Lue keskustelun säännöt.
Parisuhdemielipiteesi, jota kaikki eivät ymmärrä -peukutusketju
29.04.2023 |
Mitä parisuhteisiin liittyvää mielipidettäsi kaikki eivät ymmärrä. Yksi mielipide per viesti. Peukku ylös = Olen samaa mieltä kanssasi, peukku alas = olen eri mieltä kanssasi.
Mielipide: Leskeksi jääneen ei kannata kiirehtiä uuteen suhteeseen.
Teen töitä läheisensä menettäneiden parissa.
Rehellisesti sanottuna suosittelisin, että leskeksi jäämisen jälkeen jokainen olisi puolison kuoleman jälkeen parisen vuotta yksin. Riippumatta siitä, onko surutyötä tehnyt etukäteen ollenkaan vai ei. Väistämättä osa surutyöstä tehdään kuoleman jälkeen, vaikka osa kokee tehneensä sen etukäteen kokonaan. Osa asioista tulee kuitenkin läpi käytäväksi vasta, kun ihminen on kuollut. Ihminen tarvitsee aikaa kuoleman läpikäymiselle, omalle surulle ja uuden arjen hyväksymiselle. Olemalla rauhassa yksin ihminen myös pystyy tarkastelemaan sitä, mitä aiempi parisuhde opetti, mitä itse voisi tehdä uudessa suhteessa toisin ja millainen puoliso olisi hänelle hyväksi. Herkästi näissä nopeasti puolison kuoleman jälkeen aloitetuissa suhteissa ihastutaan nopeasti, mutta ihminen ei ole itselle aidosti sopiva. En siis näe pahana sitä, että ihmiset muodostavat uusia parisuhteita leskeksi jäämisen jälkeen, mutta kiirettä ei kannattaisi pitää.
Kommentit (201)
Vierailija kirjoitti:
Pidän hyvin epäilyttävänä sitä, että aikuinen on suhteessa alaikäiseltä näyttävän aikuisen kanssa. Normaali, terve aikuinen ei viehäty ihmisestä, joka voisi ulkonäkönsä puolesta hyvin olla alaikäinen. Koska jos viehättyisi, mikä estäisi tätä viehättymästä myös oikeasti alaikäisestä?
Ja kyllä, merkitystä on muullakin kuin ulkonäöllä. Mutta kyllä useimmat parisuhteet ovat vähintään alkuvaiheessa vaatineet sen, että molemmat ovat pitäneet toisiaan viehättävinä.
Tarkoitatko esimerkiksi sitä, että on jotain epäilyttävää siinä, että esimerkiksi isäni (188cm) on aikanaant viehättynyt äidistäni (155cm), koska se on jotenkin epäilyttävää, kun äitini vielä 25 vuotiaana kuvista päätellen vaikutti ulkonäöltään hyvinkin nuorekkaalta, ehkä jonkun mielestä jopa alaikäisenä.- Ja kyllä. uskon, että äiti viehättyi myös isäni ulkonäöstä, vaikka hän näytti (kivista päätellen) ikäiseltään ja äitiäni muutamaa vuotta vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde voi olla toimiva, vaikka ei olisi yhteisiä harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Heti alkuun: en sano, että kaikkien tahattomasti lapsettomien kohdalla on näin. Osa on tehnyt kaikkensa sen eteen, että voisi saada lapsen, mutta ei vain saa ja osalla on fysiologinen syy, miksi lasta ei kuulu.
Olen usemmankin kerran törmännyt pariskuntiin, jotka ovat tahattomasti lapsettomia ja toivovat lasta kovasti. Pariskunnan osapuolet eivät kuitenkaan ole halukkaita millään lailla korjaamaan elintapojaan: molemmat tupakoivat/juovat, ovat reippaasti ylipainoisia, eivät liiku juuri lainkaan, syövät todella epäterveellisesti jne. Usein näillä pariskunnilla mies on vielä reilusti vanhempi osapuoli. Sitten surkutellaan, miksi ei itse tulla raskaaksi, mutta omia elintapoja ei olla valmiita muuttamaan. En tajua, jos lapsi on kerta niin iso haave, niin miksi omaa terveydentilaa ei olla valmiita kohentamaan sen vuoksi. Tai jos ongelmana on puolison ikä, niin miksi ei olla sen suhteen realisteja. Ei kaikki miehetkään kykene lisääntymään koko elämäänsä, vaan osalla hedelmällisyys menee jo aikaisin.
Eiväthän he ole edes menneet vielä lapsettomuushoitoihin, joten eivät ole tahattomasti lapsettomia vielä, vaan vasta yrittävät omin voimin. Lapsettomuushoidoissa sitten selviää se syy lapsettomuuteen, eikä siittiöitä saada spermaan sillä ettei juo kaljaa, tai endometrioosia pois sillä että lopettaa tupakoinnin.
Se että on joskus pettänyt jotain entistä säätöä ei tarkoita sitä että pettäisi tulevaisuudessakin kaikkia kumppaneita.
Toinen nainen/mies ei ole syypää siihen että oma kumppani pettää sinua.
Jokainen pariskunta määrittelee itse, milloin menee naimisiin vaikka kihlasormukset olisi vaihdettu. En siis katso oudoksuen vuosien kihloissa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kannata pitkiä (= yli vuoden) avoliittoja. Vakavasti suhteeseen eli avioliittoon tai ei lainkaan.
Olemme olleet avoliitossa 17 vuotta emmekä ole naimisiin menossa.
Alkuhuumassa luodaan tietynlainen unelma mielikuva siitä toisesta osapuolesta, ja maalaillaan mieikuvissa ihanaa tulevaisuutta. Siksi jäädään helposti roikkumaan huonoon suhteeseen liian pitkäksi aikaa, kun aivot ei suostu ymmärtämään, ettei se toinen alunperinkään ole vastannut niitä unelmia ja mielikuvaa. Niiltä kaikilta huonoilta puolilta on vain aluksi helppo sulkea silmänsä täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata pitkiä (= yli vuoden) avoliittoja. Vakavasti suhteeseen eli avioliittoon tai ei lainkaan.
Olemme olleet avoliitossa 17 vuotta emmekä ole naimisiin menossa.
Et tainnut ihan ymmärtää ketjun pointtia? :D ;)
Parisuhteessa pitää molemmilla olla tilaa hengittää. Tarkoittaa sitä, että aikaa omille jutuille on oltava ja toinen ottaa vaikka hetkeksi arjesta isomman vetovastuun. Ja tämän täytyy toimia molemmin osapuolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoiden erillään asuminen pitää suhteen tuoreena ja virkeänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata pitkiä (= yli vuoden) avoliittoja. Vakavasti suhteeseen eli avioliittoon tai ei lainkaan.
Olemme olleet avoliitossa 17 vuotta emmekä ole naimisiin menossa.
Et tainnut ihan ymmärtää ketjun pointtia? :D ;)
Alapeukutin, koska en ymmärtänyt aloitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyisin helposti olemaan parisuhteessa, jossa ei muutettaisi ikinä yhteen toisen kanssa
Sama täällä. Yksi läheinen naishenkilö on pitänyt yhtä miehen kanssa jo yli 15 v., yhteen eivät ole muuttaneet. Näyttävät varsin tyytyväisiltä elämäänsä, matkustelevat paljon yhdessä ja viettävät yhdessä aikaa miehen kesäpaikassa, yöpyvät toistensa luona, mutta molemmat elävät myös omaa arkeaan omissa kodeissaan.
Monet haluavat parisuhteessa että kumppanin on ehdottomasti tultava yöksi kotiin, jos on baarissa kavereiden kanssa. Mä taas oon sitä mieltä, että menköön minne tahansa muualle, mutta kotiin ei tarvitse tulla kännissä örveltämään. Yäk! Jos pettää, niin pettää joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää saada pariskunnilta yhteistervehdyksiä, kun tunnen vain toisen heistä.
Yhdeltä ihmiseltä ei tarvitse saada kaikkea. Yhdessä voi tehdä niitä juttuja, mistä molemmat tykkää, ja muiden kanssa tai itsekseen sitten muita juttuja. Pätee myös esim. matkusteluun, ei reissuun tarvitse puolison kanssa mennä. Ei tosin omalla kohdallani seksiin yms. päde kuitenkaan eli avoimet suhteet ei kiinnostele, mutta jos joillekin sopii niin siitä vaan.
Seksi on parisuhteen liima. Vaikka olisi kuinka hyvä parisuhde muuten niin mikäli ei ole seksuaalista vetovoimaa vastapuoleen/sänkypuuhat ei toimi, niin puhutaan parisuhde=kaverisuhde ennen pitkää.
Pitkässä parisuhteessa ei ole mitään erityisen arvostettavaa. Ylipäätään pitäisi lakata ajattelemasta niin, että rakastuessa ja yhteen mennessä toivotaan ja pyritään johonkin ikuiseen, loppuelämän kestävään suhteeseen.
Ihmiset voivat muuttua todella paljon elämänsä aikana. Myös elämäntilanteet voivat muuttua hyvin radikaalisti. Todennäköisesti arvostat parikymppisenä aivan erilaisia asioita kumppanissa kuin nelikymppisenä. Taito on ymmärtää, koska olette antaneet toisillenne kaiken voitavan ja on aika siirtyä ystävinä eteenpäin ja eri poluille.
Minusta on kammottavaa, kuinka ihmiset onnittelevat ja ihastelevat jotain 50 vuotta yhdessä ollutta paria, vaikka lähipiirissä kaikki tietäväisivät, ettei ole kovin mukavaa ollut ja viimeiset 10 vuotta aivan painajaista.
Jos henkilö sekaantuu sinuun kumppaninsa selän takana ja eroaa eksästään vasta kun sinut on "koukutettu", hän voi hyvin tehdä aikanaan sinulle täysin saman kuin eksälleen.
Juu, kuka tahansa voi pettää tai jättää, mutta miksi tietoisesti sitoutua ihmiseen, joka on jo käytöksellään osoittanut, että hänelle pettäminen on täysin ok? Ensin ero, sitten uutta koukkuun.
Useimmat parisuhteet olisivat onnellisempia, jos molemmilla olisi oma asunto.
Alapeukutin, koska aikuiset päättävät itse kuvioistaan.
Meidän perheessä on tämmöinen järjestely, tosin kotona oleva osapuoli ei todellakaan vetelehdi vaan mm. on päävastuussa kotitöistä. Järjestely toimii meillä hyvin (pitkä liitto ja paljon luottamusta), mutta jostain syystä ulkopuoliset jaksavat ihmetellä tätä. Mitä se muille kuuluu?