Lue keskustelun säännöt.
Tarvitsisin psykologin, joka selittää mitä parisuhteessani tapahtuu
02.05.2023 |
Olen käynyt useammalla terapeutilla, mutta kaikki vain kuuntelevat ja kyseenalaistavat kokemaani. En saa selvyyttä asioihin. En myöskään pysty lakaisemaan näitä asioita vaan matonalle. Pikkuriidat ja erimielisyydet sinne on aina lakaistu. Tämä ei sinne mahdu. Puoliso ei tietenkään avaudu mistään, joten häneltä en saa mitään vastauksia. Korkeintaan, ettei ole mitään ongelmaa. Itsetuntoni on lytätty maanrakoon puolison käytöksen takia. Takana pitkä parisuhde.
Psykologit ovat todella kalliita, olisiko täällä muodollisesti pätevää psykologia, joka osaisi selittää parisuhteen ongelmia tai mahdollisia persoonallisuushäiriötä tai -ominaisuuksia.
Olisin valmis hyvän psykologiehdokkaan kohdalla jonkinlaiseen korvaukseen.
Kommentit (50)
Uskoisin että terapiasta saa apuja katsella tilannetta eri tulokulmista, tarkastella omaa toimintaa ja hankkia työkaluja erilaisten tilanteiden hoitamiseen. Ei sieltä saa diagnooseja tai mitään tuomiota siitä kuka on syyllinen ja kuka ei. Mielestäni tuo on jo lähtökohtaisesti omituinen lähtökohta hoitaa ongelmia. Kuten on myös toisen tekemisten ja virheiden kirjaaminen ylös. Mitä haluat että terapeutti sanoisi, taputtaisi päätä ja antaisi mitalin?
Jos yhteiselo on monella tavalla kiistoja aiheuttavaa ja mitään yhteistä kieltä ei ole ja koet vielä olosi huonoksi suhteessa, silloin laitatte lusikat jakoon. Lopulta kaikki parisuhdeongelmat on yksinkertaistettuina aika helppo ratkaista - joko asioille tehdään yhdessä tuumin jotain ja vaikeudet selätetään tai sitten mennään eri suuntiin. Jos ongelmat ovat fundamentaalisia ja pitkäkestoisia niin ei siinä auta kuin eroaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinä olet itse puolisosi valinnut.
Ymmärrä se että hän on sellainen kuin on eikä hänellä ole minkäänlaista velvollisuutta muuttua sinun mieleiseksi ihmiseksi.Parisuhde on täysin vapaaehtoinen ihmissuhde joten miksi juoksentelet psykologien juttusilla vatien että he kertovat sinulle jotain sellaista minkä sinä tiedät ihan itse? Jos suhde ei toimi ja aiheuttaa noinkin paljon pahaa mieltä, niin kenen syy että et voi hyväksyä tosiasioita?
Itse kun teet omat valintasi. Puoliso tekee omansa. Sinäkin olet sellainen kuin olet ja saat ollakin. Ei tarvitse muuttua sellaiseksi kuin toiset haluaa, mutta hyvä olisi ymmärtää että se teidän parisuhde on vapaaehtoinen teille molemmille.
Hänkin voi erota ihan milloin tahansa jos niin päättää tehdä ja niin voit sinäkin. Sekin on valinta jonka saa tehdä.
Narsistista puhetta. Varsinkin silloin jos apn puoliso on suhteen alussa ja kenties vuosikausia suhteen alkamisenkin jälkeen esittänyt valheellisesti jotain muuta kuin on ja sitten yhtäkkiä alkanutkin käyttäytymään apn kuvaamalla tavalla.
On iha. turha länkyttää täällä tai muualla netissä tai somessa siitä kuinka sellainen käytös olisi millään tavalla apn tai vastaavassa asemassa kuin ap olevien syytä vaan kyllä se syyllinen ja rumasieluisesti ja ala-arvoisesti käyttäytyvä on tässä tapauksessa apn puoliso. On sairasta pyrkiä julkisesti tekemään sellaisesta käytöksestä hyväksyttävää.
.
Eri, mutta ymmärsin itse tuon kommentin siten että lopulta jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Toista ei voi muuta eikä olettaa että kumppani tekee/on/käyttäytyy tietyllä tavalla. Parisuhde ei ole mikään sopimuksen alainen asia vaan lopulta siinä on kaksi ihmistä jotka joko toimivat yhdessä tiiminä tai sitten eivät. Sitä voi yrittää ravata terapiassa ja analysoida jokaista sanaa ja liikettä mutta lopulta vain oma käytös, reaktiot ja teot ovat omassa kontrollissa. Mitä tällä yritän sanoa on siis se että jos koet toisen kohtelevan sinua huonosti eikä toinen näe asiaa samoin niin silloin suhteen päivät alkaa olla pitkässä juoksussa luetut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinä olet itse puolisosi valinnut.
Ymmärrä se että hän on sellainen kuin on eikä hänellä ole minkäänlaista velvollisuutta muuttua sinun mieleiseksi ihmiseksi.Parisuhde on täysin vapaaehtoinen ihmissuhde joten miksi juoksentelet psykologien juttusilla vatien että he kertovat sinulle jotain sellaista minkä sinä tiedät ihan itse? Jos suhde ei toimi ja aiheuttaa noinkin paljon pahaa mieltä, niin kenen syy että et voi hyväksyä tosiasioita?
Itse kun teet omat valintasi. Puoliso tekee omansa. Sinäkin olet sellainen kuin olet ja saat ollakin. Ei tarvitse muuttua sellaiseksi kuin toiset haluaa, mutta hyvä olisi ymmärtää että se teidän parisuhde on vapaaehtoinen teille molemmille.
Hänkin voi erota ihan milloin tahansa jos niin päättää tehdä ja niin voit sinäkin. Sekin on valinta jonka saa tehdä.
Narsistista puhetta. Varsinkin silloin jos apn puoliso on suhteen alussa ja kenties vuosikausia suhteen alkamisenkin jälkeen esittänyt valheellisesti jotain muuta kuin on ja sitten yhtäkkiä alkanutkin käyttäytymään apn kuvaamalla tavalla.
On iha. turha länkyttää täällä tai muualla netissä tai somessa siitä kuinka sellainen käytös olisi millään tavalla apn tai vastaavassa asemassa kuin ap olevien syytä vaan kyllä se syyllinen ja rumasieluisesti ja ala-arvoisesti käyttäytyvä on tässä tapauksessa apn puoliso. On sairasta pyrkiä julkisesti tekemään sellaisesta käytöksestä hyväksyttävää.
.
Eri, mutta ymmärsin itse tuon kommentin siten että lopulta jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Toista ei voi muuta eikä olettaa että kumppani tekee/on/käyttäytyy tietyllä tavalla. Parisuhde ei ole mikään sopimuksen alainen asia vaan lopulta siinä on kaksi ihmistä jotka joko toimivat yhdessä tiiminä tai sitten eivät. Sitä voi yrittää ravata terapiassa ja analysoida jokaista sanaa ja liikettä mutta lopulta vain oma käytös, reaktiot ja teot ovat omassa kontrollissa. Mitä tällä yritän sanoa on siis se että jos koet toisen kohtelevan sinua huonosti eikä toinen näe asiaa samoin niin silloin suhteen päivät alkaa olla pitkässä juoksussa luetut.
Ja silloin pitää lähteä eikä jäädä katsomaan huonoa kohtelua sekä henkistä väkivaltaa. Ehdottomuus tuollaista kohtaan viisasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinä olet itse puolisosi valinnut.
Ymmärrä se että hän on sellainen kuin on eikä hänellä ole minkäänlaista velvollisuutta muuttua sinun mieleiseksi ihmiseksi.Parisuhde on täysin vapaaehtoinen ihmissuhde joten miksi juoksentelet psykologien juttusilla vatien että he kertovat sinulle jotain sellaista minkä sinä tiedät ihan itse? Jos suhde ei toimi ja aiheuttaa noinkin paljon pahaa mieltä, niin kenen syy että et voi hyväksyä tosiasioita?
Itse kun teet omat valintasi. Puoliso tekee omansa. Sinäkin olet sellainen kuin olet ja saat ollakin. Ei tarvitse muuttua sellaiseksi kuin toiset haluaa, mutta hyvä olisi ymmärtää että se teidän parisuhde on vapaaehtoinen teille molemmille.
Hänkin voi erota ihan milloin tahansa jos niin päättää tehdä ja niin voit sinäkin. Sekin on valinta jonka saa tehdä.
Olemme olleet pitkään yhdessä. Parisuhteen alussa kaikki oli hyvin ja valitsin mielestäni itselleni täydellisen elämäni naisen, jonka kanssa mennä ylämäkeen ja alamäkeen. Kun ylämäki alkoi, puoliso alkoi käyttäytyä oudosti. Lapsia tuli useampia, joustin vaatimusten mukaan. Odotin, että kaikki muuttuu paremmaksi, sellaiseksi kun suhde oli parisuhteen alkuaikoina ja tehtiin yhdessä asioita. Odotin ja Odotin, mutta me emme tehneetkään mitään yhdessä vaan vaimolle tuli tarpeita ja minä en kuulunut niihin mukaan. Luulin, että on vaan väsymystä ja oman tilanhakua lasten jälkeen ja yritin auttaa vaan enemmän. Silti kaikki kaikki paheni joka vuosi. Jos toinen ei kuuntele, niin puhuminen ei auta.
Sen takia olen nyt ymmälläni minne elämäni rakkaus hävisi ja kun meinasin erota, elämäni nainen putkahti takaisin, mutta ilman tarvetta pyytää minulta anteeksi. Nyt haluaisin tietää pettikö minua, vai onko narsisti, vai onko narsisti ja on pettänyt minua kokoajan. Nyt kaikki on vaan niin täydellisesti. En tiedä mitä uskoa.
Vaimo sanoo, että kaikki on hyvin ja on ollut hyvin.
Ei ole ollut. Minua ei ollut vuosiin vaimon parisuhteessa. Ainakin hänen käytös kertoo sen. Sanat ja teot eivät kohdanneet.
Noniin päästiin vihdoin asian ytimeen.
Pettäminen on muuten todella yleistä. Pelkkä pettäminen ei kuitenkaan tarkoita että olisi myös p-häiriöinen vaan pettämistä tapahtuu eri syistä; ihastumisen huuma ja huono impulssikontrolli, itsekkyys, huono itsetunto, ikäkriisi, epävarmuus tunteista omaa kumppania kohtaan. Mikään näistä ei tee pettämisestä moraalisesti hyväksyttävää mutta tuossa joitain syitä jotka ajavat ihmiset vieraisiin.
Mutta miksi edes yrität hakea vaimollesi diagnoosia? Miten se muuttaisi mitään? Ihmissuhteissa ja työelämässä näkee kyllä kaikenlaista ja aika harva on lopulta kehdosta hautaan aina moraalisesti oikein toimiva, absoluuttisen reilu ja herranterttu. Ihmiset tekevät virheitä ja etenkin pitkissä parisuhteissa on erilaisia vaiheita ja haasteita. Toistan vielä että pettäminen olisi itselleki ylitsepääsemätön ongelma, mutta viittasin aiemmalla lähinnä siihen miten on epärealistista odottaa ettei toinen pitkän parisuhteen edetessä ikinä muuttuisi ihmisenä suuntaan tai toiseen, tavalla tai toisella.
Itselleni tulee sinusta mieleen viestien perusteella tukahduttava persoona joka jää kiinni lillukanvarsiin, tekee muistiinpanoja häntä kohdanneista vääryyksistä ja yrittää diagnosoida/materialisoida ongelmia jotka ovat lopulta aika yksinkertaisia. Jos vaimo ei halua jakaa tuntemuksiaan, käsitellä asioita, et koe tulevasi kuulluksi ja uskot että sinua on petetty, mitä vielä teet tuossa parisuhteessa? Parisuhteen hienous on se että se perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen. Joko hyväksyt vaimon sellaisena kuin on tai sitten laitat vaimon vaihtoon. Lopulta et voi vaikuttaa vaimon käytökseen tai tekoihin millään tavalla.
Monet terapeutit nimenomaan neuvovat ihmisiä jotka ovat epäterveessä suhteessa kirjaamaan asioita ylös. Se antaa ihmiselle voimaa tajuta että ei ole itse mitenkään häiriöinen. Mutta kyllä. Epäterveestä suhteesta pitää lähteä. Huonosti kohtelevia ihmisiä ei pidä eikä tarvitse sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinä olet itse puolisosi valinnut.
Ymmärrä se että hän on sellainen kuin on eikä hänellä ole minkäänlaista velvollisuutta muuttua sinun mieleiseksi ihmiseksi.Parisuhde on täysin vapaaehtoinen ihmissuhde joten miksi juoksentelet psykologien juttusilla vatien että he kertovat sinulle jotain sellaista minkä sinä tiedät ihan itse? Jos suhde ei toimi ja aiheuttaa noinkin paljon pahaa mieltä, niin kenen syy että et voi hyväksyä tosiasioita?
Itse kun teet omat valintasi. Puoliso tekee omansa. Sinäkin olet sellainen kuin olet ja saat ollakin. Ei tarvitse muuttua sellaiseksi kuin toiset haluaa, mutta hyvä olisi ymmärtää että se teidän parisuhde on vapaaehtoinen teille molemmille.
Hänkin voi erota ihan milloin tahansa jos niin päättää tehdä ja niin voit sinäkin. Sekin on valinta jonka saa tehdä.
Olemme olleet pitkään yhdessä. Parisuhteen alussa kaikki oli hyvin ja valitsin mielestäni itselleni täydellisen elämäni naisen, jonka kanssa mennä ylämäkeen ja alamäkeen. Kun ylämäki alkoi, puoliso alkoi käyttäytyä oudosti. Lapsia tuli useampia, joustin vaatimusten mukaan. Odotin, että kaikki muuttuu paremmaksi, sellaiseksi kun suhde oli parisuhteen alkuaikoina ja tehtiin yhdessä asioita. Odotin ja Odotin, mutta me emme tehneetkään mitään yhdessä vaan vaimolle tuli tarpeita ja minä en kuulunut niihin mukaan. Luulin, että on vaan väsymystä ja oman tilanhakua lasten jälkeen ja yritin auttaa vaan enemmän. Silti kaikki kaikki paheni joka vuosi. Jos toinen ei kuuntele, niin puhuminen ei auta.
Sen takia olen nyt ymmälläni minne elämäni rakkaus hävisi ja kun meinasin erota, elämäni nainen putkahti takaisin, mutta ilman tarvetta pyytää minulta anteeksi. Nyt haluaisin tietää pettikö minua, vai onko narsisti, vai onko narsisti ja on pettänyt minua kokoajan. Nyt kaikki on vaan niin täydellisesti. En tiedä mitä uskoa.
Vaimo sanoo, että kaikki on hyvin ja on ollut hyvin.
Ei ole ollut. Minua ei ollut vuosiin vaimon parisuhteessa. Ainakin hänen käytös kertoo sen. Sanat ja teot eivät kohdanneet.Noniin päästiin vihdoin asian ytimeen.
Pettäminen on muuten todella yleistä. Pelkkä pettäminen ei kuitenkaan tarkoita että olisi myös p-häiriöinen vaan pettämistä tapahtuu eri syistä; ihastumisen huuma ja huono impulssikontrolli, itsekkyys, huono itsetunto, ikäkriisi, epävarmuus tunteista omaa kumppania kohtaan. Mikään näistä ei tee pettämisestä moraalisesti hyväksyttävää mutta tuossa joitain syitä jotka ajavat ihmiset vieraisiin.
Mutta miksi edes yrität hakea vaimollesi diagnoosia? Miten se muuttaisi mitään? Ihmissuhteissa ja työelämässä näkee kyllä kaikenlaista ja aika harva on lopulta kehdosta hautaan aina moraalisesti oikein toimiva, absoluuttisen reilu ja herranterttu. Ihmiset tekevät virheitä ja etenkin pitkissä parisuhteissa on erilaisia vaiheita ja haasteita. Toistan vielä että pettäminen olisi itselleki ylitsepääsemätön ongelma, mutta viittasin aiemmalla lähinnä siihen miten on epärealistista odottaa ettei toinen pitkän parisuhteen edetessä ikinä muuttuisi ihmisenä suuntaan tai toiseen, tavalla tai toisella.
Itselleni tulee sinusta mieleen viestien perusteella tukahduttava persoona joka jää kiinni lillukanvarsiin, tekee muistiinpanoja häntä kohdanneista vääryyksistä ja yrittää diagnosoida/materialisoida ongelmia jotka ovat lopulta aika yksinkertaisia. Jos vaimo ei halua jakaa tuntemuksiaan, käsitellä asioita, et koe tulevasi kuulluksi ja uskot että sinua on petetty, mitä vielä teet tuossa parisuhteessa? Parisuhteen hienous on se että se perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen. Joko hyväksyt vaimon sellaisena kuin on tai sitten laitat vaimon vaihtoon. Lopulta et voi vaikuttaa vaimon käytökseen tai tekoihin millään tavalla.
En ole jäänyt kiinni lillukanvarsiin. Olen antanut 100% kaikki riidat aikaisemmin anteeksi ja pyytänyt vaimolta anteeksi, vaikka hän ei ole ollut se, joka on ollut mielestäni oikeassa. Meillä oli silloin parisuhde, jossa hän oli läsnä. Oli mieleetäni tärkeämpää jatkaa parisuhteessa kuin riidellä kumpi on oikeassa pikkuasioissa.
Mitä tulee tukahduttavaan persoonaan, kontrolloin kyllä rahaa, kun vaimo käytti sitä holtittomasti. Muuten en rajoittanut mitään. Enemmänkin olin kannustava, en koskaan ole sanonut vaimolle ikävästi.
Nyt "läsnä"-olon tunne puuttui. Tapahtui outoja ja sain outoja kommentteja. Kun kysyin näistä, sain vastaukseksi valheita. Sitten alitajunnastani nousi lisää outoja juttuja, joita en ollut koskaan kyseenalaistanut, valheet ylettyivät paljon pidemmälle kuin aluksi osasin epäillä. Siksi nyt ihmettelen, että en tainnut tuntea vaimoani.
Siksi epäilen nyt jonkun asteista narsismia ja/ai pettäjää.
Ainut millä sain vaimon korvat auki oli puhe erosta ja syytin vaimoa pettämisestä. Sen jälkeen alkoi elämäni paras seksielämä, vuoden saldoksi tuli varmaan 200 kertaa vuoden aikana ja joka kerta olisi erittäin hyvää seksiä. Meillä oli enemmän seksiä kuin 7 edellisenä vuotena yhteensä ja joka kerta paljon parempaa.
Lisäksi vaimo on pelännyt, että kostan pettämällä. Hän on itse ottanut asian puheeksi, kolmesti. Minä en kertaakaan. Miksi? Miksi kostaisin, jos kerran vaimon mielestä kaikki on ollut hyvin? Tosi ristiriitaista.
Sitä mietin myös, onko tilanne pysyvä vai näytelty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sinä olet itse puolisosi valinnut.
Ymmärrä se että hän on sellainen kuin on eikä hänellä ole minkäänlaista velvollisuutta muuttua sinun mieleiseksi ihmiseksi.Parisuhde on täysin vapaaehtoinen ihmissuhde joten miksi juoksentelet psykologien juttusilla vatien että he kertovat sinulle jotain sellaista minkä sinä tiedät ihan itse? Jos suhde ei toimi ja aiheuttaa noinkin paljon pahaa mieltä, niin kenen syy että et voi hyväksyä tosiasioita?
Itse kun teet omat valintasi. Puoliso tekee omansa. Sinäkin olet sellainen kuin olet ja saat ollakin. Ei tarvitse muuttua sellaiseksi kuin toiset haluaa, mutta hyvä olisi ymmärtää että se teidän parisuhde on vapaaehtoinen teille molemmille.
Hänkin voi erota ihan milloin tahansa jos niin päättää tehdä ja niin voit sinäkin. Sekin on valinta jonka saa tehdä.
Olemme olleet pitkään yhdessä. Parisuhteen alussa kaikki oli hyvin ja valitsin mielestäni itselleni täydellisen elämäni naisen, jonka kanssa mennä ylämäkeen ja alamäkeen. Kun ylämäki alkoi, puoliso alkoi käyttäytyä oudosti. Lapsia tuli useampia, joustin vaatimusten mukaan. Odotin, että kaikki muuttuu paremmaksi, sellaiseksi kun suhde oli parisuhteen alkuaikoina ja tehtiin yhdessä asioita. Odotin ja Odotin, mutta me emme tehneetkään mitään yhdessä vaan vaimolle tuli tarpeita ja minä en kuulunut niihin mukaan. Luulin, että on vaan väsymystä ja oman tilanhakua lasten jälkeen ja yritin auttaa vaan enemmän. Silti kaikki kaikki paheni joka vuosi. Jos toinen ei kuuntele, niin puhuminen ei auta.
Sen takia olen nyt ymmälläni minne elämäni rakkaus hävisi ja kun meinasin erota, elämäni nainen putkahti takaisin, mutta ilman tarvetta pyytää minulta anteeksi. Nyt haluaisin tietää pettikö minua, vai onko narsisti, vai onko narsisti ja on pettänyt minua kokoajan. Nyt kaikki on vaan niin täydellisesti. En tiedä mitä uskoa.
Vaimo sanoo, että kaikki on hyvin ja on ollut hyvin.
Ei ole ollut. Minua ei ollut vuosiin vaimon parisuhteessa. Ainakin hänen käytös kertoo sen. Sanat ja teot eivät kohdanneet.Noniin päästiin vihdoin asian ytimeen.
Pettäminen on muuten todella yleistä. Pelkkä pettäminen ei kuitenkaan tarkoita että olisi myös p-häiriöinen vaan pettämistä tapahtuu eri syistä; ihastumisen huuma ja huono impulssikontrolli, itsekkyys, huono itsetunto, ikäkriisi, epävarmuus tunteista omaa kumppania kohtaan. Mikään näistä ei tee pettämisestä moraalisesti hyväksyttävää mutta tuossa joitain syitä jotka ajavat ihmiset vieraisiin.
Mutta miksi edes yrität hakea vaimollesi diagnoosia? Miten se muuttaisi mitään? Ihmissuhteissa ja työelämässä näkee kyllä kaikenlaista ja aika harva on lopulta kehdosta hautaan aina moraalisesti oikein toimiva, absoluuttisen reilu ja herranterttu. Ihmiset tekevät virheitä ja etenkin pitkissä parisuhteissa on erilaisia vaiheita ja haasteita. Toistan vielä että pettäminen olisi itselleki ylitsepääsemätön ongelma, mutta viittasin aiemmalla lähinnä siihen miten on epärealistista odottaa ettei toinen pitkän parisuhteen edetessä ikinä muuttuisi ihmisenä suuntaan tai toiseen, tavalla tai toisella.
Itselleni tulee sinusta mieleen viestien perusteella tukahduttava persoona joka jää kiinni lillukanvarsiin, tekee muistiinpanoja häntä kohdanneista vääryyksistä ja yrittää diagnosoida/materialisoida ongelmia jotka ovat lopulta aika yksinkertaisia. Jos vaimo ei halua jakaa tuntemuksiaan, käsitellä asioita, et koe tulevasi kuulluksi ja uskot että sinua on petetty, mitä vielä teet tuossa parisuhteessa? Parisuhteen hienous on se että se perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen. Joko hyväksyt vaimon sellaisena kuin on tai sitten laitat vaimon vaihtoon. Lopulta et voi vaikuttaa vaimon käytökseen tai tekoihin millään tavalla.
En ole jäänyt kiinni lillukanvarsiin. Olen antanut 100% kaikki riidat aikaisemmin anteeksi ja pyytänyt vaimolta anteeksi, vaikka hän ei ole ollut se, joka on ollut mielestäni oikeassa. Meillä oli silloin parisuhde, jossa hän oli läsnä. Oli mieleetäni tärkeämpää jatkaa parisuhteessa kuin riidellä kumpi on oikeassa pikkuasioissa.
Mitä tulee tukahduttavaan persoonaan, kontrolloin kyllä rahaa, kun vaimo käytti sitä holtittomasti. Muuten en rajoittanut mitään. Enemmänkin olin kannustava, en koskaan ole sanonut vaimolle ikävästi.
Nyt "läsnä"-olon tunne puuttui. Tapahtui outoja ja sain outoja kommentteja. Kun kysyin näistä, sain vastaukseksi valheita. Sitten alitajunnastani nousi lisää outoja juttuja, joita en ollut koskaan kyseenalaistanut, valheet ylettyivät paljon pidemmälle kuin aluksi osasin epäillä. Siksi nyt ihmettelen, että en tainnut tuntea vaimoani.
Siksi epäilen nyt jonkun asteista narsismia ja/ai pettäjää.Ainut millä sain vaimon korvat auki oli puhe erosta ja syytin vaimoa pettämisestä. Sen jälkeen alkoi elämäni paras seksielämä, vuoden saldoksi tuli varmaan 200 kertaa vuoden aikana ja joka kerta olisi erittäin hyvää seksiä. Meillä oli enemmän seksiä kuin 7 edellisenä vuotena yhteensä ja joka kerta paljon parempaa.
Lisäksi vaimo on pelännyt, että kostan pettämällä. Hän on itse ottanut asian puheeksi, kolmesti. Minä en kertaakaan. Miksi? Miksi kostaisin, jos kerran vaimon mielestä kaikki on ollut hyvin? Tosi ristiriitaista.Sitä mietin myös, onko tilanne pysyvä vai näytelty?
Näytelty. Lähde!!! Tuollainen ihminen hautoo jotakin. Näitä on niiiin nähty miehissä mutta asia ei tietääkseni riipu sukupuolesta.
Sellaiset pelkäävät alitajuisesti hylkäämistä ja omaavat matalan itsetunnon, omaatuntoa ei lainkaan. Siksi pettävät usein. Eivät ole aitoja vaan näytteleviä valheellisia ihmiskuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ymmärtänyt tosi pahasti väärin sen mitä terapeutit tekevät. Jos menet terapiaan, terapeutti työskentee sinun kanssasi sinun tilannettasi pohtien, ei arvuuttele jonkun kolmanne osapuolen mahdollisia persoonallisuushäiriöitä saati rupea selittämään sinulle auki parisuhdettasi.
Ihme että psykologit saavat koskaan mitään kehitystä aikaiseksi jos eivät ole kiinnostuneita potilaan läheisistä. Luin jostakin että nuoret mielenterveyspotilaat hyötyivät erittäin paljon siitä että muukin perhe tuli terapiaan. Tulokset oli loistavia. Siihen suuntaan olisi hyvä mennä muidenkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ymmärtänyt tosi pahasti väärin sen mitä terapeutit tekevät. Jos menet terapiaan, terapeutti työskentee sinun kanssasi sinun tilannettasi pohtien, ei arvuuttele jonkun kolmanne osapuolen mahdollisia persoonallisuushäiriöitä saati rupea selittämään sinulle auki parisuhdettasi.
Ihme että psykologit saavat koskaan mitään kehitystä aikaiseksi jos eivät ole kiinnostuneita potilaan läheisistä. Luin jostakin että nuoret mielenterveyspotilaat hyötyivät erittäin paljon siitä että muukin perhe tuli terapiaan. Tulokset oli loistavia. Siihen suuntaan olisi hyvä mennä muidenkin kanssa.
Näinpä. Tuo kommentoija jolle vastasit tuntuu jotenkin väistelevän faktoja. Ehkäpä omista sellaisista syistä jotka eivät ole päivänvaloa kestäviä.
Et itsekkään avautunut aloituksessa lainkaan siitä, että mikä se ongelma on. Kuulostaa jotenkin siltä, että tuo parisuhdeongelma on sinulle jonkinlainen harrastus. Ainakin pitäisi puhua ongelmasta, jos haluaa sen ratkaista.