Vanhempien määräily

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta itsellä sekä lapsen, että vanhemman roolista. Omat vanhempani olivat todella tiukkoja. Niin kauan, kun asuin kotona (=lukion loppuun) mentiin heidän säännöillään. Esim. nukkumaanmenoaika arkena klo 21, viikonloppuna saattoin joskus harvoin saada erityisluvan olla ulkona klo 23 asti. Suihkussa sai käydä 2*vko. Yms. Ihan älytöntä. Eipä tuolle oikein mitään voinut tehdä. Ei mikään asiasta puhuminen auttanut. Onneksi kuitenkin heti lukion jälkeen pääsi asumaan itsekseen ja ongelma poistui.

Nyt itse aikuisten lasten äitinä tuntuu, että oikeastiko ei täysi-ikäiselle voi olla mitään sääntöjä. Tullaan ja mennään miten sattuu. Suututaan, kun yrittää kysellä. Ei osallistuta siivoamiseen tai ruoanlaittoon, kun ei muka ehdi.

Kun ekan kerran ei ilmoittanut mitään, eikä ollut tullut aamulla kotiin, niin kyllä olin tosi huolissani. Ei kuitenkaan tunnu ymmärtävän, miksi äidille pitäisi kertoa, että missä on tai milloin tulee.

Kyllä minua viime kesänäkin hirvitti, kun poika halusi viettää kaikki illat ja viikonloput tyttäystävänsä kotona. Aloin jo kysellä, että mitä alaikäisen tytön vanhemmat siitä tykkäävät, kun juippi on heillä aina ja syö valtavasti. Että eikö voisi välillä olla kotonakin?

Nyt sitten pitäisi vähän miettiä yo-juhlien vieraslistaa yms. mutta ei poika pysähdy edes pieneksi hetkeksi, että tuosta ehtisi jutella. Sukulaisia käy välillä kylässä pitkästä aikaa, mutta ei ehdi tulla käväisemään kotiin heitä tapaamaan.

Eli ei tämä lähes säännöttömyyskään (pojasta meillä on ihan natsisäännöt) ole helppoa. Odotan jo kovasti, että muuttaa pois.

Tottakai voit laittaa säännöt, eli niin sanotusti pistää pojan pihalle. Sen sijaan et voi vaatia asumaan asunnossasi ja tekemään kuten määräät. Yleensä se auttaa että se lapsi muuttaa pois kotoa. Sen jälkeen alkaa sitten maistumaan se ihmisiksi käyttäytyminen. Oma tyttäreni onneksi oli 18-vuotiaana jo täysin valmis itsenäiseen elämäään, ja omasta huushollista hän pitikin sitten huolen aivan moitteettomasti. Nykyäänkin soitellaan monta kertaa viikossa. Teininä ei oikein mistään tahtonut tulla mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekeekö tämä nuori neiti aikuisen lailla osansa kotitöistä vaan pitää itsestään selvänä vaaterahat, kolulurahat, matkakulut, puhelinkulut?

Ei yhtä aikaa voi olla lapsi ja aikuinen?

Niinkuin kerroin jo, ostan itse kaiken itselleni, vaatteet ja kaiken tarpeellisen. Kouluun tai matkustamiseen en tarvitse rahaa.

Ap

Mistä sinä saat rahaa vaatteisiin, ruokaan, puh-ja nettimaksuihin, bussilippuun, vesimaksuun, sähköön, vakuutukseen jne. Jos asut kotona, et saa edes opintorahaa, koska vanhempien tulot vaikuttavat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko kysynyt heiltä, että miksi he vieläkin asettavat sinulle sääntöjä ja rajoja?

Itselleni vanhemmat sanoi myös tuosta "niin kauan kun asut kotona...", mutta asiat liittyi enemmän sellaiseen, ettei vieraita ilman lupaa/ilmoitusta, omat jäljet siivottava ja kotitöihin osallistuminen. Ei ne oikeastaan edes mitään sääntöjä olleet, vaan yleistä huomaavaisuutta yhteiselossa. Jos lähdin jonnekin kauemmaksi, olin yötä pois tms niin toivoivat, että ilmotan suurinpiirtein mihin olen menossa ja ehkä kenen kanssa. 

En näe mitään syytä erityisille säännöille, jos käytös on ihan normaalia. Jos esim tulee jatkuvasti humalassa kotiin niin vaikka miten on täysi-ikäinen paperilla niin et asu talossa yksin. 

Kotona siivoan omat jälkeni ja en mitenkään sotke taloa. Enkä saa olla kotoa pois yötä noin vain, aina tarvii ilmoittaa ajoissa.

Enkä juo, joten en tule kännissä kotiin ja kotona olen aina silloin kun vanhempani käskevät, joka on vähän naurettavaa.

Ap

Ilmoittamisesta tuskin on sinulle paljon vaivaa. Se olisi kohtuutonta, jos sinun pitäisi anella lupaa. Mutta ilmoittaminen on ihan järkevä pyyntö vanhemmiltasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moniko hyväksyisi puolisoltaan ap:n tapaisen käytöksen eli tullaan ja mennään omia aikojaan, ei kerrota, missä ollaan eikä kerrota, tuleeko vieraita tms. ja kuitenkin maksatetaan kaikki parisuhteen toisella osapuolella. En siis tarkoita, että kuvioissa olisi mukana ketään kolmatta osapuolta, vaan ylipäätään elettäisiin kuin pellossa vedoten siihen, että mä voin.

Ap:n vanhemmilla ei ole mitään elatusvelvollisuutta ja vahvasti epäilen, ettei ap maksa edes puhelinliittymää, joten miksi vaatia aikuista itsenäistä elämää, jos ei ole aikuinen ja itsenäinen?

 - -

Aikuinen lapsi ei ole puoliso eikä hänellä ole tilivelvollisuutta kertoa menemisistään tai tulemisistaan, toisin kuin sinä näköjään edellytät puolisoltasi?

Intin jälkeen poika asui pienen hetken kotona ja ei olisi juolahtanut mieleenkään tivata hänen menemisiään.

Meillä ei tarvitse tivata. Aikuisella pojallamme on käytöstavat hallussa ja hän siis osaa ottaa muut asukkaat huomioon. Niinpä hän kertoo oma-aloitteisesti, mihin on lähdössä ja kauanko aikoo viipyä.

Aivan vastaavasti minäkin kerron, enkä vain häippäise vaikka mökille tai lähde risteilylle.

 - - -

Siitkö mielestäsi on topicin tapauksessa keskeisimmin kyse?

Oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekeekö tämä nuori neiti aikuisen lailla osansa kotitöistä vaan pitää itsestään selvänä vaaterahat, kolulurahat, matkakulut, puhelinkulut?

Ei yhtä aikaa voi olla lapsi ja aikuinen?

Niinkuin kerroin jo, ostan itse kaiken itselleni, vaatteet ja kaiken tarpeellisen. Kouluun tai matkustamiseen en tarvitse rahaa.

Ap

Mistä siis saat rahaa koulun ohella? Niin paljon että vaatteisiin ym . Riittää?

Jotta saisit kotona asuessa opintotukia vanhemmillasi pitää olla melko pienet tulot.

Meillä ei ollut riitaa, lapset saivat lakin ja opiskelupaikat toisista kaupungeista, syksyllä sitten omilleen.

Mutta tuet on pieniä, kyllä raha kelpasi edelleen. Noin 30 v avioituivat.

Teen lastenhoitohommia iltapäivisin.

ap

Tottelet vain kiltisti vanhempiasi, he ovat viisaampia ja enemmän elämää kokeneita kuin sinä ja varmasti tietävät mikä on sinulle parasta. Rajoitukset ja säännöt saattavat tuntua tyhmiltä näin nuorena, mutta aikuisena kyllä tulet kiittämään vanhempiasi. Toivottavasti välinne pysyvät kaikesta huolimatta kunnossa. Jos joskus tuntuu raskaalta, niin muistele ajatuksella Neljättä Käskyä: Kunnioita isääsi ja äitiäsi.

N ostan