Ero. Miten oppia elämään ilman läheisyyttä ja kosketusta
Siinähän se jo tuli. Vapun kunniaksi tuli ero, ja tuntuu mahdottomalta ajatukselta että enää tämän jälkeen olisin parisuhteessa. Miten te pitkään sinkkuna eläneet selviätte ilman läheisyyttä, kosketusta tai seksiä ? Oppiiko sitä ajan myötä olemaan kaipaamatta?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maajussille morsian maailmalla -ohjelmassa on yli 70-vuotiaita hakemassa kumppania. Just saying.
Kumppanitarjonta viisikymppiselle on lähinnä päihdeongelmaiset, persoonallisuushäiriöisiä, elättäjää etsivät ja mt ongelmaiset.
Jaa, no mun mielestä esim. juuri tuossa ohjelmassa olevat ovat kaikkea muuta kuin noita sun luettelemia.
Ei ole helppoa. Itselläni tuli ero vuosi sitten, masennuin ja ajattelin että en kelpaa kenellekään enää.
No nyt olen käynyt treffeillä ja saanut jälleen tuntea toisen kosketuksen, se tuntuu taivaalliselta! Samalla taas pahalta koska tuntuu että seurustelukumppania ei löydy, en halua väliaikaista kosketusta.
En kestäisi loppuelämää ilman.....ikää 40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli, ja hän elämäni rakkaus ja sielunkumppani. Hänellä paljon vaikeuksia oman pään sisällä, joita parisuhde toi esiin. Kuulemma hänelle on helpompi olla yksin.
ApAinahan ne sekopäät on jonkun sielunkumppaneita.
Ihminen voi olla hellä, rakastava, huomioonottava, hauska ja monin tavoin rakastettava, vaikka hänellä olisi elämässä ollut vaikeita tapahtumia, joiden käsitteleminen on kesken ja vaikeaa. Ne vaikeudet on vaan osa ihmistä ja suurin osa on kaikkea muuta.
ApSilloin muutetaan vain erilleen eikä oteta kokonaan eroa ihmisestä mistä on tukea ja mitä rakastaa.
Ehkä se rakkauskin sitten hänen puoleltaan loppui, kun ei asuttu yhdessä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa. Itselläni tuli ero vuosi sitten, masennuin ja ajattelin että en kelpaa kenellekään enää.
No nyt olen käynyt treffeillä ja saanut jälleen tuntea toisen kosketuksen, se tuntuu taivaalliselta! Samalla taas pahalta koska tuntuu että seurustelukumppania ei löydy, en halua väliaikaista kosketusta.
En kestäisi loppuelämää ilman.....ikää 40v
Juuri tämä! Satunnaiset koskettelijat on vain hetken huuma, joka muistuttaa siitä mitä vaille jää. Ja onhan oman rakkaan kosketus ihan eri levelillä kuin muiden ihmisten, vaikka kivoja olisivatkin.
Ap
Itselleni kävi vähän samoin. Nainen sanoi rakastavansa mutta silti pakko erota, ei kuulemma pysty jatkamaan suhdetta.
Tästä jo vuosia, olen elänyt ilman kosketusta ja pahalta tuntuu. Olen harkinnut jopa itsemurhaa.
Toistaiseksi kärvistelen elämää eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Jo liiton aikana oppi olemaan ilman. Ero ei muuttanut tilannetta mihinkään. Oikeastaan on helpompi olla kun ei tarvitse enää yrittää lähestyä ketään.
Parempi yksin kuin huonossa parisuhteessa.
Kissa olisi hyvä, sen kanssa ei ole koskaan yksin. Koiria monet suosii myös...
-kissamies
Tuohan onnistuu naisilta helposti jo avioliitossa joten mikä sulla muka muuttuu?
Vierailija kirjoitti:
Itselleni kävi vähän samoin. Nainen sanoi rakastavansa mutta silti pakko erota, ei kuulemma pysty jatkamaan suhdetta.
Tästä jo vuosia, olen elänyt ilman kosketusta ja pahalta tuntuu. Olen harkinnut jopa itsemurhaa.
Toistaiseksi kärvistelen elämää eteenpäin.
Olen pahoillani, että koskemattomuus voi saada jopa harkitsemaan itsemurhaa. Pelkään myös itse, että jonkinlainen elämän ilo sen myötä katoaa. Onneksi on lapsia, niin niiden takia on vaan pakko pysyä pinnalla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maajussille morsian maailmalla -ohjelmassa on yli 70-vuotiaita hakemassa kumppania. Just saying.
Kumppanitarjonta viisikymppiselle on lähinnä päihdeongelmaiset, persoonallisuushäiriöisiä, elättäjää etsivät ja mt ongelmaiset.
Ei nyt aivan kaikki naiset tuollaisia ole.
Tai no, ketä mä huijaan...
Vierailija kirjoitti:
Jo liiton aikana oppi olemaan ilman. Ero ei muuttanut tilannetta mihinkään. Oikeastaan on helpompi olla kun ei tarvitse enää yrittää lähestyä ketään.
Just tämä!
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ikää on jo sen verran ja Tiderit yms. aikoinaan koluttu, että tiedän parisuhteessa elämisen olevan osaltani ohi. Kaiken muun ilon elämästä voi saada ilman parisuhdetta, mutta on iso suru joutua luopumaan kaikesta siitä rakkaudesta ja läheisyydestä mitä vain parisuhteessa voi kokea.
Ap
Hienoa että olet ymmärtänyt olevasi parisuhdekelvoton.
Mitä sä nyt täällä ulíset?
Vierailija kirjoitti:
Miks sun nyt ap pitää päättää että ei koskaan ketään muuta.
Koska se on fiksu
Vierailija kirjoitti:
Tuohan onnistuu naisilta helposti jo avioliitossa joten mikä sulla muka muuttuu?
Ilmeisesti kysymyksesi perusteella en sitten ole nainen. Toivottavasti en koskaan katkeroidu tuolle tasolle missä sinä olet.
ap voi mennä ruuhkaiseen hissiin tai junaan. Siellä saa kosketuksen edullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ikää on jo sen verran ja Tiderit yms. aikoinaan koluttu, että tiedän parisuhteessa elämisen olevan osaltani ohi. Kaiken muun ilon elämästä voi saada ilman parisuhdetta, mutta on iso suru joutua luopumaan kaikesta siitä rakkaudesta ja läheisyydestä mitä vain parisuhteessa voi kokea.
ApHienoa että olet ymmärtänyt olevasi parisuhdekelvoton.
Mitä sä nyt täällä ulíset?
Ulisen täällä muiden parisuhdekelvottomien kokemuksia siitä, miten pärjää ilman läheisyyttä ja kosketusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni kävi vähän samoin. Nainen sanoi rakastavansa mutta silti pakko erota, ei kuulemma pysty jatkamaan suhdetta.
Tästä jo vuosia, olen elänyt ilman kosketusta ja pahalta tuntuu. Olen harkinnut jopa itsemurhaa.
Toistaiseksi kärvistelen elämää eteenpäin.Olen pahoillani, että koskemattomuus voi saada jopa harkitsemaan itsemurhaa. Pelkään myös itse, että jonkinlainen elämän ilo sen myötä katoaa. Onneksi on lapsia, niin niiden takia on vaan pakko pysyä pinnalla.
Ap
50, muutama vuosi parisuhteessa...
Minkäs ikäisenä sä teit lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ikää on jo sen verran ja Tiderit yms. aikoinaan koluttu, että tiedän parisuhteessa elämisen olevan osaltani ohi. Kaiken muun ilon elämästä voi saada ilman parisuhdetta, mutta on iso suru joutua luopumaan kaikesta siitä rakkaudesta ja läheisyydestä mitä vain parisuhteessa voi kokea.
ApHienoa että olet ymmärtänyt olevasi parisuhdekelvoton.
Mitä sä nyt täällä ulíset?
Ulisen täällä muiden parisuhdekelvottomien kokemuksia siitä, miten pärjää ilman läheisyyttä ja kosketusta.
Et sellaista kaipaa mitä ei tule saamaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohan onnistuu naisilta helposti jo avioliitossa joten mikä sulla muka muuttuu?
Ilmeisesti kysymyksesi perusteella en sitten ole nainen. Toivottavasti en koskaan katkeroidu tuolle tasolle missä sinä olet.
Sä olet jo syvemmällä, me yritetään vetää sut ylös sieltä.
Ei väkisin kuitenkaan
tilanteet muuttuu kun vähiten odottaa...siellä se uusi rakkauskin tulee olemaan..ole rauhassa kestät kyllä ja aika auttaa
sivusta kohtalontoveri
Kumppanitarjonta viisikymppiselle on lähinnä päihdeongelmaiset, persoonallisuushäiriöisiä, elättäjää etsivät ja mt ongelmaiset.