Lue keskustelun säännöt.
Kertooko ihmisen kaveripiiri hänestä?
29.04.2023 |
Mitä mieltä olette, kertooko vielä aikuisenakin ihmisen ystäväpiiri hänestä jotain olennaista?
Olen tutustunut yhteen uuteen ihmiseen, tai siis olen tiennyt hänet jo pitkään ja oltu ns hyvänpäiväntuttuja, mutta nyt vietetty paljon aikaa yhdessä syystä X.
Hän vaikuttaa tosi mukavalta ihmiseltä, mutta satun tuntemaan pari-kolme hänen hyvää ystäväänsä ja he eivät todellakaan ole mukavia tai millään lailla ns. normaaleja ihmisiä. En tähän nyt voi avata asiaa enempää.
Huomaan miettiväni aina tavatessamme, että miten helvtissä noin fiksun ja mukavan oloinen ihminen hennaa niin paljon tuollaisessa sekopäiden porukassa.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
"Living is easy with eyes closed..."
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
Tai sitten keiden seuraan on sattunut pääsemään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
No aika harva aikuinen viettää edelleen aikaansa yläasteaikaisten kavereiden kanssa! Monilla tietysti jossain synnyinseudulla joku lapsuuden/nuoruudenystävä, mutta hyvin harvassa ovat sellaiset +30 v joiden nykyiseen läheiseen ystäväpiiriin kuuluisi kouluaikojen kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on niin erikoisia motiiveja ystävyyssuhteissakin.
Mä tiedän yhden tosi kivan ja fiksun ihmisen, joka aika paljon viettää aikaa muutaman ihmisen kanssa, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, lastensuojelu oven takana, jatkuvaa draamaa koko elämä, rahan lainailua jne jne.
Ihmettelin tätä kuviota aikani kunnes tajusin, että tuttava hakee heistä jotakin jännitystä elämäänsä ja ehkä tukee myös omaa itsetuntoaan, kun saa olla kuuntelija ja asioiden selvittelijä tuossa porukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
No aika harva aikuinen viettää edelleen aikaansa yläasteaikaisten kavereiden kanssa! Monilla tietysti jossain synnyinseudulla joku lapsuuden/nuoruudenystävä, mutta hyvin harvassa ovat sellaiset +30 v joiden nykyiseen läheiseen ystäväpiiriin kuuluisi kouluaikojen kavereita.
Mietin tässä nyt tuntemiani +30v ihmisiä ja aika lailla kaikilla ystävät ovat joko kouluaikaisia tai sitten puolison kautta tavattuja. Parilla supersosiaalisella sitten myös työkaverit ovat lähentyneet ystäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erilaiset ystävät on rikkaus. Sekopäiden seassa voi itsekin heittää aivot narikkaat ja muiden ystävien kanssa tehdään sitten asiallisempia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
No aika harva aikuinen viettää edelleen aikaansa yläasteaikaisten kavereiden kanssa! Monilla tietysti jossain synnyinseudulla joku lapsuuden/nuoruudenystävä, mutta hyvin harvassa ovat sellaiset +30 v joiden nykyiseen läheiseen ystäväpiiriin kuuluisi kouluaikojen kavereita.
Mietin tässä nyt tuntemiani +30v ihmisiä ja aika lailla kaikilla ystävät ovat joko kouluaikaisia tai sitten puolison kautta tavattuja. Parilla supersosiaalisella sitten myös työkaverit ovat lähentyneet ystäviksi.
Mietin omia +30vee ihmisiä. Osa hengaa lukioporukoissa edelleen, mutta iso osa on kerännyt ihmisiä pitkin ikää ystäviksi. Ja ne lukioporukassa viihtyvien porukat on fiksua sakkia, eli mitä tuota vaihtamaankaan.
Ystävät kertoo ihmisestä todella paljon. He ovat niitä, jotka valitaan elämään vapaaehtoisesti. Jos ystäväporukka vaikuttaa hyvin oudolta, aina siihen suhteeseen lopulta löytyy joku syy, jos ei muu niin se ettei ihminen osaa sanoa ei tai tehdä isoja päätöksiä elämässään vaan ajelehtii vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kaveripiirimme (tai se, ettei ole ainoatakaan kaveria) jotain kertoo mutta yhtä paljon ellei enemmän minusta (miehestä) kertoo myös se miten yleensä kohetelee muita tai vaikka "vain" puhuu muista ihmisistä.
Mielenkiintoinen kysymys. Tästä mulla riittäisi vaikka mitä ajatuksia. On esim. tilanteita, joissa samanhenkistä porukkaa ei ole vain syystä tai toisesta kerääntynyt jonkun tyypin ympärille, sellaista porukkaa jonka kanssa voisi olla omin itsensä ja hullutella vapaammin. Sitten sitä sulkeutuu itseensä ja luulee että on vaan tällainen vaikka oikeasti ei ole päässyt viettämään aikaa oikeiden tyyppien kanssa. Eli vastaan että ei välttämättä kerro yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisit sinkku, deittailisitko miestä jonka kaikki kaverit asuu kuin läävässä, harrastaa korkeintaan kaljoittelua ja pleikkaa ja kertovat jatkuvalla syötöllä räkänauraen sovinistisia ja rasistisia vitsejä?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit sinkku, deittailisitko miestä jonka kaikki kaverit asuu kuin läävässä, harrastaa korkeintaan kaljoittelua ja pleikkaa ja kertovat jatkuvalla syötöllä räkänauraen sovinistisia ja rasistisia vitsejä?
Olet varmaan tosi rasittava tapaus livenä, kun tuot joka keskusteluun mukaan woke-paskan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit sinkku, deittailisitko miestä jonka kaikki kaverit asuu kuin läävässä, harrastaa korkeintaan kaljoittelua ja pleikkaa ja kertovat jatkuvalla syötöllä räkänauraen sovinistisia ja rasistisia vitsejä?
Olet varmaan tosi rasittava tapaus livenä, kun tuot joka keskusteluun mukaan woke-paskan?
Eli jos olisit sinkku, deittailisitko naista jonka kaikki kaverit paasaavat autoilusta ja transoikeuksista ja tuputtavat veganismia joka välissä?
Ole hyvä, käänsin logiikan puolestasi kun jäit jumiin sovinismiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro ainakaan Suomessa. Kertoo vain siitä keneen sattui tutustumaan yläkoulussa tai lukiossa.
Sekin kertoo aika paljon ihmisestä, että hengaileeko yhä ainoastaan niiden yläasteikäisten kavereidensa kanssa vai onko löytänyt muitakin kavereita, jolla on samanlainen arvomaailma kuin sillä aikuisella itsellä.
“You're the average of the five people spend the most time with,”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisit sinkku, deittailisitko miestä jonka kaikki kaverit asuu kuin läävässä, harrastaa korkeintaan kaljoittelua ja pleikkaa ja kertovat jatkuvalla syötöllä räkänauraen sovinistisia ja rasistisia vitsejä?
Olet varmaan tosi rasittava tapaus livenä, kun tuot joka keskusteluun mukaan woke-paskan?
Eli jos olisit sinkku, deittailisitko naista jonka kaikki kaverit paasaavat autoilusta ja transoikeuksista ja tuputtavat veganismia joka välissä?
Ole hyvä, käänsin logiikan puolestasi kun jäit jumiin sovinismiin.
Minkälainen isäsuhde sinulla on?
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen kysymys. Tästä mulla riittäisi vaikka mitä ajatuksia. On esim. tilanteita, joissa samanhenkistä porukkaa ei ole vain syystä tai toisesta kerääntynyt jonkun tyypin ympärille, sellaista porukkaa jonka kanssa voisi olla omin itsensä ja hullutella vapaammin. Sitten sitä sulkeutuu itseensä ja luulee että on vaan tällainen vaikka oikeasti ei ole päässyt viettämään aikaa oikeiden tyyppien kanssa. Eli vastaan että ei välttämättä kerro yhtään mitään.
Pienemmissä kaupungeissa on aina hankalampi löytää itsensä kaltaistasta seuraa. Mutta toisaalta sitten voi aina muuttaa muualle.
Vierailija kirjoitti:
Erilaiset ystävät on rikkaus. Sekopäiden seassa voi itsekin heittää aivot narikkaat ja muiden ystävien kanssa tehdään sitten asiallisempia juttuja.
Erilaisuus on rikkaus, totta. Mutta kyllä mielestäni ystävillä täytuu olla samanlainen arvomaailma. En olisi ystävä esim. rasistien kanssa.
Totta vit ussa kertoo.