Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi joitakin ärsyttää aivan valtavasti muiden halu menestyä?
01.05.2023 |
Miksi ei saisi tavoitella parempaa kuin keskinkertaista elämää? Joko haukutaan ahneiksi tai sitten sanotaan, että ei kannata yrittää kun kuitenkin tulet epäonnistumaan.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä!
Infulensereita haukutaan aina. Etenkin vanhat naiset haukkuvat, kun nuoret naiset saavat enemmän rahaa amiskoulutuksella ja kotoakäsin.
Sama pätee myös sisällöntuottajiin.
Juurikin tämä. Monelle tälläkin palstalla käyvälle kuuluu olevan hiton tärkeetä että Sara Sieppi menisi "oikeisiin töihin". Hänen maksamillaan veroilla kustannetaan monen perheen tuet ja lapsilisät.
Tämä kyllä itseäkin ihmetyttää. Jos sillä työllä elättää itsensä niin silloinhan se on oikeaa työtä. Eikö ole erittäin fiksua, että ihminen elättää itsensä juuri sellaisella asialla mistä hän nauttii, miksi ihmeessä menisi muunlaisiin töihin?
X-sukupolvesta se ei ole oikea työ. Mutta samaan aikaan toimistotyö heistä on oikea työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ammattikorkeaan on muodostunut sellainen kulttuuri, että opettajat toppuuttelevat, jos opiskelija yrittää jotain vaativaa, mutta kuitenkin täysin realistisesti saavutettavissa olevaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma menestys vs yhteinen menestys. Siinä on yleensä pieni ristiriita.
Miten niin. Minä menestyneenä toivon, että myös muut menestyvät. Maksan mielelläni paljon verojakin, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kouluttautua ja pärjätä elämässä.
Harva työelämässä ylipäätään menestyy yksin. Vain yksityisyrittäjänä. Mutta kaikissa muissa vaihtoehdoissa asioita tehdään yleensä yhdessä tiimin tms. kanssa. Kaikkia tarvitaan ja menestytäänkin sitten yhdessä, kun menee hyvin :) Jaettu ilo on vielä isompi ilo.
Aika harvassa firmassa tuo toteutuu ja olet kyllä naiivi, jos väität muuta (=jos sinun työpaikassasi ollaan tasapuolisia, se ei tarkoita, että muuallakin ollaan). Sen sijaan usein käy niin, että kun firmalla menee hyvin, alimmille työntekijöille tarjotaan korkeintaan kakkukahvit, ylemmät tahot saavat tuhansien bonukset, vaikka heidän palkkansa on muutenkin jo isompi. Kuitenkaan hyvää tulosta ei tule ilman niiden alimpienkin työpanosta.
Moni menestynyt (ehkä myös sinä) luulee, että onnella tai sattumalla ei ole merkitystä. Faktaa kun on, että ylemmän tason työpaikkoja on aina vähemmän kuin perustason töitä. On siis täysi mahdottomuus, että kaikki voisivat nousta aina ylemmäs, jos haluaa. Hierarkian huipulla on vain muutama paikka tarjolla.
Ymmärrän kyllä, että moni ei pysty itselleen myöntämään, että on mennyt eteenpäin onnella tai kyynärpäätaktiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Tekee kovaa nähdä toisen tavoittelevan niitä asioita, joihin itse ei ole pystynyt.
Jos siihen menestymiseen liittyy leuhkiminen ja rahojen levittely, niin sillä tavalla ei saa ainakaan uusia ystäviä. Jos joku tietää olevansa todella hyvä jossain asiassa, ei hänellä ole välttämättä mitään tarvetta tuoda sitä koko ajan esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma menestys vs yhteinen menestys. Siinä on yleensä pieni ristiriita.
Miten niin. Minä menestyneenä toivon, että myös muut menestyvät. Maksan mielelläni paljon verojakin, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kouluttautua ja pärjätä elämässä.
Harva työelämässä ylipäätään menestyy yksin. Vain yksityisyrittäjänä. Mutta kaikissa muissa vaihtoehdoissa asioita tehdään yleensä yhdessä tiimin tms. kanssa. Kaikkia tarvitaan ja menestytäänkin sitten yhdessä, kun menee hyvin :) Jaettu ilo on vielä isompi ilo.
Aika harvassa firmassa tuo toteutuu ja olet kyllä naiivi, jos väität muuta (=jos sinun työpaikassasi ollaan tasapuolisia, se ei tarkoita, että muuallakin ollaan). Sen sijaan usein käy niin, että kun firmalla menee hyvin, alimmille työntekijöille tarjotaan korkeintaan kakkukahvit, ylemmät tahot saavat tuhansien bonukset, vaikka heidän palkkansa on muutenkin jo isompi. Kuitenkaan hyvää tulosta ei tule ilman niiden alimpienkin työpanosta.
Moni menestynyt (ehkä myös sinä) luulee, että onnella tai sattumalla ei ole merkitystä. Faktaa kun on, että ylemmän tason työpaikkoja on aina vähemmän kuin perustason töitä. On siis täysi mahdottomuus, että kaikki voisivat nousta aina ylemmäs, jos haluaa. Hierarkian huipulla on vain muutama paikka tarjolla.
Ymmärrän kyllä, että moni ei pysty itselleen myöntämään, että on mennyt eteenpäin onnella tai kyynärpäätaktiikalla.
En väitä, etteikö onnella ja sattumallakin olisi mitään tekemistä menestymisen kanssa. Ja otetaan vaikka esimerkki, että joku myyntijohtaja tai toimitusjohtaja saa hankittya firmalle miljoonarahoituksen (hän onnistuu siten tehtävässään ja "menestyy"). Tämä avulla moni muukin henkilö pääsee laittamaan panoksensa, kehittymään ja lopulta myös menestymään (taloudellisestikin). Yritys kasvaa ja yhä useampi saa mahdollisuuden menestyä siellä. Tai että tiimi yhdessä saa aikaan jotain suurta ja heidät kaikki palkitaan (näin ainakin meidän firmassa tapahtuu). Eli ei se aina ole niin, että yhden menestyminen on toiselta pois tai että yhden menestyminen ei avittaisi muitakin menestymään.
Paljon pahempi ilmapiiri on sellainen, että kateus tappaa innon muiltakin tai iänikuinen kyräily, että kun joku menestyy, niin se lähtökohtaisesti olisi muilta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sellainen ihminen on ahne. Miksei sitä voisi suoraa sanoa.
Minulla motivaation lähteenä ei ole ollut ahneus millään tavalla. Olen aina tykännyt uuden oppimisesta ja olen hyvä alallani. Se, että saan projektin tehtyä hyvin, tuo onnistumisen tunnetta ja kasvattaa taas motivaatiota kehittyä eteenpäin. Eli työn draivi, kiinnostus aiheeseen ja jatkuva kehittyminen ja oppiminen ovat olleet motivaatiotekijöitä menestyksen takana.
"Sivutuotteena" on tullut ylennyksiä ja hyvä palkkakehitys.
---
Ehkä se on tuo sisäinen motivaatio, mitä monet kadehtivat. Joillain vain on draivia, intoa, uteliaisuutta ja intoa tehdä ja yrittää. Toisilla ei.
Olisiko draivia, jos et "sivutuotteena" saisi ylennyksiä ja parempaa palkkaa?
Tuskin, joten vähättelet rahanhimoasi.
Tyypillistä.
Niitä vain veetuttaa, kun itsellä ei ole sellaista draivia. Olisi ehkä potentiaaliakin, mutta eivät vain saa aikaiseksi. Sitten ainoa mitä saavat aikaiseksi, on toisten haukkuminen ja latistaminen. Ei siinäkään mitään järkeä ole. Olisi sitten tyytyväinen siihen mitä on, ellei viitsi muuta yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani menestyjät ovat perheen ainokaisia, jolle on pedattu kaikki valmiiksi. Samoin nämä ihmiset ovat tosi itsekkäitä, osa suoranaisia narsisteja. Naisia, jotka ovat kerran eronneita, pahin näistä kahdesti.
Millä lailla heidän itsekkyytensä ilmenee? Vastaavasti oletko koskaan tavannut yhtään itsekästä ihmistä, joka ei olisi menestynyt vai ovatko kaikki ei-menestyneet ihmiset herttaisia ja hyväsydämisiä?
Nostan hattua kaikille yrittäville ja pärjääville. Yrittäkää jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä!
Infulensereita haukutaan aina. Etenkin vanhat naiset haukkuvat, kun nuoret naiset saavat enemmän rahaa amiskoulutuksella ja kotoakäsin.
Sama pätee myös sisällöntuottajiin.
Juurikin tämä. Monelle tälläkin palstalla käyvälle kuuluu olevan hiton tärkeetä että Sara Sieppi menisi "oikeisiin töihin". Hänen maksamillaan veroilla kustannetaan monen perheen tuet ja lapsilisät.
Tämä kyllä itseäkin ihmetyttää. Jos sillä työllä elättää itsensä niin silloinhan se on oikeaa työtä. Eikö ole erittäin fiksua, että ihminen elättää itsensä juuri sellaisella asialla mistä hän nauttii, miksi ihmeessä menisi muunlaisiin töihin?
Usein vielä nämä "menisivät oikeisiin töihin" -huutelijat ovat mukamas oikeasti huolissaan siitä, että influensserit ja somettajat jäävät tyhjän päälle 4-kymppisinä, kun kasvot eivät enää riitä rahan ansaitsemiseen.
Aika moni muukin joutuu nykymaailmassa etsimään uuden työn vanhempana, vaikka kuinka olisi mennyt heti lukion jälkeen opiskelemaan ja "oikeisiin töihin".
Mulla ainakin on sisäinen draivi kuollut kun työnantaja lyö uutta projektia projektin perään. Sanoo kyllä kiitos ja kuvittelee että aina uusi haastavampi projekti toimii palkintona. Ei toimi. Rahan takia töissä käydään. Kohta saa etsiä uuden tekijän. Lykkyä hakemiseen. Meidän alalta käy kato juurikin tästä syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma menestys vs yhteinen menestys. Siinä on yleensä pieni ristiriita.
Miten niin. Minä menestyneenä toivon, että myös muut menestyvät. Maksan mielelläni paljon verojakin, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kouluttautua ja pärjätä elämässä.
Harva työelämässä ylipäätään menestyy yksin. Vain yksityisyrittäjänä. Mutta kaikissa muissa vaihtoehdoissa asioita tehdään yleensä yhdessä tiimin tms. kanssa. Kaikkia tarvitaan ja menestytäänkin sitten yhdessä, kun menee hyvin :) Jaettu ilo on vielä isompi ilo.
Aika harvassa firmassa tuo toteutuu ja olet kyllä naiivi, jos väität muuta (=jos sinun työpaikassasi ollaan tasapuolisia, se ei tarkoita, että muuallakin ollaan). Sen sijaan usein käy niin, että kun firmalla menee hyvin, alimmille työntekijöille tarjotaan korkeintaan kakkukahvit, ylemmät tahot saavat tuhansien bonukset, vaikka heidän palkkansa on muutenkin jo isompi. Kuitenkaan hyvää tulosta ei tule ilman niiden alimpienkin työpanosta.
Moni menestynyt (ehkä myös sinä) luulee, että onnella tai sattumalla ei ole merkitystä. Faktaa kun on, että ylemmän tason työpaikkoja on aina vähemmän kuin perustason töitä. On siis täysi mahdottomuus, että kaikki voisivat nousta aina ylemmäs, jos haluaa. Hierarkian huipulla on vain muutama paikka tarjolla.
Ymmärrän kyllä, että moni ei pysty itselleen myöntämään, että on mennyt eteenpäin onnella tai kyynärpäätaktiikalla.
En väitä, etteikö onnella ja sattumallakin olisi mitään tekemistä menestymisen kanssa. Ja otetaan vaikka esimerkki, että joku myyntijohtaja tai toimitusjohtaja saa hankittya firmalle miljoonarahoituksen (hän onnistuu siten tehtävässään ja "menestyy"). Tämä avulla moni muukin henkilö pääsee laittamaan panoksensa, kehittymään ja lopulta myös menestymään (taloudellisestikin). Yritys kasvaa ja yhä useampi saa mahdollisuuden menestyä siellä. Tai että tiimi yhdessä saa aikaan jotain suurta ja heidät kaikki palkitaan (näin ainakin meidän firmassa tapahtuu).
Palkitaanko samalla summalla kaikki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani menestyjät ovat perheen ainokaisia, jolle on pedattu kaikki valmiiksi. Samoin nämä ihmiset ovat tosi itsekkäitä, osa suoranaisia narsisteja. Naisia, jotka ovat kerran eronneita, pahin näistä kahdesti.
Millä lailla heidän itsekkyytensä ilmenee? Vastaavasti oletko koskaan tavannut yhtään itsekästä ihmistä, joka ei olisi menestynyt vai ovatko kaikki ei-menestyneet ihmiset herttaisia ja hyväsydämisiä?
Sinunko mielestäsi itsekkyyttä ei ole olemassa, vai miksi yrität kysellä ikäänkuin tuo edellinen kommentoija ei voisi itsekkyyttä tunnistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainakin on sisäinen draivi kuollut kun työnantaja lyö uutta projektia projektin perään. Sanoo kyllä kiitos ja kuvittelee että aina uusi haastavampi projekti toimii palkintona. Ei toimi. Rahan takia töissä käydään. Kohta saa etsiä uuden tekijän. Lykkyä hakemiseen. Meidän alalta käy kato juurikin tästä syystä.
Sama täällä. Vielä viisikymppiseksi kuvittelin, että perustaisin alani yrityksen, mutta viimeiset viisi vuotta ovat vieneet veronsa; ei kiinnosta enää. Roikun täällä eläkepäiviin jos katselevat ja jos jaksan, aivan sama. Minä myönnän avoimesti, että etenkin nuoruudessa kiinnosti lähinnä status ja raha. Nykyisin status kiinnostaa kuin kilo paskaa, ja rahankin merkitys menettää mielessäni tilaa vuosi vuodelta. Menestys, mitä se on, jotakin syötävää?
Ajatelkaa, jos täällä ei olisi menestyviä, yrittäviä, tekeviä. Joidenkin täytyy pärjätä hyvin, että tämä yhteiskunta pyörii. Yrittäkää enemmän, älkää odottako valmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä!
Infulensereita haukutaan aina. Etenkin vanhat naiset haukkuvat, kun nuoret naiset saavat enemmän rahaa amiskoulutuksella ja kotoakäsin.
Sama pätee myös sisällöntuottajiin.
Juurikin tämä. Monelle tälläkin palstalla käyvälle kuuluu olevan hiton tärkeetä että Sara Sieppi menisi "oikeisiin töihin". Hänen maksamillaan veroilla kustannetaan monen perheen tuet ja lapsilisät.
Tämä kyllä itseäkin ihmetyttää. Jos sillä työllä elättää itsensä niin silloinhan se on oikeaa työtä. Eikö ole erittäin fiksua, että ihminen elättää itsensä juuri sellaisella asialla mistä hän nauttii, miksi ihmeessä menisi muunlaisiin töihin?
Usein vielä nämä "menisivät oikeisiin töihin" -huutelijat ovat mukamas oikeasti huolissaan siitä, että influensserit ja somettajat jäävät tyhjän päälle 4-kymppisinä, kun kasvot eivät enää riitä rahan ansaitsemiseen.
Aika moni muukin joutuu nykymaailmassa etsimään uuden työn vanhempana, vaikka kuinka olisi mennyt heti lukion jälkeen opiskelemaan ja "oikeisiin töihin".
Näinpä juuri. Ja samalla hirveä mesoaminen että lopettakaa seuraaminen jotta heidän tulonsa tippuu. Minua henk koht ei sarasiepit kiinnosta yhtään mutta seuraan ihan vain kannatuksen vuoksi. Hienoa että menestyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tuntemani menestyjät ovat perheen ainokaisia, jolle on pedattu kaikki valmiiksi. Samoin nämä ihmiset ovat tosi itsekkäitä, osa suoranaisia narsisteja. Naisia, jotka ovat kerran eronneita, pahin näistä kahdesti.
Millä lailla heidän itsekkyytensä ilmenee? Vastaavasti oletko koskaan tavannut yhtään itsekästä ihmistä, joka ei olisi menestynyt vai ovatko kaikki ei-menestyneet ihmiset herttaisia ja hyväsydämisiä?
Sinunko mielestäsi itsekkyyttä ei ole olemassa, vai miksi yrität kysellä ikäänkuin tuo edellinen kommentoija ei voisi itsekkyyttä tunnistaa?
Tottakai itsekkyyttä on olemassa, välillä itsekkyys on ihan tervettäkin. Siihen en kuitenkaan usko, että vain menestyneet olisivat itsekkäitä. Itsekkäitä ihmisiä on ihan joka tuloluokassa, yhtälailla se köyhien lokkeilu on itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sellainen ihminen on ahne. Miksei sitä voisi suoraa sanoa.
Lol! Kaikki ihmiset, jotka haluavat menestyä ovat siis ahneita? Mikäs kelarotta se sieltä kirjoittelee?
Ai ryhdytään nimittelemään, kun ei mitään oikeaa asiaa ole? Ehkäpä et vain ymmärrä, että "menestyneissä" ei ärsytä menestyminen vaan juuri tuollainen toisten dissaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen kansansairaus, kateus.
Et sitten ole matkustellut tai tutustunut muihin kulttuureihin.
Alue: Aihe vapaa
Tämä kyllä itseäkin ihmetyttää. Jos sillä työllä elättää itsensä niin silloinhan se on oikeaa työtä. Eikö ole erittäin fiksua, että ihminen elättää itsensä juuri sellaisella asialla mistä hän nauttii, miksi ihmeessä menisi muunlaisiin töihin?