Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten jaksatte deittailla?
01.05.2023 |
En jaksa enää tavata jatkuvasti uusia ihmisiä. Haluaisin kyllä parisuhteen enemmän kuin mitään muuta, mutta en vaan jaksa jatkuvia pettymyksiä.
Miten te muut jaksatte käydä treffeillä?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Olen päättänyt elää loppuelämäni sinkkuna.
Just olin tulossa kirjoittamaan samaa. Takana on nyt 15 v avioliitto (mies hommasi selän takana toisen naisen ja jätti minut).
Ei enää ikinä miehiä! Sinkkuna on tosi kivaa, rauhallista ja hyvä olla. Miehet on niin nähty.
Yksi mies petti ja jätti = (kaikki) miehet on nähty
hmmm....
Olihan mulla miehiä ennen tuota pettävää aviomiestä.
Kaikki oli m*lkkuja suoraan sanottuna. En oikeasti enää ikinä halua ketään.
Selvä homma, mutta yhteinen nimittäjä niille miehille olet sinä.
Jokainen mies meni n*ssimaan toista naista jossain kohtaa suhdetta. Itse en ikinä pettänyt. En ole vastuussa muiden tekemisistä.
Pointtina, että sinä itse kerta toisensa jälkeen valitsit tuollaisia miehiä. Miesmaussasi on siis jotain vikaa.
Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, että mies menee jossain kohtaa n*ssimaan toista ämmää.
Ja miehetkin olleet kaikki erilaisia, yksi oli silmälasipäinen nörtti, toinen oli väkivaltainen pitkätukkainen alkoholisti, kolmas oli kiltti hiljainen hissukka ja niin pois päin. Kerro mulle, mistä hitosta olisin voinut suhdetta aloittaessa tietää, että he tulevat pettämään minut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi deittailla vaan haluaisin jonkun kämppissuhteen samanhenkisen miehen/naisen/muun kanssa. Olen nainen. Voitaisiin kokkailla, leipoa, käydä kävelyillä, kahvilla, smoothiella, museoissa, messuilla, hipsuttaa sohvalla, elokuvia, lautapelejä, kissoja, kirjoja ja joskus pienellä reissulla.
Tämä voisi olla hyvä järjestely. Lapsetkin kävisi mulle.
Kumppanuusvanhemmuudella pääsisi varmaan aika lähelle tuollaista.
Miksi pitää suorittaa? Menkää ihmisten ilmoille, tutustukaa ihmisiin jotka käyvät samoissa harrastuksissa, kulttuuririennoissa, keikoilla.
Kyllä siellä joku kiinnostuu ja tulee juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää suorittaa? Menkää ihmisten ilmoille, tutustukaa ihmisiin jotka käyvät samoissa harrastuksissa, kulttuuririennoissa, keikoilla.
Kyllä siellä joku kiinnostuu ja tulee juttelemaan.
Entä jos viihtyy kotona?
En ole pakottanut itseäni deittailemaan kun ei ole ollut fiilistä. Olen pitänyt pian 5 vuotta taukoa ja nyt alkaa oikeasti jo tekemään mieli taas sitä hommaa. Olo on jopa innostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole viiteentoista vuoteen deittaillut kuin kahden naisen kanssa, enkä todellakaan tiivistä tahtia. Ihan sama, pysyn sinkkuna. Toisen kanssa olisin voinut elää, se toinen oli parempi jättää etsimään jotakuta muuta.
En jaksakaan. Suhde tulee, jos on tullakseen, ja jos ei tule, niin ei se haittaa. Ainakaan kovin paljoa... Tietenkin oma elämä kannattaa järjestää niin, ettei se potentiaalisen kumppanin puuttuminen jäisi kauheasti vaivaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opetellut tutustumaan viestittelemällä sen verran, ettei jokaisen epäsopivan kanssa tarvitse vaivautua treffeille. En tiedä onnistuuko tämä välttämättä kaikilta, varsinkin jos ajatustenvaihto ei ole itselle tärkeässä roolissa. Minulle se korvienväli ja sanallinen kommunikaatio on niin tärkeää ettei mitään kemioiden testailua kannata edes aloittaa, jos en ole todennut ensin ajatusmaailmaa yhteensopivaksi.
Miehiltä tulee tähän kyllä nikottelua että se kemia olisi tärkeämpää katsoa ensin. Mutta kuten avauksestakin huomaa, olisi kaikkien edun vastaista jos väsyttäisin itseni juoksemalla alituiseen treffeillä vääränlaisten ihmisten kanssa. Sitä paitsi enpä muista milloin olisin viimeksi ollut treffeillä niin, että miehen mielestä meillä ei olisi ollut kemiaa.
Nuorena tosiaan kemiaa oli kaikkien miesten mielestä. Ei varmaan enää. En ole vielä uskaltautunut tinderiin.
Olen 45-vuotias. Lakatkaa hyvät ihmiset lukemasta tämän palstan naisvihaajien höpinöitä.
t. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi deittailla vaan haluaisin jonkun kämppissuhteen samanhenkisen miehen/naisen/muun kanssa. Olen nainen. Voitaisiin kokkailla, leipoa, käydä kävelyillä, kahvilla, smoothiella, museoissa, messuilla, hipsuttaa sohvalla, elokuvia, lautapelejä, kissoja, kirjoja ja joskus pienellä reissulla.
Tämä voisi olla hyvä järjestely. Lapsetkin kävisi mulle.
Kumppanuusvanhemmuudella pääsisi varmaan aika lähelle tuollaista.
Alan kohta olla liian vanha pukkaamaan lapsia. En tiedä kannattaako naisen kanssa lähteä kunppanuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös ikisinkku ja ikää reilu 30 vuotta... Joskus parikymppisenä deittailin mutta enää en ole vuosiin deittallut koska en koe siinä olevan mitään järkeä. Periaatteessa naisia tarvitsen seksiin mutta oma käsi riittää minulle joten miksi edes alkaa tutustumaan naisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opetellut tutustumaan viestittelemällä sen verran, ettei jokaisen epäsopivan kanssa tarvitse vaivautua treffeille. En tiedä onnistuuko tämä välttämättä kaikilta, varsinkin jos ajatustenvaihto ei ole itselle tärkeässä roolissa. Minulle se korvienväli ja sanallinen kommunikaatio on niin tärkeää ettei mitään kemioiden testailua kannata edes aloittaa, jos en ole todennut ensin ajatusmaailmaa yhteensopivaksi.
Miehiltä tulee tähän kyllä nikottelua että se kemia olisi tärkeämpää katsoa ensin. Mutta kuten avauksestakin huomaa, olisi kaikkien edun vastaista jos väsyttäisin itseni juoksemalla alituiseen treffeillä vääränlaisten ihmisten kanssa. Sitä paitsi enpä muista milloin olisin viimeksi ollut treffeillä niin, että miehen mielestä meillä ei olisi ollut kemiaa.
Nuorena tosiaan kemiaa oli kaikkien miesten mielestä. Ei varmaan enää. En ole vielä uskaltautunut tinderiin.
Olen 45-vuotias. Lakatkaa hyvät ihmiset lukemasta tämän palstan naisvihaajien höpinöitä.
t. Sama
Olen hiukan nuorempi, mutten itsekään pidä enää ulkonäöstäni, joten miksi muut pitäisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Olen päättänyt elää loppuelämäni sinkkuna.
Just olin tulossa kirjoittamaan samaa. Takana on nyt 15 v avioliitto (mies hommasi selän takana toisen naisen ja jätti minut).
Ei enää ikinä miehiä! Sinkkuna on tosi kivaa, rauhallista ja hyvä olla. Miehet on niin nähty.
Yksi mies petti ja jätti = (kaikki) miehet on nähty
hmmm....
Olihan mulla miehiä ennen tuota pettävää aviomiestä.
Kaikki oli m*lkkuja suoraan sanottuna. En oikeasti enää ikinä halua ketään.
Selvä homma, mutta yhteinen nimittäjä niille miehille olet sinä.
Jokainen mies meni n*ssimaan toista naista jossain kohtaa suhdetta. Itse en ikinä pettänyt. En ole vastuussa muiden tekemisistä.
Pointtina, että sinä itse kerta toisensa jälkeen valitsit tuollaisia miehiä. Miesmaussasi on siis jotain vikaa.
Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, että mies menee jossain kohtaa n*ssimaan toista ämmää.
Ja miehetkin olleet kaikki erilaisia, yksi oli silmälasipäinen nörtti, toinen oli väkivaltainen pitkätukkainen alkoholisti, kolmas oli kiltti hiljainen hissukka ja niin pois päin. Kerro mulle, mistä hitosta olisin voinut suhdetta aloittaessa tietää, että he tulevat pettämään minut?
Miten nämä kaikki miehet löysivät toiset naiset, kun monelle silmälasipäiselle nörtille (kyllä, silmälasit ovat pilkan kohde edelleen, ja deittimarkkinoilla miesten tulee vaihtaa piilareihin/laserleikkaukseen) ei löydy ensimmäistäkään naista. Jossain kohtaa nyt valehtelet. Olisivatko miehet kuitenkin olleet niitä, joita kaikki muutkin naiset haluavat, ja kuorrutat vain vähän juttua oman etusi tähden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Olen päättänyt elää loppuelämäni sinkkuna.
Just olin tulossa kirjoittamaan samaa. Takana on nyt 15 v avioliitto (mies hommasi selän takana toisen naisen ja jätti minut).
Ei enää ikinä miehiä! Sinkkuna on tosi kivaa, rauhallista ja hyvä olla. Miehet on niin nähty.
Yksi mies petti ja jätti = (kaikki) miehet on nähty
hmmm....
Olihan mulla miehiä ennen tuota pettävää aviomiestä.
Kaikki oli m*lkkuja suoraan sanottuna. En oikeasti enää ikinä halua ketään.
Selvä homma, mutta yhteinen nimittäjä niille miehille olet sinä.
Jokainen mies meni n*ssimaan toista naista jossain kohtaa suhdetta. Itse en ikinä pettänyt. En ole vastuussa muiden tekemisistä.
Pointtina, että sinä itse kerta toisensa jälkeen valitsit tuollaisia miehiä. Miesmaussasi on siis jotain vikaa.
Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, että mies menee jossain kohtaa n*ssimaan toista ämmää.
Ja miehetkin olleet kaikki erilaisia, yksi oli silmälasipäinen nörtti, toinen oli väkivaltainen pitkätukkainen alkoholisti, kolmas oli kiltti hiljainen hissukka ja niin pois päin. Kerro mulle, mistä hitosta olisin voinut suhdetta aloittaessa tietää, että he tulevat pettämään minut?
Miten nämä kaikki miehet löysivät toiset naiset, kun monelle silmälasipäiselle nörtille (kyllä, silmälasit ovat pilkan kohde edelleen, ja deittimarkkinoilla miesten tulee vaihtaa piilareihin/laserleikkaukseen) ei löydy ensimmäistäkään naista. Jossain kohtaa nyt valehtelet. Olisivatko miehet kuitenkin olleet niitä, joita kaikki muutkin naiset haluavat, ja kuorrutat vain vähän juttua oman etusi tähden?
Höpö höpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavismiehenä on turhaa deittailla koska jokainen nainen etsii sitä unelmien prinssiä joka on atleettinen ja akateeminen. Ajan hukkaa deittailu eli apuna on nettiporno,käsirasva ja oma käsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Olen päättänyt elää loppuelämäni sinkkuna.
Just olin tulossa kirjoittamaan samaa. Takana on nyt 15 v avioliitto (mies hommasi selän takana toisen naisen ja jätti minut).
Ei enää ikinä miehiä! Sinkkuna on tosi kivaa, rauhallista ja hyvä olla. Miehet on niin nähty.
Yksi mies petti ja jätti = (kaikki) miehet on nähty
hmmm....
Olihan mulla miehiä ennen tuota pettävää aviomiestä.
Kaikki oli m*lkkuja suoraan sanottuna. En oikeasti enää ikinä halua ketään.
Selvä homma, mutta yhteinen nimittäjä niille miehille olet sinä.
Jokainen mies meni n*ssimaan toista naista jossain kohtaa suhdetta. Itse en ikinä pettänyt. En ole vastuussa muiden tekemisistä.
Pointtina, että sinä itse kerta toisensa jälkeen valitsit tuollaisia miehiä. Miesmaussasi on siis jotain vikaa.
Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, että mies menee jossain kohtaa n*ssimaan toista ämmää.
Ja miehetkin olleet kaikki erilaisia, yksi oli silmälasipäinen nörtti, toinen oli väkivaltainen pitkätukkainen alkoholisti, kolmas oli kiltti hiljainen hissukka ja niin pois päin. Kerro mulle, mistä hitosta olisin voinut suhdetta aloittaessa tietää, että he tulevat pettämään minut?
Miten nämä kaikki miehet löysivät toiset naiset, kun monelle silmälasipäiselle nörtille (kyllä, silmälasit ovat pilkan kohde edelleen, ja deittimarkkinoilla miesten tulee vaihtaa piilareihin/laserleikkaukseen) ei löydy ensimmäistäkään naista. Jossain kohtaa nyt valehtelet. Olisivatko miehet kuitenkin olleet niitä, joita kaikki muutkin naiset haluavat, ja kuorrutat vain vähän juttua oman etusi tähden?
Höpö höpö.
Kaljuus, silmälasit, iso vatsa, ikä. Siinä neljän pilkan kivijalka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksakaan. Olen päättänyt elää loppuelämäni sinkkuna.
Just olin tulossa kirjoittamaan samaa. Takana on nyt 15 v avioliitto (mies hommasi selän takana toisen naisen ja jätti minut).
Ei enää ikinä miehiä! Sinkkuna on tosi kivaa, rauhallista ja hyvä olla. Miehet on niin nähty.
Yksi mies petti ja jätti = (kaikki) miehet on nähty
hmmm....
Olihan mulla miehiä ennen tuota pettävää aviomiestä.
Kaikki oli m*lkkuja suoraan sanottuna. En oikeasti enää ikinä halua ketään.
Selvä homma, mutta yhteinen nimittäjä niille miehille olet sinä.
Jokainen mies meni n*ssimaan toista naista jossain kohtaa suhdetta. Itse en ikinä pettänyt. En ole vastuussa muiden tekemisistä.
Pointtina, että sinä itse kerta toisensa jälkeen valitsit tuollaisia miehiä. Miesmaussasi on siis jotain vikaa.
Ei minulla ole kristallipalloa, että tietäisin, että mies menee jossain kohtaa n*ssimaan toista ämmää.
Ja miehetkin olleet kaikki erilaisia, yksi oli silmälasipäinen nörtti, toinen oli väkivaltainen pitkätukkainen alkoholisti, kolmas oli kiltti hiljainen hissukka ja niin pois päin. Kerro mulle, mistä hitosta olisin voinut suhdetta aloittaessa tietää, että he tulevat pettämään minut?
Miten nämä kaikki miehet löysivät toiset naiset, kun monelle silmälasipäiselle nörtille (kyllä, silmälasit ovat pilkan kohde edelleen, ja deittimarkkinoilla miesten tulee vaihtaa piilareihin/laserleikkaukseen) ei löydy ensimmäistäkään naista. Jossain kohtaa nyt valehtelet. Olisivatko miehet kuitenkin olleet niitä, joita kaikki muutkin naiset haluavat, ja kuorrutat vain vähän juttua oman etusi tähden?
En todellakaan valehtele. Silmälasipäinen nörtti löysi toisen silmälasipäisen nörtin opiskeluistaan. Se pitkätukkainen hulttio meni panemaan jotain ventovierasta muijaa baari-illan päätteeksi. Ja se hiljainen hissukka löysi toisen hissukan.
Ei noi miehet todellakaan mua pettäneet kaunotarten kanssa.
Kuukaudessa tuli jo aika selväksi mitä se tinder tarjonta oikeesti on. 9/10 oli sellaisia minkä kanssa ei löytynyt mitään henkistä kontaktia. En tiedä etsikö ne mitään, ja kokeilivat sitä oman markkina-arvoa?
Onneksi sekaan mahtui se 1/10.
Vierailija kirjoitti:
Olen opetellut tutustumaan viestittelemällä sen verran, ettei jokaisen epäsopivan kanssa tarvitse vaivautua treffeille. En tiedä onnistuuko tämä välttämättä kaikilta, varsinkin jos ajatustenvaihto ei ole itselle tärkeässä roolissa. Minulle se korvienväli ja sanallinen kommunikaatio on niin tärkeää ettei mitään kemioiden testailua kannata edes aloittaa, jos en ole todennut ensin ajatusmaailmaa yhteensopivaksi.
Miehiltä tulee tähän kyllä nikottelua että se kemia olisi tärkeämpää katsoa ensin. Mutta kuten avauksestakin huomaa, olisi kaikkien edun vastaista jos väsyttäisin itseni juoksemalla alituiseen treffeillä vääränlaisten ihmisten kanssa. Sitä paitsi enpä muista milloin olisin viimeksi ollut treffeillä niin, että miehen mielestä meillä ei olisi ollut kemiaa.
Mä taas en viitsi hukata aikaa liiemmälti kirjoitteluun. Siellä treffeillä se todellisuus sit vasta paljastuu. Vaikka kirjoittelu olisikin sujunut, niin ei se mitään kemiaa takaa. Kyllä mua kiinnostaa se miehen ulkonäkö ja olemus. Epävarmuus mutta myös typerä pullistelu on molemmat turn off.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää suorittaa? Menkää ihmisten ilmoille, tutustukaa ihmisiin jotka käyvät samoissa harrastuksissa, kulttuuririennoissa, keikoilla.
Kyllä siellä joku kiinnostuu ja tulee juttelemaan.
Harrastan liikuntaa eri muodoissaan. Ei siellä kukaan tule juttusille. Itse kyllä juttelen naisille ja miehille ikään katsomatta. En ala harrastaa jotain keikoilla käyntiä siksi, että tapaisin miehen joka käy keikoilla. Olin tänään ihmisten ilmoilla niin kuin joka päivä. Ei ne tiedä, että mä olen sinkku kun oletusarvo tässä iässä on jotain muuta. Siksi tinder. N39
Alue: Aihe vapaa
Nuorena tosiaan kemiaa oli kaikkien miesten mielestä. Ei varmaan enää. En ole vielä uskaltautunut tinderiin.