Äidit ei uskalla eikä halua hakea ammattilaisapua lasu-merkintöjen takia

Ei lapsen tietoihin jää yhtään mitään. Te väärän tiedon levittäjät sen pelon aiheutatte.

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan, että auttaisi itse, sysätään vastuu seuraavalle.

En tehnyt sukulaislapsista lasua, vaan menin itse auttamaan samoilla toimita tavoilla kuin sossut.

Siivosin, vein lapset puistoon yms., että vanhemmat saivat levätä tai vaikka selata nettiä jos siltä tuntui.

Luulisi terapeutin ymmärtävän, että sen puhumisen takia se piti on siellä. Saa puhua asioista, jotta jaksaa taas arkea.

Olisipa kaikilla tuollaisia sukulaisia. Hienosti tehty, ja vanhemmat olivat taatusti kiitollisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen tietoihin jää yhtään mitään. Te väärän tiedon levittäjät sen pelon aiheutatte.

Kuvittelitko, ettei lastensuojelu kirjaa asiakastietojärjestelmään? Kirjaaminen on lakisääteistä, ja jos järjestelmä on sellainen mitä asiakas pääsee katselemaan (Maisa, OmaKanta yms) lapsi pääsee katsomaan tietojaan omilla pankkitunnuksillaan. Joka tapauksessa asiakirjat saa haltuunsa viimeistään 18-vuotiaana, ja siellä näkyy lastensuojeilmoitukset vauvasta saakka.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä jos jossain tiedoissa lukee jotain? Ei tule missään eteen.

Mutta noin muutoin kannattaisi puhua mieluummin läheistensä kanssa, kuin kaikesta ns. ammattilaiselle. Vähän oma moka jos kaikki hankalammat tunteet pitää mennä jollekin rahasta sinua kuuntelevalle kertomaan.

En myöskään ymmärrä, miksei ihmiset puhu asiansa ystäviensä kanssa. Miksi siihen pitää olla joku "ammattilainen", joka voi olla täysi pöljäke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen tietoihin jää yhtään mitään. Te väärän tiedon levittäjät sen pelon aiheutatte.

Kuvittelitko, ettei lastensuojelu kirjaa asiakastietojärjestelmään? Kirjaaminen on lakisääteistä, ja jos järjestelmä on sellainen mitä asiakas pääsee katselemaan (Maisa, OmaKanta yms) lapsi pääsee katsomaan tietojaan omilla pankkitunnuksillaan. Joka tapauksessa asiakirjat saa haltuunsa viimeistään 18-vuotiaana, ja siellä näkyy lastensuojeilmoitukset vauvasta saakka.

Kyllä, moni on suuttunut joten sosiaaliohjaajat saavat järjestää eläkeläisten hoidon. Ei kukaan hoida eläkeläisiä, jos itsestä on huono äiti merkintöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen tietoihin jää yhtään mitään. Te väärän tiedon levittäjät sen pelon aiheutatte.

Kuvittelitko, ettei lastensuojelu kirjaa asiakastietojärjestelmään? Kirjaaminen on lakisääteistä, ja jos järjestelmä on sellainen mitä asiakas pääsee katselemaan (Maisa, OmaKanta yms) lapsi pääsee katsomaan tietojaan omilla pankkitunnuksillaan. Joka tapauksessa asiakirjat saa haltuunsa viimeistään 18-vuotiaana, ja siellä näkyy lastensuojeilmoitukset vauvasta saakka.

Kyllä, moni on suuttunut joten sosiaaliohjaajat saavat järjestää eläkeläisten hoidon. Ei kukaan hoida eläkeläisiä, jos itsestä on huono äiti merkintöjä.

Ja voi tehdä lasuja muiden lapsista. Meillä naapurin äiti huutaa lapselleen, palomiehen vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen tietoihin jää yhtään mitään. Te väärän tiedon levittäjät sen pelon aiheutatte.

Kuvittelitko, ettei lastensuojelu kirjaa asiakastietojärjestelmään? Kirjaaminen on lakisääteistä, ja jos järjestelmä on sellainen mitä asiakas pääsee katselemaan (Maisa, OmaKanta yms) lapsi pääsee katsomaan tietojaan omilla pankkitunnuksillaan. Joka tapauksessa asiakirjat saa haltuunsa viimeistään 18-vuotiaana, ja siellä näkyy lastensuojeilmoitukset vauvasta saakka.

Kyllä, moni on suuttunut joten sosiaaliohjaajat saavat järjestää eläkeläisten hoidon. Ei kukaan hoida eläkeläisiä, jos itsestä on huono äiti merkintöjä.

Ja voi tehdä lasuja muiden lapsista. Meillä naapurin äiti huutaa lapselleen, palomiehen vaimo.

Lasu merkinnät on hyviä myös ensihoitaja vanhemmalle ja lääkärin lapsesta on helppo tehdä lasu, koska moni teini polttaa tupakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Sinunko mielestä sosiaaliviranomaisten ei tarvitse tietää, jos joku äiti suunnittelee lapsensa tappamista?

Jos väsyneenä, mahdollisesti ajoittain masentuneena ja ahdistuneena joskus tulee ikäviä asioita mieleen, se ei heti tarkoita sitä, että suunnittelee lapsensa tappamista.

Niin minullekin joskus tuli, mutta ei ikinä oli käynyt pienessä mielessäkään, että olisi oikeasti tehnyt jotain. Rakkaita, hurmaavia ja kaikinpuolin ihania nuoria miehiä ovat🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

1990-luvulla oli kotiavustajia, jotka siivosivat lapsiperheissä ja eläkeläisille, mutta heidät laitettiin pois 1990-luvun laman myötä.

Meinasin kuolla nauruun, kun löysin täältä palstalta keskustelun kotiavustajista parin vuoden takia. Joku kuvitteli, että niitä on vieläkin.

Neuvolassa kysytään, että onko tuki/turvaverkkoja ja jos ei ole ja siksi jaksamisessa on haasteita, he eivät suinkaan tarjoa tukiverkkoa, vaan lastensuojelua ja tarvittaessa huostaanottoa.  Minulle ehdottivat, että hankkisin ne turvaverkot, koska kotipalvelua en voi saada heiltä  ilman lastensuojelun asiakkuutta.  

Kasvatin lapset pitkälti itse, miehellä ura meni ohi lasten, ja koska tukiverkkojen hankinta osoittautui raskaaksi ja vaativaksi, eivätkä muutkaan vastanneet tarpeisiini.

Yritin toki luoda verkostoa, mutta sekin vei voimia, sillä valmiiksi hyväosaiset eivät antaneet vastavuoroista apua, varsinkaan akuuttia tukea ja heikompi osaiset antoivat vähästään vähän, jos voivat. Kokonaisuudessaan autoin kaikkia itse enemmän kuin apua sain. Hoidin toisten lapsia omieni lisäksi. Sen jälkeen päätin, että keneltä evään hoidon milloinkin. Jäljelle jäi lisäkseni vain kaksi melkein tukiverkotonta äitiä lapsineen. Minullakin oli nyt nämä "melkein tukiverkot". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

1990-luvulla oli kotiavustajia, jotka siivosivat lapsiperheissä ja eläkeläisille, mutta heidät laitettiin pois 1990-luvun laman myötä.

Meinasin kuolla nauruun, kun löysin täältä palstalta keskustelun kotiavustajista parin vuoden takia. Joku kuvitteli, että niitä on vieläkin.

Ei sellaiseen työhön olisi tulijoita. Kotipalvelunkin töihin on haasteellista saada tulijoita. Ja onko joku oikeasti sitä mieltä, että kunnan pitäisi kustantaa verorahoilla ihmisille ilmaisia piikoja luuttuamaan vessoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

1990-luvulla oli kotiavustajia, jotka siivosivat lapsiperheissä ja eläkeläisille, mutta heidät laitettiin pois 1990-luvun laman myötä.

Meinasin kuolla nauruun, kun löysin täältä palstalta keskustelun kotiavustajista parin vuoden takia. Joku kuvitteli, että niitä on vieläkin.

Jollain oli omalla vanhemmalla käynyt kotiavustaja ja hän kuvitteli, että hänelläkin kohta käy, kun on eläkkeellä.

Kotiavustajat laitettiin pois jo 30 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

1990-luvulla oli kotiavustajia, jotka siivosivat lapsiperheissä ja eläkeläisille, mutta heidät laitettiin pois 1990-luvun laman myötä.

Meinasin kuolla nauruun, kun löysin täältä palstalta keskustelun kotiavustajista parin vuoden takia. Joku kuvitteli, että niitä on vieläkin.

Ei sellaiseen työhön olisi tulijoita. Kotipalvelunkin töihin on haasteellista saada tulijoita. Ja onko joku oikeasti sitä mieltä, että kunnan pitäisi kustantaa verorahoilla ihmisille ilmaisia piikoja luuttuamaan vessoja?

Noin oli vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Kotiavustaja siivosi, kävi kaupassa ja laittoi ruokaa. Mutta eläkeläisiä oli paljon vähemmän kuin nyt ja oli paljon tehtaita, joista saatiin hyvät verotulot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

1990-luvulla oli kotiavustajia, jotka siivosivat lapsiperheissä ja eläkeläisille, mutta heidät laitettiin pois 1990-luvun laman myötä.

Meinasin kuolla nauruun, kun löysin täältä palstalta keskustelun kotiavustajista parin vuoden takia. Joku kuvitteli, että niitä on vieläkin.

Ei sellaiseen työhön olisi tulijoita. Kotipalvelunkin töihin on haasteellista saada tulijoita. Ja onko joku oikeasti sitä mieltä, että kunnan pitäisi kustantaa verorahoilla ihmisille ilmaisia piikoja luuttuamaan vessoja?

Noin oli vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Kotiavustaja siivosi, kävi kaupassa ja laittoi ruokaa. Mutta eläkeläisiä oli paljon vähemmän kuin nyt ja oli paljon tehtaita, joista saatiin hyvät verotulot.

Tuolloin nostettiin käteistä pankkikirjalla pankista ja kotiavustaja kävi kaupassa. Nykyään maksetaan kortilla eikä tunnuksia voi antaa kenellekään. Eli ruoat voi tilata kotiin kaupasta kotiinkuljetuksella mikä maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis haluan heittää lapseni seinään, mutta en oikeasti heitä, joten koska olen kiva, haluan maksuttoman siivoojan kotiin ja itselle nettiaikaa?

Miksi 1980-luvun jälkeen syntyneet ei kestä mitään normaaleja tunteita ilman terapiaa ja ulkopuoliste apua?

Joku vuosi sitten oli juttu äidistä jolla oli syöpä, lasten isä joutui käymään töissä. Äiti väsyi rankkojen syöpähoitojen takia ja pyysi apua, kun hoidot väsytti ja lapset ja koti piti hoitaa. Espoon kaupunki tarjosi huostaanottoa koska äiti ei jaksa. Tämä perhe jäi ilman apua, koska äiti ei halunnut lapsiaan sijoitettavaksi muualle. Miten tuo sinun mielestä meni? Eikö äiti kestänyt tunteita ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis haluan heittää lapseni seinään, mutta en oikeasti heitä, joten koska olen kiva, haluan maksuttoman siivoojan kotiin ja itselle nettiaikaa?

Miksi 1980-luvun jälkeen syntyneet ei kestä mitään normaaleja tunteita ilman terapiaa ja ulkopuoliste apua?

Joku vuosi sitten oli juttu äidistä jolla oli syöpä, lasten isä joutui käymään töissä. Äiti väsyi rankkojen syöpähoitojen takia ja pyysi apua, kun hoidot väsytti ja lapset ja koti piti hoitaa. Espoon kaupunki tarjosi huostaanottoa koska äiti ei jaksa. Tämä perhe jäi ilman apua, koska äiti ei halunnut lapsiaan sijoitettavaksi muualle. Miten tuo sinun mielestä meni? Eikö äiti kestänyt tunteita ?

Niin ensin varmaan puhuttiin siitä, että isä hoitaisi lapset ja kodin. Ei ole olemassa palvelua, joka tuo perheeseen äidin kotiin, jos oma äiti on sairaalassa. 

Kokoomus leikkaa ansiosidonnaista eli ihmiset ei tee mitään vapaa-ajalla ilmaiseksi. Yhteiskunta menee siihen, että jokainen hoitaa vain itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Kokoomus leikkaa ansiosidonnaista eli ihmiset ei tee mitään vapaa-ajalla ilmaiseksi. Yhteiskunta menee siihen, että jokainen hoitaa vain itsensä.

Yhdeltä työttömältä vietiin tuet, kun jakoi leipäjonossa ruokaa. Itse hoidan vain oman kotini, en ota riskiä tukien menetyksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulipa mieleen kun katkaisin jalkani lapsen ollessa 1-vuotias. En saanut lapsenhoitopalvelua meille, joten lapsi meni isälleen moneksi viikoksi. Sossut myönsivät lastenhoitopalvelun isän luokse, vaikka isällä ei ollut jalka poikki. Silloin ymmärsin että tässä on kyse jostain muusta kuin tasa-arvoisesta avusta vaikeaan tilanteeseen.

Minä mursin nilkkani vaikeasti kun lapsi oli 2v. Sain maksimimäärän kotipalvelua eli 30h. Käytin sen siihen, että työntekijä vei lapsen ulkoilemaan, kun itse en talviaikaan keppeineni siihen pystynyt. 

Minäkin mursin nilkkani, mutta nuorempi oli alle 1 v. Kunnan kotipalvelusta sanoivat, että ei ole antaa kotiapua, koska minulla on puoliso, joka tosin oli ulkomailla komennuksella, mutta tällä ei ollut heidän silmissään mitään merkitystä.  Koska normaalia kotipalvelua en voinut saada, niin seuraavaksi tein lastensuojeluilmoituksen itsestäni, jossa ilmoitin, että en koe mahdolliseksi että voisin huolehtia lasteni turvallisuudesta murtuneen jalkani vuoksi yksin.  Mies oli jo kieltäytynyt työnsä keskeyttämisestä.

Minulle myönnettiin lyhytaikainen lastensuojelun asiakkuus, joka mahdollisti lasten kotona pitämisen.  Toinen vaihtoehto olisi ollut ympärivuorokautisen päiväkotihoidon käyttö, mutta se ei oikein tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Imetin nuorempaa ja olisin tahtonut itsekin päiväkotiin asumaan.

En tiedä, että mitkä olisivat olleet maksimituntimäärät, mutta käytin lastensuojelun tunteja lasteni ulos viemiseen, kun en itse jalkani kanssa siihen kyennyt ja olin tuomittu olemaan sisällä, kunnes mies palaisi kotiin. Käytin apua myös kodin turvalliseksi tekemiseen, jotta nuorin ei tippuisi korkealta, jos en ehtisi estämään. Yksi huone muutettiin varastoksi ja ovi laitettiin lukkoon.