Koulut puuttuvat järeämmin poissaoloihin - eikö ole ymmärrystä, että sairaana ei voi kouluun tulla?
Nyt sairastetaan koronaa ja alenneen vastustuskyvyn vuoksi kaikenlaisia virustauteja.
Pitikö se korona päästää leviämään?
Kommentit (168)
Meillä on suurperhe(Suomen mittakaavassa). Taudit tulee ja kaikki eivät välttämättä aina sairasta samaan aikaan, mutta kuitenkaan ei ole järkevää laittaa lasta päivähoitoon tai kouluun tartuntavaaran takia. Joskus oireet ovat hyvin lieviä tartuttamisvaiheessa, joten vaikka lapsi vaikuttaisi terveeltä niin saattaa silti tartuttaa. Voin toki tällaisessa tilanteessa laittaa lapsen kouluun tai päiväkotiin jotta vältetään lasun kuormittaminen, mutta sitten on minulle turha lähetellä viestejä kuinka puolet henkilöstöstä on sairaana ja voi voi kun tuotte sairaat lapsenne tänne kun muutenkin on henkilöstövajetta.
Meillä ylittyi 15 tuntia ja sen jälkeen lapset ovat olleet myös koronassa koulussa. Vien ja haen, ettei hengästy koulumatkalla. Tämäkö oli tarkoitus tälle seurannalle? Minulla ei ole mielenkiintoa rueta mitään lastensuojelun yhteydenottoja odottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäisellä lapsellani on puhjennut vakava perussairaus, jota on tämän vuoden aikana tutkittu ennen diagnosointia ja sairauteen liittyviä käyntejä on säännöllisesti nyt myös diagnoosin jälkeen. Näistä on aiheutunut aika paljon poissaoloja. Lähes jokaisesta käynnistä tulee koko päivän poissaolo, kun matka sairaalalle kestää n 1,5 tuntia suuntaansa ja vähän on jätettävä varaa eli noin 2 tuntia per suunta.
Olen informoinut luokanvalvojaa jo tutkimusvaiheessa ja myös diagnoosin jälkeen. Muita poissaoloja ei ole kuin muutama päivä kuumeen takia. Perussairaus heikentää vastustuskykyä ja kovaakin flunssaa on mutta hän menee kouluun myös hyvinkin huonon olon kanssa. Syy: pelko lasusta ja siihen liittyvistä keskusteluista sekä niiden aiheuttamasta ylimääräisestä hässäkästä. Huomioitavaa on, että nämä kaikki aiheuttavat poissaolon myös minulle töistä. En kaipaa enää yhtään lisää "virka-ajan" häiriöitä. Voitte varmaan päätellä myös miksi itse käyn flunssaisena töissä, ei vain voi olla enempää pois
Kumpikaan meistä ei tarvitse yhtään lisää stressiä tähän lisäksi tai ylimääräistä hässäkkää. Koulu sujuu hyvin. On todella nurinkurista, että perhettä rasitetaan lasuilla kun voidaan joka poissaolo todentaa sairaalakäynnillä. Pistää vihaksi. Odotamme kesää, että saadaan taas "saldot" nollille ja voi hengittää.
Surkuhupaisaa tästä tekee se, että tuttavaperheen lapsilla on poissaoloja ainakin tuplasti sama määrä. Lasuja on tehty koululta, terveydenhuollosta ja äidin toimesta (lapset asuvat isällään). On tappeluita ja päihdekokeiluja. Lasun näkemys on, että ei tarvetta toimenpiteille. Ainakin toinen lapsista tulee jäämään luokalleen.
Kyllä meidän sairaalakäynneistä varmasti kannattaa lasu tehdä eikö vaan
Miksi sinä sitä lasua niin kauheasti pelkäät ja stressaat? Meille soitettiin sieltä ja todettiin että lapsella on migreeni joka asianmukaisesta lääkehoidossa, totesivat että jos joskus tarvitaan tukea ja apua voidaan ottaa yhteyttä, kiitos ja hei. Anna lapsesi sairastaa kotona äläkä pelottele lasua.
No miksei riitä, että vanhempi kertoo tuon opettajalle? Miksi pitää sossun olla välissä? Aivan älytön byrokraattinen välikappale luotu tuohon, etenkin jos sossukin sitten vaan TOTEAA, että kiitos ja hei.
Olette te kyllä niin aivopestyjä.
- Eri
Koska opettajalle ei kuulu lapsen terveystiedot vaan mennään kertoman mukaan. Vanhempi voi keksiä koko migreenin ja antaa lapsen luvalla lintsata. Sossulla sen sijaan on vähän enemmän mahdolisuuksia puuttua tällaisiin.
Kyllä kuuluu opettajalle ainakin sellaiset, joilla on jotain vaikutusta koulunkäyntiin. Opettajalle toimitetaan vaikka kouluterveydenhoitajan välityksellä lääkärintodistus. Näin toimitaan esimerkiksi allegioissa, diabeteksessa ja muissa sellaisissa sairauksissa, jotka on otettava koulussa jotenkin huomioon.
Mikä siinä lasussa on niin pelottavaa? Lapset sairaana kouluun ettei vaan tule lasua jne. Taidatte olla juuri niitä perheitä jotka pitäisi pistää syyniin kun pelkäätte sitä niin paljon. Normaalille perheelle vaan todetaan että kaikki on ok hyvää päivänjatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paukuttakoot opet vaan lasujaan. Entäs jos ovat itse poissa jopa 2 viikkoa"sairastelun" vuoksi ja erityisluokkaa johtaa koko tuon ajan koulunkäyntiavustaja? Eikö tähän pitäisi puuttua?
Minusta ei ole ok että luokallinen erityistarpeisia ovat ainoastaan koulunkäyntiavustajan opetuksen ja avun alla 2 viikkoa.Sijaisjärjestelyt ovat rehtorin vastuulla, ei kuulu opelle mitenkään.
Leväperäinen rehtori siis.
Ei ihme, jos lastensuojelusossuilla on enemmän töitä kuin ehtivät tehdä, jos kouluun ei riitä lääkärintodistus pitempiaikaisista poissaoloista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ope ei voi tietää onko lapsi sairaana vai vaikkapa hoitamassa nuorempaa sisarusta äidin ollessa sammuneena.
Lasten sairauksia ei kaikissa perheissä myöskään hoideta. Silloin poissaoloja voi tulla paljon,
Vanhempi voi kirkkain silmin väittää lapsensa olleen mahataudissa, vaikka poissaolon syy on jotain ihan muuta.Mihin katso se, ettei vanhempiin luoteta? Vanhempi kirjaa Wilmaan, jos lapsi on sairaana. Jokaisesta sairastamisesta ei voi edes hankkia sairaspoissaolotodistusta.
Se luotto vanhempiin häviää kokemuksen myötä. Jatkuvasti "sairaana" oleva oppilaani nähtiin työntelemässä sisaruspuoltaan vaunuissa koulupäivien aikana. Oppilaita on pistetty tekemään vanhempiensa töitä (karjatalous, auraus jne.) ja poissaolot on kuitattu sairauspoissaoloin.
Karjatalouslapset ovatkin suuri ongelma nyky-Suomessa.
Joka vuosi on tapauksia, joissa lapsilla teetetään vanhempien töitä. Ihan omassa koulussani näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäisellä lapsellani on puhjennut vakava perussairaus, jota on tämän vuoden aikana tutkittu ennen diagnosointia ja sairauteen liittyviä käyntejä on säännöllisesti nyt myös diagnoosin jälkeen. Näistä on aiheutunut aika paljon poissaoloja. Lähes jokaisesta käynnistä tulee koko päivän poissaolo, kun matka sairaalalle kestää n 1,5 tuntia suuntaansa ja vähän on jätettävä varaa eli noin 2 tuntia per suunta.
Olen informoinut luokanvalvojaa jo tutkimusvaiheessa ja myös diagnoosin jälkeen. Muita poissaoloja ei ole kuin muutama päivä kuumeen takia. Perussairaus heikentää vastustuskykyä ja kovaakin flunssaa on mutta hän menee kouluun myös hyvinkin huonon olon kanssa. Syy: pelko lasusta ja siihen liittyvistä keskusteluista sekä niiden aiheuttamasta ylimääräisestä hässäkästä. Huomioitavaa on, että nämä kaikki aiheuttavat poissaolon myös minulle töistä. En kaipaa enää yhtään lisää "virka-ajan" häiriöitä. Voitte varmaan päätellä myös miksi itse käyn flunssaisena töissä, ei vain voi olla enempää pois
Kumpikaan meistä ei tarvitse yhtään lisää stressiä tähän lisäksi tai ylimääräistä hässäkkää. Koulu sujuu hyvin. On todella nurinkurista, että perhettä rasitetaan lasuilla kun voidaan joka poissaolo todentaa sairaalakäynnillä. Pistää vihaksi. Odotamme kesää, että saadaan taas "saldot" nollille ja voi hengittää.
Surkuhupaisaa tästä tekee se, että tuttavaperheen lapsilla on poissaoloja ainakin tuplasti sama määrä. Lasuja on tehty koululta, terveydenhuollosta ja äidin toimesta (lapset asuvat isällään). On tappeluita ja päihdekokeiluja. Lasun näkemys on, että ei tarvetta toimenpiteille. Ainakin toinen lapsista tulee jäämään luokalleen.
Kyllä meidän sairaalakäynneistä varmasti kannattaa lasu tehdä eikö vaan
Miksi sinä sitä lasua niin kauheasti pelkäät ja stressaat? Meille soitettiin sieltä ja todettiin että lapsella on migreeni joka asianmukaisesta lääkehoidossa, totesivat että jos joskus tarvitaan tukea ja apua voidaan ottaa yhteyttä, kiitos ja hei. Anna lapsesi sairastaa kotona äläkä pelottele lasua.
No miksei riitä, että vanhempi kertoo tuon opettajalle? Miksi pitää sossun olla välissä? Aivan älytön byrokraattinen välikappale luotu tuohon, etenkin jos sossukin sitten vaan TOTEAA, että kiitos ja hei.
Olette te kyllä niin aivopestyjä.
- Eri
Koska opettajalle ei kuulu lapsen terveystiedot vaan mennään kertoman mukaan. Vanhempi voi keksiä koko migreenin ja antaa lapsen luvalla lintsata. Sossulla sen sijaan on vähän enemmän mahdolisuuksia puuttua tällaisiin.
Kyllä kuuluu opettajalle ainakin sellaiset, joilla on jotain vaikutusta koulunkäyntiin. Opettajalle toimitetaan vaikka kouluterveydenhoitajan välityksellä lääkärintodistus. Näin toimitaan esimerkiksi allegioissa, diabeteksessa ja muissa sellaisissa sairauksissa, jotka on otettava koulussa jotenkin huomioon.
Niin, vanhemmat itse toimittavat nuo eli vanhempien kertoman mukaan mennään. Vanhemmat voivat myös kertoa miten lapsi on allerginen kalalle, pähkinälle ja tomaatille vaikkei oikeasti olisi, mutta lapsi ei oikeasti vaan pidä niiden mausta.
Kohta aletaan varmaan vaatimaan lääkärintodistuksia parin päivän kuumeilusta. No semmoistahan tässä huoli-yhteiskunnassa eläminen on.
Meillä autismipiirteinen poika saa olla pois vanhempien luvalla silloin kun haluaa. Höän kuormittuu normilapsia nopeammin ja helpommin ja vain tarvitsee enemmän aikaa palautua, kuin muut. Nyt 9-luokalla. Ei ole koulu varsinaisesti tähän puuttunut.
Joulua ennen sanoivat, että poissaoloja on vähän liikaa, niin poika korjasi itse asian, eli "terästäytyi". Keväällä poissaoloja on ollut paljon vähemmän.
Lapsikin kypsyy, kasvaa ja kehittyy. Nyt menossa lukioon. Ja joo, saa nähdä miten siellä jaksaa, mutta amikseen olisi ollut tunnin pidempi matka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäisellä lapsellani on puhjennut vakava perussairaus, jota on tämän vuoden aikana tutkittu ennen diagnosointia ja sairauteen liittyviä käyntejä on säännöllisesti nyt myös diagnoosin jälkeen. Näistä on aiheutunut aika paljon poissaoloja. Lähes jokaisesta käynnistä tulee koko päivän poissaolo, kun matka sairaalalle kestää n 1,5 tuntia suuntaansa ja vähän on jätettävä varaa eli noin 2 tuntia per suunta.
Olen informoinut luokanvalvojaa jo tutkimusvaiheessa ja myös diagnoosin jälkeen. Muita poissaoloja ei ole kuin muutama päivä kuumeen takia. Perussairaus heikentää vastustuskykyä ja kovaakin flunssaa on mutta hän menee kouluun myös hyvinkin huonon olon kanssa. Syy: pelko lasusta ja siihen liittyvistä keskusteluista sekä niiden aiheuttamasta ylimääräisestä hässäkästä. Huomioitavaa on, että nämä kaikki aiheuttavat poissaolon myös minulle töistä. En kaipaa enää yhtään lisää "virka-ajan" häiriöitä. Voitte varmaan päätellä myös miksi itse käyn flunssaisena töissä, ei vain voi olla enempää pois
Kumpikaan meistä ei tarvitse yhtään lisää stressiä tähän lisäksi tai ylimääräistä hässäkkää. Koulu sujuu hyvin. On todella nurinkurista, että perhettä rasitetaan lasuilla kun voidaan joka poissaolo todentaa sairaalakäynnillä. Pistää vihaksi. Odotamme kesää, että saadaan taas "saldot" nollille ja voi hengittää.
Surkuhupaisaa tästä tekee se, että tuttavaperheen lapsilla on poissaoloja ainakin tuplasti sama määrä. Lasuja on tehty koululta, terveydenhuollosta ja äidin toimesta (lapset asuvat isällään). On tappeluita ja päihdekokeiluja. Lasun näkemys on, että ei tarvetta toimenpiteille. Ainakin toinen lapsista tulee jäämään luokalleen.
Kyllä meidän sairaalakäynneistä varmasti kannattaa lasu tehdä eikö vaan
Miksi sinä sitä lasua niin kauheasti pelkäät ja stressaat? Meille soitettiin sieltä ja todettiin että lapsella on migreeni joka asianmukaisesta lääkehoidossa, totesivat että jos joskus tarvitaan tukea ja apua voidaan ottaa yhteyttä, kiitos ja hei. Anna lapsesi sairastaa kotona äläkä pelottele lasua.
No miksei riitä, että vanhempi kertoo tuon opettajalle? Miksi pitää sossun olla välissä? Aivan älytön byrokraattinen välikappale luotu tuohon, etenkin jos sossukin sitten vaan TOTEAA, että kiitos ja hei.
Olette te kyllä niin aivopestyjä.
- Eri
Koska opettajalle ei kuulu lapsen terveystiedot vaan mennään kertoman mukaan. Vanhempi voi keksiä koko migreenin ja antaa lapsen luvalla lintsata. Sossulla sen sijaan on vähän enemmän mahdolisuuksia puuttua tällaisiin.
Kyllä kuuluu opettajalle ainakin sellaiset, joilla on jotain vaikutusta koulunkäyntiin. Opettajalle toimitetaan vaikka kouluterveydenhoitajan välityksellä lääkärintodistus. Näin toimitaan esimerkiksi allegioissa, diabeteksessa ja muissa sellaisissa sairauksissa, jotka on otettava koulussa jotenkin huomioon.
Niin, vanhemmat itse toimittavat nuo eli vanhempien kertoman mukaan mennään. Vanhemmat voivat myös kertoa miten lapsi on allerginen kalalle, pähkinälle ja tomaatille vaikkei oikeasti olisi, mutta lapsi ei oikeasti vaan pidä niiden mausta.
Höpö höpö tro lli, kyllä allergioista VAADITAAN lääkärintodistus päiväkodeissa ja kouluissa, ihan senkin takia etteivät joudu syytteeseen terveydentilan laiminlyönnistä tai pahimmillaan kuolemantuottamuksesta, jos on esimerkiksi paha pähkinä- tai kananmuna-allergia.
Kuopus ollut pari vuotta koko ajan kipeänä, ja viime lukukaudella yli 100 h koulupoissaoloja. Mitään syytä ei ole löydetty, lääkärit lähinnä kohauttelevat olkapäitä, että lapset nyt sairastaa. Mitään lasuja ei ole tehty, yksi opettaja kyseli, että voisivatko olla jotenkin apuna, johon vastasin, että toki, jos saatte tämän lapsen terveeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäisellä lapsellani on puhjennut vakava perussairaus, jota on tämän vuoden aikana tutkittu ennen diagnosointia ja sairauteen liittyviä käyntejä on säännöllisesti nyt myös diagnoosin jälkeen. Näistä on aiheutunut aika paljon poissaoloja. Lähes jokaisesta käynnistä tulee koko päivän poissaolo, kun matka sairaalalle kestää n 1,5 tuntia suuntaansa ja vähän on jätettävä varaa eli noin 2 tuntia per suunta.
Olen informoinut luokanvalvojaa jo tutkimusvaiheessa ja myös diagnoosin jälkeen. Muita poissaoloja ei ole kuin muutama päivä kuumeen takia. Perussairaus heikentää vastustuskykyä ja kovaakin flunssaa on mutta hän menee kouluun myös hyvinkin huonon olon kanssa. Syy: pelko lasusta ja siihen liittyvistä keskusteluista sekä niiden aiheuttamasta ylimääräisestä hässäkästä. Huomioitavaa on, että nämä kaikki aiheuttavat poissaolon myös minulle töistä. En kaipaa enää yhtään lisää "virka-ajan" häiriöitä. Voitte varmaan päätellä myös miksi itse käyn flunssaisena töissä, ei vain voi olla enempää pois
Kumpikaan meistä ei tarvitse yhtään lisää stressiä tähän lisäksi tai ylimääräistä hässäkkää. Koulu sujuu hyvin. On todella nurinkurista, että perhettä rasitetaan lasuilla kun voidaan joka poissaolo todentaa sairaalakäynnillä. Pistää vihaksi. Odotamme kesää, että saadaan taas "saldot" nollille ja voi hengittää.
Surkuhupaisaa tästä tekee se, että tuttavaperheen lapsilla on poissaoloja ainakin tuplasti sama määrä. Lasuja on tehty koululta, terveydenhuollosta ja äidin toimesta (lapset asuvat isällään). On tappeluita ja päihdekokeiluja. Lasun näkemys on, että ei tarvetta toimenpiteille. Ainakin toinen lapsista tulee jäämään luokalleen.
Kyllä meidän sairaalakäynneistä varmasti kannattaa lasu tehdä eikö vaan
Miksi sinä sitä lasua niin kauheasti pelkäät ja stressaat? Meille soitettiin sieltä ja todettiin että lapsella on migreeni joka asianmukaisesta lääkehoidossa, totesivat että jos joskus tarvitaan tukea ja apua voidaan ottaa yhteyttä, kiitos ja hei. Anna lapsesi sairastaa kotona äläkä pelottele lasua.
No miksei riitä, että vanhempi kertoo tuon opettajalle? Miksi pitää sossun olla välissä? Aivan älytön byrokraattinen välikappale luotu tuohon, etenkin jos sossukin sitten vaan TOTEAA, että kiitos ja hei.
Olette te kyllä niin aivopestyjä.
- Eri
Miten niin aivopesty, olen sama joka ykkössivulla kirjoitti että tämä on mielestäni hölmöä. Mutta vielä hölmömpää on pelätä sitä lastensuojeluilmoitusta niin paljon että päästää kipeän lapsen kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Kuopus ollut pari vuotta koko ajan kipeänä, ja viime lukukaudella yli 100 h koulupoissaoloja. Mitään syytä ei ole löydetty, lääkärit lähinnä kohauttelevat olkapäitä, että lapset nyt sairastaa. Mitään lasuja ei ole tehty, yksi opettaja kyseli, että voisivatko olla jotenkin apuna, johon vastasin, että toki, jos saatte tämän lapsen terveeksi.
Siis lukuvuonna
Kyllä yleisesti ottaen suhtautuminen koulupoissaoloihin on muuttunut 30 vuodessa. Suurin osa lapsista ja huoltajista toimii asiallisesti. Sitten on niitä perheitä, joissa lapsi niin halutessaan saa jäädä kotiin "terveyssyyllä". Kaverit koulussa kertovat nähneensä tyypin ulkona ja usein tyyppi itsekin kertoo kavereilleen, ettei jaksanut tulla tai jäi pelaamaan. Joitakin vanhempia on helppo huijata.
Ja valitettavasti on niitäkin lapsia, joille vanhempi ei voi mitään - lapsi päättää.
Sitten on nämä huoltajien anomat lomat koulun loma-aikojen ulkopuolella. Joillakin perheillä on tapana pitää pitkiä viikonloppuja. Ollaan perjantai tai maanantai pois joko anotusti tai huoltajan ilmoittamalla terveyssyyllä.
Sossut ovat ihan järkeviä, lasuja tehtailevat tahot sentään eivät. Ja kun tehtaillaan, niin mitään kontaktia perheeseen ei tietenkään oteta, vaan laitetaan nimettämömiä lasuja menemään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä autismipiirteinen poika saa olla pois vanhempien luvalla silloin kun haluaa. Höän kuormittuu normilapsia nopeammin ja helpommin ja vain tarvitsee enemmän aikaa palautua, kuin muut. Nyt 9-luokalla. Ei ole koulu varsinaisesti tähän puuttunut.
Joulua ennen sanoivat, että poissaoloja on vähän liikaa, niin poika korjasi itse asian, eli "terästäytyi". Keväällä poissaoloja on ollut paljon vähemmän.
Lapsikin kypsyy, kasvaa ja kehittyy. Nyt menossa lukioon. Ja joo, saa nähdä miten siellä jaksaa, mutta amikseen olisi ollut tunnin pidempi matka.
Miten paljon hänellä on poissaoloja? Itsellänikin as, jolla lukiossa jo yli 100h. Kuormittuu tosi helposti ja koulukiusaaminen jätti jälkensä. Mutta on usein myös kipeä, varmaan ylikuormituksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yleisesti ottaen suhtautuminen koulupoissaoloihin on muuttunut 30 vuodessa. Suurin osa lapsista ja huoltajista toimii asiallisesti. Sitten on niitä perheitä, joissa lapsi niin halutessaan saa jäädä kotiin "terveyssyyllä". Kaverit koulussa kertovat nähneensä tyypin ulkona ja usein tyyppi itsekin kertoo kavereilleen, ettei jaksanut tulla tai jäi pelaamaan. Joitakin vanhempia on helppo huijata.
Ja valitettavasti on niitäkin lapsia, joille vanhempi ei voi mitään - lapsi päättää.Sitten on nämä huoltajien anomat lomat koulun loma-aikojen ulkopuolella. Joillakin perheillä on tapana pitää pitkiä viikonloppuja. Ollaan perjantai tai maanantai pois joko anotusti tai huoltajan ilmoittamalla terveyssyyllä.
Oikeasti lomamatkoilla perhe viettää aikaa yhdessä, matkoilla opitaan asioita elämää varten. Kaikki eivät voi lomailla viikolla 8. Joten opet koittakaa käsittää. Meillä muilla on lomaa viisi viikkoa vuodessa.
Onneksi nykyään ymmärretään paremmin väärän lausuman tai kunnianloukkauksen päälle.
N. 25- vuotta sitten luokanvalvojani oli kertonut arkaluonteisia asioita perheestäni luokkatoverini vanhemmille. Tämän teki tietysti selän takana, ja sain asiasta kuulla kaveriltani ja hänen äidiltään. Perheemme tilanteen oli esittänyt negatiivisessa valossa, kuin meissä olisi jotain pahasti vialla itseaiheutetusti, vaikka kyse oli vanhemman vakavasta sairastumisesta.
Laittoi vielä aineen numeron yhden alaspäin siitä syystä että olin ollut poissa koulusta niin paljon, koska kävin toisessa kaupungissa katsomassa syöpään menehtyvää vanhempaani.
Koska opettajalle ei kuulu lapsen terveystiedot vaan mennään kertoman mukaan. Vanhempi voi keksiä koko migreenin ja antaa lapsen luvalla lintsata. Sossulla sen sijaan on vähän enemmän mahdolisuuksia puuttua tällaisiin.