Parisuhdemielipiteesi, jota kaikki eivät ymmärrä -peukutusketju

Ihmiset jäävät roikkumaan huonoihin parisuhteisiin, koska pelkäävät olla yksin.

Todella isojen ikäerojen parisuhteet eivät ole helppoja.

Moni kuvittelee nuorena, että iso ikäero ei haittaa. Sitten kun tuleekin ikää, niin on raskasta, kun puoliso elää kovin erilaista elämänvaihetta. Osa ihmettelee, kun jäävät "nuorena" leskeksi. Minä en ihmettele, jos puoliso on toista 20 v vanhempi, niin ei ole ihme, että 60 v jää leskeksi 80 v puolison kuollessa.

Ihmiset ryhtyvät parisuhteisiin, jotka ovat jo lähtökohdiltaan huonot. Tyyliin, että aloitetaan parisuhde päihdeongelmaisen kanssa ja sitten mietitään, miksi arki on niin vaikeaa. 

Tottakai elämässä voi tapahtua kaikenlaista, mutta en tajua näitä, jotka jo lähtökohtaisesti valitsevat puolison, jonka kanssa tulee varmasti haastetta puolison tilanteen vuoksi.

PEUKUTUSJUTUT KUULUU SEKSIPALSTALLE

Uusperheet ovat lapsille ikäviä.

Olen nähnyt useammankin tällaisen tapauksen ja en ymmärrä ollenkaan.

Lapseton velanainen ryhtyy parisuhteeseen miehen kanssa, jolla on aiemmasta liitosta pienet lapset. Velanainen ihan suoraan sanoo, että ei pidä ylipäätään lapsista eikä halua omia. Ovat parisuhteessa lapsellisen isän kanssa ja valittavat pahimmillaan toistakymmentä vuotta, kun miehen aiemman liiton lapset asuvat välillä isänsä luona. Jos kerta lapset ovat niin vastenmielisiä, miksi lähteä tuollaiseen suhteeseen, jossa on edessä jopa liki 18 v tuollaista aikaa, että miehen lapsi/lapset asuu isänsä luona?

Siedetään parisuhteessa toiselta todella huonoa käytöstä. Ei uskalleta sanoa toiselle, että joko käytöksesi muuttuu tai sitten erotaan.

Tämä kerää varmasti alapeukkuja.

En tajua tilanteita, joissa parisuhteessa on peruslähtökohtana se, että toinen osapuoli elättää toista ihan pysyvästi. Tyyliin, että Maija ja Matti ovat parisuhteessa, Maija käy töissä ja maksaa kaiken ja Matti vetelehtii työttömänä kotona ilman aikomustakaan työllistyä, vaikka mitään hyvää syytä työttömänä ololle ei ole. Maija sitten kiltisti makselee Matinkin elämisen.

Minua ei häiritse, että mieheni katselee muita naisia. Minäkin katselen miehiä (ja naisiakin joskus). Meillä on onnellinen ja rehellinen täyden luottamuksen suhde, joten saa nauttia kauneudesta, etenkin kun on sikäli huenovarainen että tuskin aiheuttaa ulkopuolisissakaan kummastusta. Samanaikaisesti pidän pettämistä ehdottoman tuomittavana.

Parisuhteessa pitäisi jakaa kaikki.

Ei mielestäni pidä.

Heti alkuun: en sano, että kaikkien tahattomasti lapsettomien kohdalla on näin. Osa on tehnyt kaikkensa sen eteen, että voisi saada lapsen, mutta ei vain saa ja osalla on fysiologinen syy, miksi lasta ei kuulu.

Olen usemmankin kerran törmännyt pariskuntiin, jotka ovat tahattomasti lapsettomia ja toivovat lasta kovasti. Pariskunnan osapuolet eivät kuitenkaan ole halukkaita millään lailla korjaamaan elintapojaan: molemmat tupakoivat/juovat, ovat reippaasti ylipainoisia, eivät liiku juuri lainkaan, syövät todella epäterveellisesti jne. Usein näillä pariskunnilla mies on vielä reilusti vanhempi osapuoli. Sitten surkutellaan, miksi ei itse tulla raskaaksi, mutta omia elintapoja ei olla valmiita muuttamaan. En tajua, jos lapsi on kerta niin iso haave, niin miksi omaa terveydentilaa ei olla valmiita kohentamaan sen vuoksi. Tai jos ongelmana on puolison ikä, niin miksi ei olla sen suhteen realisteja. Ei kaikki miehetkään kykene lisääntymään koko elämäänsä, vaan osalla hedelmällisyys menee jo aikaisin.

Mies (tai nainen) voi olla monin tavoin hyvä parisuhdekumppani, vaikka hän ei olisi aiemmin ollut  parisuhteessa ja hän olisi ennättänyt varttua jo yli 30 vuotiaaksi. - Sinkkuus toisin sanoen ei yksistään tee kenestäkään huonompaa (, eikä parempaa) parisuhdekumppania.   

Ihmiset päätyvät jo alun alkaen yhteen aivan vääränlaisen ihmisen kanssa. Tuijotetaan jotain pintapuolista, eikä mietitä, ollaanko riittävän samanlaisia ja jaetaanko sama arvomaailma. 

Jos selvästi aikuiseen ikään ehtineet ihmiset ovat seurustelleet vuosia ja toinen ei halua naimisiin toisen toiveesta huolimatta, ei hän ole suhteessa tosissaan. Kyllä muutamassa vuodessa näkee, onko toinen ihminen sellainen, jonka kanssa haluaa viettää loppuikänsä. Ei sitä tarvitse arpoa kymmentä vuotta.

Pystyisin helposti olemaan parisuhteessa, jossa ei muutettaisi ikinä yhteen toisen kanssa

Rakastunut kuvittelee, että muiden mielestä uusi kumppani on yhtä ihana kuin omasta mielestä on. Rehellisesti sanottuna en erityisemmin viihdy ystävieni/sukulaisten kumppanien seurassa. Osa on ihan ok, osan kanssa en tule juttuun ollenkaan. Vaikka ystävä olisi tosi ihana ja samalla aaltopituudella kanssani, niin se ei takaa, että tulisin hänen puolisonsa kanssa yhtä hyvin juttuun.

Hyviä vapaita miehiä on +40 v ikäluokassa vähän. Hyvät miehet viedään jo varhain ja käytännössä tuossa vaiheessa vapautuu miehiä vain harvoin. Jos esimerkiksi nainen jättää keski-iän kriisin takia hyvän miehen, niin hyvä mies viedään nopeasti vapailta markkinoilta.

ei riitoja tarvi käydä mitenkään läpi. voi vaan kieltäytyä riitelystä

miksi nukkua samassa sängyssä?

Vähätellään jonkun ison asian merkitystä suhteen alussa tai sen edetessä, vaikka hälytyskellojen pitäisi soida.

"Pekka on ihan hyvä mies, vaikka sillä onkin paha peliongelma."

"Riitta on muuten tosi hyvä vaimo, vaikka saakin välillä väk. ivaltaisia raivokohtauksia."