiksi joku sivuosan konekirjoittaja (naiselle varsin tavallinen ammatti tiettynä aikana) onkin nyt huippututkija (samoihin aikohin melko poikkeuksellinen ammatti) ? Miksi se pitää muuttaa?
Ei automaattisesti. Monen sanan aiheuttamat mielikuvat ovat nimenomaan aikasidonnaisia. Se aikanaan käytetty sana ei siis enää herätä lukijassa sitä mielikuvaa minkä se on herättänyt aikalaislukijassa.
Vuosikymmeniä sitten myyjänä työskentelevä tyttö on voinut lukijalle edustaa uutta modernia työssä käyvää naista joka luo omaa itsenäistä elämää. Nykylukijalle saman mielikuvan herättää vasta huippututkijan ammatti ja myyjäksi jäänyt on elämässä epäonnistunut luuseri.
Tuo on edelleen sitä lukijan aliarviomista. Ei kirjoja tarvitse tyhmentää.
Monessa taiteessa on ihan arkipäivää tehdä teoksista uusia ja radikaalistikin uudistettuja tulkintoja. Esim. teatterissa (ja jossain määrin elokuvissa) tehdään jatkuvasti vanhoista teoksista uusia tulkintoja jotka voivat olla todella rankasti modernisoituja ja muuteltuja. Ja ne hyväksytään silti jos ne pystyvät välittämään jotain oleellista nimenomaan siitä teoksen ydinsanomasta nykykatsojalle.
Jos halutaan tuoda teos nykypäivään niin senkun, taiten tehtynä siitä syntyy usein usein uusia näkökulmia sihen ydinsanomaankin. Se on kuitenkin täysin eri asia kuin tuollainen näpertely jotakuta mahdollisesti loukkaavien sanojen kanssa ym.
Ei vaan se on saman asian tekemistä eri keinoin. Uusi versio tehdään siksi että se sanoma välittyisi nykykatsojalle tai nykylukijalle parhalla mahdollisella tavalla. Vaikka se kirjan teatteriversio on erilainen juuri siksi että on haluttu karsia sitä mikä ei enää toimi ja korvata se sellaisella joka nykypäivänä toimii.
Ei se kirjan oikein tehty modernisointi ole kuin ihan samaa mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Ei wokeilijoiden tarkoituksena ole välittää samaa sanomaa vaan omaa sanomaa. Ei esimerkiksi niitä Dahlin lastenkirjoja raiskannut julkaisija edes yrittänyt perustella asiaa noin vaan ilmoitti ihan selkeästi että motiivit liittyvät mm. inkluusioon. Ei Jalin ja suklaatehtaan sanoman välittymistä nykylukijalle paranna pätkääkään se että Oompa Loompat ovat pienten miesten sijaan pieniä ihmisiä tai että jonkun takki ei ole enää musta eivätkä toiset muutu valkoiseksi pelosta.
Inkluusio on monen nykylukijan näkökulmasta juuri sitä että kirjassa ei ole sitä ydinsanomaan häiritseviä ylimääräisiä tekijöitä.
Jos musta takki on ydinsanomaa häiritsevä ylimääräinen tekijä niin ongelma on kyllä lukijassa eikä kirjassa.
Kirjoja kirjoitetaan jotta niitä luettaisiin. On siis nurinkurinen katsantokanta että lukijassa on vika jos kirja ei kelpaa.
Kirjoja kirjoitetaan monista syistä. Moni pitää päiväkirjaakin, jota ei ole tarkoitettu kenenkään muun luettavaksi. Harva taiteilija pyrkii taiteellaan miellyttämään kaikkia, moni suorastataan kavahtaa tuollaista ajatustakin. Kuten sanottua, tässä on kyse tyhmentämisestä ja ihmisten aliarvioinnista. Kaiken pitäisi olla kädenlämpöistä huttua ettei vain kukaan pahoita mieltään tai ahdistu.
Yhtä hyvin on tyhmentymistä että mikään ei saa koskaan muuttua ja kaikesta muutoksesta ahdistutaan silmittömästi.
Muutoksen pitäisi syntyä uuden luomisen kautta, ei historiaa uudelleen kirjoittamallla.
Fiktiiviset romaanit eivät ole historiaa.
Kyllä kaikenlainen taide on ollut osa ihmiskunnan historiaa jo luolamaalauksista lähtien. Pitäisikö muuten luolamaalauksia maalata uusiksi sensitiivisyyden ja inkluusion hengessä, niissähän on aika kyseenalaisia teemoja joista joku voi ahdistua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuuden isoin ongelma ei todellakaan ole jonkun sanan muuttaminen vaan se että kirjoja lukee nykyään enää niin harva. Senkin ajan kun voisi käyttää kirjojen lukemiseen ihmiset käyttävät netissa kinastelemiseen kirjoista joita he eivät edes ole lukeneet eivätka tule koskaan lukemaankaan.
Jos on oikein taitava ajanhallinnassa niin pystyy lukea kirjoja aina tällöin sekä kinastella netissä kirjojen sensuroimisesta silloin tällöin.
Epäilen silti että asiasta eniten valittavat eivät ole niitä jotka lukevat eniten. Itse esim. luen sellaiset 10 kirjaa kuukaudessa mutta silti ymmärrän sen että kirjoja saatetaan modernisoida.
Henkseliesi paukkuminen kuului jopa läpi digitaaliviidakon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voitaisi uudelleenkirjoittaa historiakin? Poistetaan vaikka orjuus historian kirjoista niin ei kenenkään mieli pahoitu.
Eihän noissa kirjoissa ole kyse siitä että jotain oleellista poistettaisiin vaan sellaisia vanhanaikaisuuksia joilla ei ole merkitystäkirjan sisällön kannalta.
Ajankuvaa niistä poistetaan. Täysin tarpeetonta touhua ja ihmisten aliarvioimista. Toivottavasti woke muuttuu niin vanhanaikaiseksi että nämä kirjat palautetaan ennalleen.
Ei vaan sanoja joiden merkitys ajankuvan kannalta on muuttunut melkoisesti.
Käyppä lukeen ne kaikki Ukkolan blogissa olevat esimerkit. Ei todellakaan ole kyse vain tuosta.
No kyllä aika isolta osalta oli kyse asioista joiden nykyään tajutaan herättävän sellaisia mielleyhtymiä joita ei ennen ajateltu. Eihän se mene niin että ennen vanhaan ihmiset lukivat tarinoita vain sellaisenaan vaan kyllä siellä moni tajusi että niissä on kaikenlaisia ennakkoluuloja ja muita loukkaavia asioita. Niistä vain oltiin hiljaa koska ennen oli paljon enemmän ok olla loukkaava erilaisia ihmisryhmiä kohtaan tai sutkautella kaikenlaista vaikka muiden painosta tai ulkonäöstä. Se piti vain kestää hiljaa.
Eli ajankuvaa poistetaan.
Se ajankuva ei välity nykylukijalle sellaisenaan koska puuttuu se sen aikaisen lukijan reaktio siihen. Nykyihminen reagoi kuten nykyihminen reagoi, ei kuten sen aikalaislukija.
Juuri siksi moni vanha romaani tuntuu nykylukijasta myös monin tavoin naivilta koska nykylukija taas reagoi niihin asioihin eri tavalla. Jostain aikansa suosikeistakin on hankala enää nähdä mikä niistä on aikalaislukijan silmissä tehnyt hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei voitaisi uudelleenkirjoittaa historiakin? Poistetaan vaikka orjuus historian kirjoista niin ei kenenkään mieli pahoitu.
Eihän noissa kirjoissa ole kyse siitä että jotain oleellista poistettaisiin vaan sellaisia vanhanaikaisuuksia joilla ei ole merkitystäkirjan sisällön kannalta.
Ajankuvaa niistä poistetaan. Täysin tarpeetonta touhua ja ihmisten aliarvioimista. Toivottavasti woke muuttuu niin vanhanaikaiseksi että nämä kirjat palautetaan ennalleen.
Ei vaan sanoja joiden merkitys ajankuvan kannalta on muuttunut melkoisesti.
Ei kokemuslukija tutki semantiikkaa vaan sitä mitkä ilmaisut ja sanat ovat hänen mielestään on "sopivia" tai "loukkaavia". Tiedät tämän yhtä hyvin kuin kaikki muutkin.
Vain ideologian ajama ihminen edes hakeutuu kokemuslukijaksi. Niin läpinäkyvää touhua kuin olla voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjallisuuden isoin ongelma ei todellakaan ole jonkun sanan muuttaminen vaan se että kirjoja lukee nykyään enää niin harva. Senkin ajan kun voisi käyttää kirjojen lukemiseen ihmiset käyttävät netissa kinastelemiseen kirjoista joita he eivät edes ole lukeneet eivätka tule koskaan lukemaankaan.
Jos on oikein taitava ajanhallinnassa niin pystyy lukea kirjoja aina tällöin sekä kinastella netissä kirjojen sensuroimisesta silloin tällöin.
Epäilen silti että asiasta eniten valittavat eivät ole niitä jotka lukevat eniten. Itse esim. luen sellaiset 10 kirjaa kuukaudessa mutta silti ymmärrän sen että kirjoja saatetaan modernisoida.
Henkseliesi paukkuminen kuului jopa läpi digitaaliviidakon.
No aika harva tuntuu edes lukeneen niitä kirjoja joiden muuttamisesta kovasti pahastuu.
Nauratti tuo vaaleanpunaisen madon muuttaminen sileäksi madoksi. Ihan tosi? Entäs jos lukijalla on akne, se varmaan nyt ahdistuu? Mitkä kaikki värit on kieltolistalla? Ei tässä ole mitään järkeä enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nauratti tuo vaaleanpunaisen madon muuttaminen sileäksi madoksi. Ihan tosi? Entäs jos lukijalla on akne, se varmaan nyt ahdistuu? Mitkä kaikki värit on kieltolistalla? Ei tässä ole mitään järkeä enää.
Ahdistuthan sinäkin näköjään tästä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Kielen modernisointi ja uusi käännös on ainakin tässä tapauksessa lukijan palvelemista. Raamattu on tarkoitettu ymmärrettävälle kielelle alun perinkin.
Eri asia sitten tietysti jos aletaan muokkaamaan sisältöä toiseksi. Tai muutetaan vaikka jonkin henkilön sukupuoli (mikä muuten kerran tapahtui kirjoitusvirheen takia (yhden kirjaimen eri nimessä)).
Mä en halua lukea näitä uudempia käännöksiä ollenkaan. Vuoden 33/38 Raamattu on ainoa oikea. En pidä siitä, että jotkut sylvällismerkitykselliset ilmaisut on latistettu.
Miksi se on ainoa oikea kun se ei ole ollenkaan se ensimmäinen käännös?
Siksi, että silloin ei vielä ollut wokea yms ja sanat käännettiin luultavasti niin hyvin suorina käännöksinä kuin voi. Ei lähdetty kuvittelemaan mitä kirjoittaja on mahdollisesti tarkoittanut vaan käännettiin sanasta sanaan.
Virheineenkin, luotan että se käännös on oikein nyt tarjolla olevista suomenkielisistä käännöksistä.
Wokeismille on muuten tyypillistä, nurinkurisuuden ja vääristelyn lisäksi, skitsotyyppinen ajattelu. Ehkä alkuperäinen materiaali muuntuu heidän mielessään, ja se on heille niin paljon merkityksellisempi, että heille syntyy kunnianhimoinen tavoite jakaa oma näkemyksensä. Eikä kirjaimellinen käännös ole sen vuoksi enää mahdollinen - se ei tyydytä heidän janoaan manipuloida, vaikuttaa, luoda uutta? Muiden mielestä se olisi uutta, vaan kummallinen, ontto torso. He eivät näe sitä skitsotyyppistä maailmaa, jonka materiaalin muuntaja symbolisesti näki, materiaalia muuntaessaan?
Ei mitään hyvää kaunokirjallisuutta käännetä kirjaimellisesti. Vaan nimenomaan sillä periaatteella että se kirjailijan ajatus välittyy sille käännöksen lukijalle. Jos joku kirjailijan käyttämä sana ei edusta toisella kiellä enää samaa ajatusta niin kääntäjä pyrkii löytämään lukijalle tutun toisen sanan joka herättää vastaavat mielikuvat kuin alkuperäinen sana sen kielen lukijalle.
Siis ihan samoin kun vitsejä on usein mahdotonta kääntää sanasta sanaan koska ne eivät vain toimi niin.
Ukkolan blogissa mainituista esimerkeistä selviäisi kyllä sinullekin että kyse ei ole tästä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoja stilisoi nykyään joukko sensitiivisyyslukijoita, joita saattavat olla poliitikoita tai aktivisteja. Suomessa sensitiivisyyslukijana on toiminut muun muassa vihreiden kansanedustaja ja vihreä kansalaisaktivisti.
Siis teeskentelemällä parempaa ihmistä päästään sensuroimaan kansalle tarkoitettuja tekstejä. Toivottavasti sensuroituihin versioihin tulee merkintä sensuroinnista, niin tiedän etsiä antikvariaatista tai muualta alkuperäisen version.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratti tuo vaaleanpunaisen madon muuttaminen sileäksi madoksi. Ihan tosi? Entäs jos lukijalla on akne, se varmaan nyt ahdistuu? Mitkä kaikki värit on kieltolistalla? Ei tässä ole mitään järkeä enää.
Ahdistuthan sinäkin näköjään tästä asiasta.
Nauran tämän kaiken absuridudelle. Ei se ole ahdistusta, vaan huvittuneisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Kielen modernisointi ja uusi käännös on ainakin tässä tapauksessa lukijan palvelemista. Raamattu on tarkoitettu ymmärrettävälle kielelle alun perinkin.
Eri asia sitten tietysti jos aletaan muokkaamaan sisältöä toiseksi. Tai muutetaan vaikka jonkin henkilön sukupuoli (mikä muuten kerran tapahtui kirjoitusvirheen takia (yhden kirjaimen eri nimessä)).
Mä en halua lukea näitä uudempia käännöksiä ollenkaan. Vuoden 33/38 Raamattu on ainoa oikea. En pidä siitä, että jotkut sylvällismerkitykselliset ilmaisut on latistettu.
Miksi se on ainoa oikea kun se ei ole ollenkaan se ensimmäinen käännös?
Siksi, että silloin ei vielä ollut wokea yms ja sanat käännettiin luultavasti niin hyvin suorina käännöksinä kuin voi. Ei lähdetty kuvittelemaan mitä kirjoittaja on mahdollisesti tarkoittanut vaan käännettiin sanasta sanaan.
Virheineenkin, luotan että se käännös on oikein nyt tarjolla olevista suomenkielisistä käännöksistä.
Wokeismille on muuten tyypillistä, nurinkurisuuden ja vääristelyn lisäksi, skitsotyyppinen ajattelu. Ehkä alkuperäinen materiaali muuntuu heidän mielessään, ja se on heille niin paljon merkityksellisempi, että heille syntyy kunnianhimoinen tavoite jakaa oma näkemyksensä. Eikä kirjaimellinen käännös ole sen vuoksi enää mahdollinen - se ei tyydytä heidän janoaan manipuloida, vaikuttaa, luoda uutta? Muiden mielestä se olisi uutta, vaan kummallinen, ontto torso. He eivät näe sitä skitsotyyppistä maailmaa, jonka materiaalin muuntaja symbolisesti näki, materiaalia muuntaessaan?
Ei mitään hyvää kaunokirjallisuutta käännetä kirjaimellisesti. Vaan nimenomaan sillä periaatteella että se kirjailijan ajatus välittyy sille käännöksen lukijalle. Jos joku kirjailijan käyttämä sana ei edusta toisella kiellä enää samaa ajatusta niin kääntäjä pyrkii löytämään lukijalle tutun toisen sanan joka herättää vastaavat mielikuvat kuin alkuperäinen sana sen kielen lukijalle.
Siis ihan samoin kun vitsejä on usein mahdotonta kääntää sanasta sanaan koska ne eivät vain toimi niin.
Ukkolan blogissa mainituista esimerkeistä selviäisi kyllä sinullekin että kyse ei ole tästä.
Ukkolan blogi tietysti nosti esiin ne kaikken raflaavimmat esimerkit ja pyrki näyttämään ne mahdollisimman naurettavassa valossa. Siinähän ei ollut suurimmasta osasta tapauksia edes lauseen osia näkyvissä vaan vain luetteloita siitä mitä sanoja oli muuteltu. Aika hankala edes arvioida sitä kokonaisuutta ilman että näkee sen varsinaisen tekstin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatusta on tehty lukuisia uusia käännöksia ja jokainen versio on aina modernisoitu kieleltään omaa aikaansa vastaavaksi. Onko se sensuuria vai lukijan palvelemista?
Minusta se on sensuuria. Tai vähintäänkin ihan älytöntä. Enkä ole edes muuta kuin tapakristitty.
Sinusta on siis sensuuria että teksti tehdään lukijalle ymmärrettäväksi jos se edellinen versio ei enää ole ollut?
Teoksen kääntäminen kieleltä toiselle tosiaan vaatii väkisinkin tekstin muokkausta, jo siksikin että eri kielten lauserakenteet ovat erilaisia. Samoin kielissä on sanontoja joita ei ymmärrä muilla kielillä.
Otetaan vaikkapa englanninkielinen sanonta "writing on the wall" joka tarkoittaa, että jotakin on kohta tapahtumassa, yleensä jotakin negatiivista.
Suomeksi on mahdotonta kääntää suoraan "kirjoitus seinällä" tarkoittaen että jotakin on kohta tapahtumassa, koska suomen kielessä ei ole sellaista sanontaa.
Kääntäminen niin että kirjoittajan alkuperäinen ajatus säilyy on tietysti taitolaji.
Kielikuvien kääntämisen ongelmien sijaan ketjun aiheena kai kuitenkin oli esimerkiksi se että kassa muutetaan huippututkijaksi, kiusallisia mielipiteitä esittänyt kolonialisti katoaa kirjasta kokonaan jne.
Ne poistetut tai muutetut asiat eivät kuitenkaan ole olleet niitä kirjan oleellisia asioita vaan vain sellaisia taustalla olevia yksityiskohtia. Niiden muuttaminen ei muuta mitään kirjan keskeisestä sisällöstä. Ei päähenkilön ammattia voida muuttaa kassasta huippututkijaksi jos kirja käsittelee nimenomaan hänen uraansa.
Fiktiivinenkin kirja on aina jossakin määrin ikkuna kirjoittajansa mieleen ja vallinneeseen ajankuvaan. Sinänsä triviaalienkin asioiden summittainen muuttaminen sumentaa tuota näkymää. Oleellinen kysymys on sekin että mitä lisäarvoa se tuo että esimerkiksi joku sivuosan konekirjoittaja (naiselle varsin tavallinen ammatti tiettynä aikana) onkin nyt huippututkija (samoihin aikohin melko poikkeuksellinen ammatti) ? Miksi se pitää muuttaa?
Ei automaattisesti. Monen sanan aiheuttamat mielikuvat ovat nimenomaan aikasidonnaisia. Se aikanaan käytetty sana ei siis enää herätä lukijassa sitä mielikuvaa minkä se on herättänyt aikalaislukijassa.
Vuosikymmeniä sitten myyjänä työskentelevä tyttö on voinut lukijalle edustaa uutta modernia työssä käyvää naista joka luo omaa itsenäistä elämää. Nykylukijalle saman mielikuvan herättää vasta huippututkijan ammatti ja myyjäksi jäänyt on elämässä epäonnistunut luuseri.
Tuo on edelleen sitä lukijan aliarviomista. Ei kirjoja tarvitse tyhmentää.
Monessa taiteessa on ihan arkipäivää tehdä teoksista uusia ja radikaalistikin uudistettuja tulkintoja. Esim. teatterissa (ja jossain määrin elokuvissa) tehdään jatkuvasti vanhoista teoksista uusia tulkintoja jotka voivat olla todella rankasti modernisoituja ja muuteltuja. Ja ne hyväksytään silti jos ne pystyvät välittämään jotain oleellista nimenomaan siitä teoksen ydinsanomasta nykykatsojalle.
Jos halutaan tuoda teos nykypäivään niin senkun, taiten tehtynä siitä syntyy usein usein uusia näkökulmia sihen ydinsanomaankin. Se on kuitenkin täysin eri asia kuin tuollainen näpertely jotakuta mahdollisesti loukkaavien sanojen kanssa ym.
Ei vaan se on saman asian tekemistä eri keinoin. Uusi versio tehdään siksi että se sanoma välittyisi nykykatsojalle tai nykylukijalle parhalla mahdollisella tavalla. Vaikka se kirjan teatteriversio on erilainen juuri siksi että on haluttu karsia sitä mikä ei enää toimi ja korvata se sellaisella joka nykypäivänä toimii.
Ei se kirjan oikein tehty modernisointi ole kuin ihan samaa mutta paljon pienemmässä mittakaavassa.
Ei wokeilijoiden tarkoituksena ole välittää samaa sanomaa vaan omaa sanomaa. Ei esimerkiksi niitä Dahlin lastenkirjoja raiskannut julkaisija edes yrittänyt perustella asiaa noin vaan ilmoitti ihan selkeästi että motiivit liittyvät mm. inkluusioon. Ei Jalin ja suklaatehtaan sanoman välittymistä nykylukijalle paranna pätkääkään se että Oompa Loompat ovat pienten miesten sijaan pieniä ihmisiä tai että jonkun takki ei ole enää musta eivätkä toiset muutu valkoiseksi pelosta.
Inkluusio on monen nykylukijan näkökulmasta juuri sitä että kirjassa ei ole sitä ydinsanomaan häiritseviä ylimääräisiä tekijöitä.
Jos musta takki on ydinsanomaa häiritsevä ylimääräinen tekijä niin ongelma on kyllä lukijassa eikä kirjassa.
Kirjoja kirjoitetaan jotta niitä luettaisiin. On siis nurinkurinen katsantokanta että lukijassa on vika jos kirja ei kelpaa.
Dostojevskissa vika kun lukija ei jaksa viittä sivua pidemmälle.
"Which notes did you have in mind, your majesty?"