Isä puhuu lapsille että minulla olisi miehiä
"Varmaan sillä on joku mies" ja "ainahan sillä on niitä miehiä ollut"
Olemme siis eronneet, lapset jo kouluikäisiä.
Totuus on se etten ole IKINÄ pettänyt häntä, minä en koko meidän suhteemme aikana tehnyt MITÄÄN minkä voisi laskea pettämiseksi. Kävin illanistujaisissa ehkä 2vuodessa baareissa vielä harvemmin.
Eikä minulla todellakaan ole miestä nyt eromme jälkeenkään.
Tuntuu pahalle, että hän maalaa lapsille minusta tämmöistä kuvaa. Entä jos he uskovat puheensa ja pitävät äitiään aivan huithapelina?
Jospa lapset tajuaisivat sen, että olin aina heidän kanssaan kotona, enkä missään "miehissä"
Kommentit (44)
Toivon, että ymmrätävät. Etteivät ala uskomaan siihen soopaan jota heille syöttää.
Hän oli aina sairaanloisen mustasukkainen. Keksi toisia miehiä mitä ihmeellisimmistä yhtälöistä. Ja kuten arvata saattaa, oma toimintansa ei todellakaan kestänyt päivänvaloa. Kun kortsuja löytyi, oli se aina minun syy.
En todellakaan halua lähteä tähän hommaan mukaan. Enkä halua lapsille isää haukkua.
On kuitenkin hyvin vaikea asetella sanansa järkevästi silloin kun lapsi kertoo jostain mitä isä tehnyt ja mikä ollut väärin. En halua isää mollata, mutta haluan tehdä lapselle selväksi että huonoa itseä alistavaa käytöstä ei heistä kenenkään tarvitse enää sietää.
Isä itse halusi eron ja on isoon ääneen kaikille kertonut miten minun kanssani oli niin paha olla.
"Kun kortsuja löytyi, oli se aina minun syy"?
Teitkö muuten eilen aloituksen näihin samoihin aikoihin aivan toisenlaisesta tarinasta?
En ole tehnyt eilen alotuksia palstalle.
Naiset eivät yleensä näe mitään vikaa omassa käytöksessään.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset on yhtään tulleet sinuun, he ovat fiksuja ja tekevät omat kohtipäätöksensä.
Toisesta vanhemmasta ei ikinä pidä puhua pahaa eron jälkeen! Eksäsi rikkoo tätä sääntöä. Älä lähde siihen mukaan.
Voit kertoa lapsille, että heidän isänsä ei ymmärrä että teidän ei ollut hyvä yhdessä, vaan yrittää löytää syyn eroonne. Että hän suree omalla tavallaan, mikä tuntuu sinusta epäreilulta mutta näin se nyt menee.
Itsensä kanssa keskustelu on spämmäystä.
Kerro lisää noista kortsuista! Oli taitava täky laittaa tuonne tekstin sekaan tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset on yhtään tulleet sinuun, he ovat fiksuja ja tekevät omat kohtipäätöksensä.
Minun on pakko kommentoida tähän sen verran, että itse en koskaan kyseenalaistanut autoritäärisen isäni juttuja. Vanhempani ovat vieläkin yhdessä, eivätkä isän jutut onneksi halveeranneet äitiäni, mutta ne saattoivat olla jotain inhottavia valheita esim. sukulaisistamme. Vasta aikuisena olen tajunnut, että kuinka paljon isäni onkaan asioita keksinyt. Olisin kyllä toivonut, että äiti olisi kertonut asioiden oikean laidan ollessani edes vähän isompi lapsi, koska isäni valehtelun takia minun on vaikeaa luottaa muihin ihmisiin.
Oliko miehelläsi neljän vuoden sivusuhde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset on yhtään tulleet sinuun, he ovat fiksuja ja tekevät omat kohtipäätöksensä.
Minun on pakko kommentoida tähän sen verran, että itse en koskaan kyseenalaistanut autoritäärisen isäni juttuja. Vanhempani ovat vieläkin yhdessä, eivätkä isän jutut onneksi halveeranneet äitiäni, mutta ne saattoivat olla jotain inhottavia valheita esim. sukulaisistamme. Vasta aikuisena olen tajunnut, että kuinka paljon isäni onkaan asioita keksinyt. Olisin kyllä toivonut, että äiti olisi kertonut asioiden oikean laidan ollessani edes vähän isompi lapsi, koska isäni valehtelun takia minun on vaikeaa luottaa muihin ihmisiin.
Tämä on pelkoni. Varsinkin, kun yksi lapsista viettää paljon aikaa isänsä kanssa. Että isä saa hänet uskomaan nämä jutut. Ja ties mitkä muut asiat mitä heille puhuu.
Olen toki korjannut aivan räikeitä vääryyksiä. Kertonut, ettei minulla ole ollut toisia miehiä.
En myöskään ole alkanut kertomaan isän seikkailuista.
Silti minua pelottaa, että saa lapsiin kylvettyä epäilyksen ja heille tulee minusta aivan vääristynyt kuva.
Ei, miehelläni ei ollut neljän vuoden sivusuhdetta. Tai, ainakaan tietääkseni ei ollut. Lyhyempiä varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit aloituksen?
Totuus on ettei mies ole IKINÄ tuollaista lapsille väittänyt.
Aikoinaan kotona isäpuolella saman tapaset jutut mutta hänellä oli sellaiset mustat sukat joita ei voitu vaihtaa edes silloin kun soitettiin virkavalta paikanpäälle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset on yhtään tulleet sinuun, he ovat fiksuja ja tekevät omat kohtipäätöksensä.
Minun on pakko kommentoida tähän sen verran, että itse en koskaan kyseenalaistanut autoritäärisen isäni juttuja. Vanhempani ovat vieläkin yhdessä, eivätkä isän jutut onneksi halveeranneet äitiäni, mutta ne saattoivat olla jotain inhottavia valheita esim. sukulaisistamme. Vasta aikuisena olen tajunnut, että kuinka paljon isäni onkaan asioita keksinyt. Olisin kyllä toivonut, että äiti olisi kertonut asioiden oikean laidan ollessani edes vähän isompi lapsi, koska isäni valehtelun takia minun on vaikeaa luottaa muihin ihmisiin.
Tämä on pelkoni. Varsinkin, kun yksi lapsista viettää paljon aikaa isänsä kanssa. Että isä saa hänet uskomaan nämä jutut. Ja ties mitkä muut asiat mitä heille puhuu.
Olen toki korjannut aivan räikeitä vääryyksiä. Kertonut, ettei minulla ole ollut toisia miehiä.
En myöskään ole alkanut kertomaan isän seikkailuista.Silti minua pelottaa, että saa lapsiin kylvettyä epäilyksen ja heille tulee minusta aivan vääristynyt kuva.
Miksi yksi lapsista viettää aikaa enemmän isänsä luona?
Jos olit suhteessa sellainen : " että annoit ymmärtää, mutta et ymmärtänyt antaa". Siitä miehesi tehnyt johtopäätöksen, että annoit sitten jollekin toiselle.. tiedän yhden tällaisen tapauksen lähipiiristäni, joka johti myös eroon.
Narsistin projisointia. Hänellä itsellään on ollut naisia. Kääntää oman likaisuutensa sinuun.
Seuraavan kerran kun lapset tuota ihmettelevät niin sano heille, että kysyvät isältään keitä ovat Pirkko, Maija ja Tiina. Siinä saa tovin selitellä ettei heitä oikeasti tiedä ja silti jää epäilys kalvamaan.
Ikävä kuulla. Kuinka vanhoja teidän lapset ovat?
Jos lapset on yhtään tulleet sinuun, he ovat fiksuja ja tekevät omat kohtipäätöksensä.
Toisesta vanhemmasta ei ikinä pidä puhua pahaa eron jälkeen! Eksäsi rikkoo tätä sääntöä. Älä lähde siihen mukaan.
Voit kertoa lapsille, että heidän isänsä ei ymmärrä että teidän ei ollut hyvä yhdessä, vaan yrittää löytää syyn eroonne. Että hän suree omalla tavallaan, mikä tuntuu sinusta epäreilulta mutta näin se nyt menee.