Lue keskustelun säännöt.
Harkitsen itsemurhaa ja äiti vastaa koiravideoilla
30.04.2023 |
Tiedän että ei halua puhua asiasta ja vastauksesi tulee koiravideoita ja positiivisia gifejä. Mietin vaan että eikö välitä vai onko ite niin loppu , mutta ei suostu keskustelemaan vaan sivuuttaa asian. Oon ollu hoidossa 5 kertaa suljetulla ja äidille ne on ollut tosi rankkoja aikoja myös , olin 11-14 v silloin.
Mutta nyt tuntuu että ei välitä tai jopa toivoo sitä , en haluaisi uskoa niin mutta miks kaikkien muiden vanhemmat tsemppaa ja tukee ja tuntuu et omaa äitiä ei kiinnosta yhtään.
Kommentit (216)
Jos tilanne jatkunut vuosia niin ihme, että jaksaa lähettää edes niitä koira-videoita. Suurin osa julkisesti itsarilla uhkailevia on persoonallisuushäiriöisiä, avuttomia mulkkuja. Itsellä kokemusta kahdesta, joista toinen oli aina apua vailla, mutta kun sitä kerran pyydettiin (ei rahaa ym.) niin "Jokainen pärjää omillaan".
Toinen piti rauhoitella ja tsempata päivittäin ja erityisesti silloin kun minulla ja perheellä oli kivaa niin tuli suoria itsariuhkauksia ja sitten pisti luurin kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutko yksin ? Hyötyisit varmasti tuetusta asumisesta. Palvelukoteja on myös mielenterveysongelmista kärsiville.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Teen sen itsarin oikeesti kohta. Ei äiti jaksa ja en ite jaksa enään.
TIedätkö mitä? Minun isäni tappoi itsensä suljetulla Niuvaniemesssä, kun olin 16 vuotias. Itsemurha on riittävän ahdistuksen, tuskan ja helvetillisen piinan jälkeen sairaalle ainoa kuviteltavissa oleva vaihtoehto, ymmärrän sen täysin, mutta: miksi sinä odotat äidiltäsi kykyä käsitellä tuskaasi, kun et kykene siihen itsekään? Oletko miettinyt, mitä äidillesi tapahtuu, jos riistätä itseltäsi hengen? Et voi edes kuvitella sitä tuskaa, minkä läheisesi joutuvat läpikäymään. Oma elämäni meni täysin kaaokseen isäni kuoltu, enkä tule koskaan toipumaan siitä-olen jo yli 40-vuotias. Ikä ja aika tuo ymmärrystä, mutta suunnatonta surua ja vihaa se ei poista. Isäni tosin kuoli olosuhteissa, joissa ei kukaan oikeasti olisi sekoamatta kestänyt, mutta sinä et kuitenkaan ole yrittänyt vielä kaikkeasi, jotta voisit saada rauhan sielullesi tässä ajassa. Älä tee pahaa itsellesi, älä tee pahaa lähimmäisillesi.
Olen naimisissa ihmisen kanssa, joka on ollut legioonassa ja hän on nähnyt niin paljon sota-alueilla hirvittävää kärsimystä ja tuottanut sitä olosuhteiden pakosta myös itsekin, että en ymmärrä, kuinka hän jaksaa yhä elää.
Voisin jatkaa vertailulistaa loputtomiin, sillä isäni ei ole ainoa lähipiiristäni, joka päätyi lopulliseen ratkaisuun-olen ollut sen partaalla usein itsekin.
Sanon sinulle vain tämän: jos todella olet itsetuhoinen, käänny Jeesuksen puoleen. Huudat Hänelle, raivoat vaikka kuinka paljon tuskaasi ulos, ennen kuin rikot muitakin elämiä oman ahdistuksesi takia. Sinua rakastetaan-sinua todellakin rakastetaan ja Jumala on nähnyt sinut jo idussasi-sinun tarvitsee vain pyytää: Jeesus auta, en halua vielä kuolla. Näin tein itsekin ja kas-apu tuli, olen yhä täällä-en tiedä miksi, mutta toivon että sinäkin jaksat vielä jatkaa.
Valkeus loistaa pimeydessä ja pimeys ei sitä käsittänyt. Usko ilman järkeilyitä on lopultakin ihmisen viimeinen oljenkorsi.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Teen sen itsarin oikeesti kohta. Ei äiti jaksa ja en ite jaksa enään.
Mitä et jaksa?
Tosi monilla on raskasta koko ajan.
Minä olin perheen kanssa ulkomaanlomalla, jollaisella käydään ehkä kerran vuosikymmenessä. Sitten mielenterveysongelmainen veli soitti loman puolivälissä, että on tekemässä kotimaassa itsarin kun tietää, etten pääse ajoissa paikalle. Ei muita läheisiä. Ei ole kotonaan vaan jossain muualla. Ennen lomaa soiteltu ja nähty ja tilanne ollut vakaa.
No , oli se kuitenkin elossa kun palattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet aikuinen. Miksi kuormitat läheistäsi etkä hae ammattiapua? Saitko alaikäisenä vähän liikaa huomiota kun sairastit? Nyt haet samaa huomiota ja heittäydyt lapseksi.
Sori mutta olen sivusta seurannut kuinka nainen manipuloi sukulaisiaan vielä keski-ikäisenä itsemurhauhkailuilla siihen saakka kunnes nämä katkaisivat välit. Koskaan hän ei silti vahingossakaan satuttanut itseään.
Sinun täytyy hakeutua hoitoon, jos olet tosissasi. Tai ottaa lääkärin määräämä lääke.
Minulla ollut tilanne aikuisen lapsen kanssa mainitunlainen tilanne: Sellainen teki elämästäni painajaisen, pelkäsin avata ovea, puhelinsoittoja,kiirjeitä, kortteja, koskaan ei tiennyt onko ovella poliisi vai jotain muuta. Menetin yöunet, koin paniikkia, elämä oli jatkuvaa varuillaan oloa, pelkäsinm että hermot menee. Sitä jatkui pitkään., vuosia kauemminkin. Lopulta oli katkaistava välit.. Tuollainen on läheiselle ihan kamalaa, ja kun omat voimat menee niin ei jaksa enää mitään.
Kun kerroin nuorempana vanhemmilleni että on niin surkea olla että haluaisin kuolla, EN aion kuolla, sain ihan hirveät huudot ja syyllistämiset itsemurha uhkailuista. Minä en uhkaillut, yritin vain kertoa kuinka paha oikein on olla, mutta siihen räjähdettiin heti tuhannen auringon voimalla eikä minulle annettu suunvuoroa korjata heidän väärinymmärrys. Katkaisin itse välit vanhempiin myöhemmin, koska he vetivät aina ihan hirveät kilarit, jos yritti edes väittää omassa elämässä olevan jotain murhetta. Todella vaikeaa käydä jotain kuulumisia läpi, kun kysellään kyselemisten perään miten elämässä menee, jos et vastaa tai kiertelet alkaa pahempi hiillostus ja kun lopulta kerrot ettei vieläkään näy aurinkoa elämässä, tulee motkotusta eikö vieläkään ole asiat hyvin.
Osta raskausajan multitabsia ja muita hyviä vitamiineja ja hivenaineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee itsellesi mitään. Hae apua terveyskeskuksesta ja hakeudu terapiaan.
Olet arvokas juuri tuollaisena!
AP, jos sulla on oikeasti todella tuskainen olla soita silti 112.
Päätä vaikka että se on sen häke päivystäjän päätettävissä elätkö.
Kerrot sille nimesi ja sijaintisi ja kerrot että aiot t*pp** itsesi ja tekotavan ja lisäät että haluat nyt heti sairaalaan osastolle.
Sitten pyöräytät henkistä rulettia ja odotat mitä se häkepäivystäjä päättää.
Kerran jäin vaille hoitoa ja apua kun oksensin migreenistä sokeana vessan lattialla ja päälle kiukkuiset estouhkailut häkepäivystäjältä. Älkää ikinä mainitko alkoholin käyttöä, edes yhtä. Katsos päivystäjän mukaan yksi 0,33 lonkero aiheuttaa kaatokännin ja olen vain huomionhakuinen känniääliö. Oksensin yli 17h ja lopulta kurkusta vuosi verta. Luulin kuolevani ja kalloni halkeavan. Koin ansaitsevani sen, halusin kuolla, kipu oli niin hirveä. En kuollut, mutta epäily jäi häkepäivystäjiä kohtaan.
Sitten vuosia myöhemmin olin päättämässä päiviäni ja tein tämän ruletin viimeisillä hetkillä. Odotin vittuuntunutta häkepäivystäjää, oikein toivoin että pääsen päättämään päiväni, kun se viimeinenkin avunkorsi toteaisi että antaa mennä vain.
En ole uskonnollinen, se porukka ei ole minua varten, mutta sieltä vastasi enkelin ääni joka sanoi "Mie laitan siulle ambulanssin ja mie juttelen siulle sen koko ajan mitä sillä kestää tulla. Soppiiko tämä siulle?"
Anna häkepäivystäjän päättää, mitä elämällesi tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan tätä videota, jossa kaksi tasavertaista corgia riitelee varsin äänekkäästi. Kiinaksi! Kiina on uusi saksa! Näyttelijä on hyvä ja tietysti mm. Kiinassa ja Koreassa iso tähti. Miau!
Ja itsaria hautoville: tee se, äläkä rasita kanssaihmisiäsi. Nimimerkillä: kokemusta on, haudoin lähes vuosikymmenen itsaria, kunnes otin pääni pois perseestä (omastani), ja lakkasin huolehtimasta (katso vaikka iki-ihana Dr Strangelove)
Vierailija kirjoitti:
Rakastan tätä videota, jossa kaksi tasavertaista corgia riitelee varsin äänekkäästi. Kiinaksi! Kiina on uusi saksa! Näyttelijä on hyvä ja tietysti mm. Kiinassa ja Koreassa iso tähti. Miau!
Ja itsaria hautoville: tee se, äläkä rasita kanssaihmisiäsi. Nimimerkillä: kokemusta on, haudoin lähes vuosikymmenen itsaria, kunnes otin pääni pois perseestä (omastani), ja lakkasin huolehtimasta (katso vaikka iki-ihana Dr Strangelove)
No miksi et tehnyt itsaria, jos kerran sinulla kokemusta on ja olet sitä mieltä, että tehkää se?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On henkisesti todella raskasta kuunnella ihmistä, joka puhuu itsemurhasta lähes jatkuvasti. Omalla kohdallani yritin tukea veljeäni, mutta se söi myös omat voimavarat hyvin nopeasti. Ilmeisesti äidilläsi ei ole enää voimia keskustella asiasta ja yrittää tsempata videoilla. Parempi olisi pyytää keskusteluapua ammattilaisilta, jotka sitä työkseen tekevät.
Oon jonossa numerolla 1387 . Pirkanmaalla on isot jonot , en jaksa enään , enkä halua äidille pahaa. En uskalla mennä normitilanteisiin edes ja oon monta päivää syömättä. Enkä puhu jatkuvasti tai uhkaile et tapann itseni, nyt otin puheeksi , kolme vuotta mennyt hyvin , nyt kasahti ja hajosi kaikki ja menettänyt liian monta liian lyhyeen aikaan.
Nykyään voit itse valita paikan johon mennä hoitoon, myös terapeutin. Jos vaan pääset kulkemaan vaikka naapurikuntaan, niin sieltä voisi saada nopeammin apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan tätä videota, jossa kaksi tasavertaista corgia riitelee varsin äänekkäästi. Kiinaksi! Kiina on uusi saksa! Näyttelijä on hyvä ja tietysti mm. Kiinassa ja Koreassa iso tähti. Miau!
Ja itsaria hautoville: tee se, äläkä rasita kanssaihmisiäsi. Nimimerkillä: kokemusta on, haudoin lähes vuosikymmenen itsaria, kunnes otin pääni pois perseestä (omastani), ja lakkasin huolehtimasta (katso vaikka iki-ihana Dr Strangelove)
No miksi et tehnyt itsaria, jos kerran sinulla kokemusta on ja olet sitä mieltä, että tehkää se?
Siihen on tuossa kyllä annettu vastauskin, mutta se on ilmeisesti nämä alentuva äo-tasot, mitkä estää ymmärtämästä. Kaikki pitää olla karvalakkimallia ja vielä rautalangasta väännettynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon että hän rakastaa sinua ja tarkoittaa pelkkää hyvää. Asia vain voi olla vaikea käsitellä hänelle, hän ei tiedä miten pitäisi reagoida. Sitten hän lähettää koiravideoita, koska ajattelee, että ne voisivat tuoda hyvää mieltä. Hän ei ehkä osaa asettua asemaasi.
Vaikka äiti kuinka osaisi asettua ap asemaan niin mitä tuossa kukaan osaa sanoa. Veikkaan, että suurin osa meistä menee täysin lukkoon, kun joku alkaa puhumaan, että haluaa lopettaa elämänsä.
Ja kun puhuja on oma lapsi, on äidin pää täynnä kauhua ja tuskaa. ja vaikka mitä sanot, se on varmasti ap mielestä väärin ja turhaa.
Harva ihminen varmaan löytää ne oikear sanat noissa tilanteissa.
Ja kun olet oireillut jo pitkään niin luulen, että äitisikin on väsynyt tilanteeseen.
Vaatii mielettömästi myös läheisiltä, kun omainen on tuossa jamassa. Ja äiti on se, jolta yleensä näissä tilanteissa vaaditaan eniten ja äitiä syytetään herkimmin, jos tämä ei osaa toimia oikein. Mutta äitikin on yleensä vain tavallinen ihminen, yhtä neuvoton tuollaisen tilanteen edessä.
Kukaan ei vaadi esim isältä samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakastan tätä videota, jossa kaksi tasavertaista corgia riitelee varsin äänekkäästi. Kiinaksi! Kiina on uusi saksa! Näyttelijä on hyvä ja tietysti mm. Kiinassa ja Koreassa iso tähti. Miau!
Ja itsaria hautoville: tee se, äläkä rasita kanssaihmisiäsi. Nimimerkillä: kokemusta on, haudoin lähes vuosikymmenen itsaria, kunnes otin pääni pois perseestä (omastani), ja lakkasin huolehtimasta (katso vaikka iki-ihana Dr Strangelove)
No miksi et tehnyt itsaria, jos kerran sinulla kokemusta on ja olet sitä mieltä, että tehkää se?
Siihen on tuossa kyllä annettu vastauskin, mutta se on ilmeisesti nämä alentuva äo-tasot, mitkä estää ymmärtämästä. Kaikki pitää olla karvalakkimallia ja vielä rautalangasta väännettynä.
Paraskin alentuvasta puhuja. Hyi h*lvetti mitä tekopyhyyttä!
Mulla ei ole ihan noin pahoja ajatuksia, mutta kuitenkin raskaista aiheista olen yrittänyt puhua äidilleni.
Hänelle se on tosi vaikeaa. Ennen yritti aina vaihtaa puheenaihetta, joka tuntui todella loukkaavalta itseäni kohtaan. Myöhemmin olen ymmärtänyt että hänellä on aina tarve piristää minua. Paha olo pitäisi aina jotenkin muuttaa hyväksi. Joko vähättelemällä ongelmaa tai sitten vaan saada ajatukset johonki mukavaan aiheeseen.
Varmaan toimii hyvin kun kyseessä on joku vähäpätöisempi ongelma, mutta ei isompien ongelmien kanssa.
Jos aina ongelmat sysätään pois ja yritetään poistaa henkinen paha olo tuolla tavalla, menettää lopulta yhteyden itseensä. Ei voi luottaa omiin tuntemuksiinsa.
Siksi on tärkeää itkeä joskus tai olla masentunut.
Ne tunteet saa ja pitää ihan luvan kanssa kokea, koska sillä ne lähtevät lopulta pois.
Elämään mahtuu myös surua. Sitä ei kuulu puhua hyväksi.
Äitisi yrittää auttaa sinua omalla tavallaan, mutta ei ymmärrä että tekee enemmän vahinkoa.
ei kukaan jaksa kun uhkailet im'lla koko ajan. kuinka monta kertaa olet yrittänyt? tiedätkö sen sadun pojasta joka valehteli nähneensä susia? eikä kukaan uskonut häntä sitten kun oikeasti näki.
12 uhkausta ja 0 yritystä on aika huomiohorra.
Hae ammattiapua. Äitisi ei ole sellainen. Hän on vain ihminen. Kukaan ei jaksa loputtomiin kuunnella itsemurha uhkailuja vaikka välittäisikin. Se on todella raskasta ja syö myös sitä toista ihmistä sisältä. Tässä tapauksessa äitiäsi. Voit huonosti etkä itse nää miten itsekäs olet kuormittaessasi läheisiäsi. Oikea osoite on ammattiapu. Totuus on että elämäsi on omissa käsissäsi. Joko päätät hakea apua ammattilaiselta tai et. Jos välität perheestäsi hae apua.
Joko toteutetaan tai haetaan teini angsti huomiota
Tietenkin äideillä on vastuu lapsistaan, mutta eivät äidit nyt sentään mitään jumalia ole. Ei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa kaikkeen eivätkä he osaa lukea lastensa ajatuksia.
Itse olin itsetuhoinen teini. Päädyin 13-vuotiaana pitkäksi aikaa teholle itsemurhayrityksen jälkeen. Pääsin sen jälkeen terapiaan.
Ei äitini ollut tietoinen ongelmistani eikä tiennyt kuinka vaikeassa jamassa elämäni oli silloin. Salasin häneltä kaiken ja esitin että kaikki on hyvin. En halunnut tuottaa huolta perheelleni. Mutta omat voimat loppuivat ja kävi niinkuin kävi. Nyt tiedän että olisi pitänyt hakea apua eikä yrittää vain pärjätä yksin.