"No kun en tiiä mitä pitää siivota"
Miten tässä pääsis rakentavasti miehen kanssa tilanteeseen, että hän oma-aloitteisesti tekisi kotitöitä?
Aina kun yritän puhua siivoamisesta, niin suuttuu/vastaus on otsikon mukainen tms. Ja siivoaa sitten monesti silmin nähden vihaisena. Joskus luovutan ja siivoan vaan itse kaiken. Kyseessä aikuinen kolmivitonen mies. Joudun tehtävä kerrallaan sanomaan mitä pitää tehdä esim. (Imuroisitko portaat tai pesasisitko lavuaarin) ja kun hän on yhden asian tehnyt, niin palaa yleensä sohvalle kännykkää selaamaan tms. Mulla on ollut monta viikkoa paha tilanne töissä ja siivoukset on jäänyt, koska olen ollut niin väsynyt ylitöiden vuoksi. Lakanoita ei olla vaihdettu, pölyjä pyyhitty, lattioita imuroitu ja vessoja ja lavuaareja pesty ja sellaista ihan todella perusjuttuja. Astiapesukoneen täyttöön ja tyhjentämiseen mies osallistuu oma-aloitteisesti yhtä paljon kuin minäkin. Mutta kaikessa muussa, jos minä en ole vaatimassa siivoamista (huom. ensin pyydän kauniisti -> mitään ei tapahdu. Monesti ei tule edes vastausta. Sitte pitää alkaa pikku hiljaa painokkaammin vaatimaan. Ja mitään tärkeää en keskeytä. Tv:n katselua vaan) ja luettelemassa mitä pitää tehdä, niin mitään ei tapahdu. Tänään taas sama homma. Siivoamisen tarve on ilmiselvä, paitsi miehelle. Alan tulla ihan hulluksi, enkä tiedä mitä tehdä tämän siivousasian kanssa. Tätä on jatkunut 10 vuotta.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein just joku aika sitten noin viikon testin, etten siivonnut MITÄÄN miehen jälkiä. Omat astiat osaan laittaa tiskikoneeseen, osaan pyyhkiä, jos ruokaa roiskuu pöydälle, osaan viedä omat likaiset vaatteet pyykkikoriin/pesukoneeseen ja puhtaat pyykit telineeltä kaappiin jne. Mies kysyi jossain vaiheessa, että miksi MINÄ en ole pessyt hänen yksiä housujaan, jotka lojuivat makkarin tuolilla ja miksi HÄNEN likaiset eväskipot haisee tiskipöydällä. Niinpä. Lattia täynnä pölyä, koirankarvoja ja roskaa. Samoin tasot. Harkitsen oikeasti eroa tällä hetkellä.
Meinaatko ottaa eron edes vastaamatta hänelle, miksi?
Kyllä minä olen hänelle vastannut ihan selvällä suomenkielellä miksi hänellä ei ollut puhtaita housuja ja eväskipponsa homehtui tiskipöydälle. Minä en ole mikään kodinhoitaja. 2 vuotta asuttu yhdessä ja meininki on lipunut tähän pikkuhiljaa... Laiska pska, jolle pitää kertoa mitä pitäisi siivota ja miksi. En minä jaksa enää. Jostain kumman syystä aluksi osasi käyttää omaa päätään.
Ensimmäinen mieheni siivosi oma-aloitteisesti. Ero tuli ihan muista syistä. Toinen mies myös siivoaa oma-aloitteisesti. Jos tykkää siististä, siivous kyllä sujuu, olipa mies tai nainen. Muuten siivous on kivireen perässä vetämistä, johon on pakottauduttava vastentahtoisesti ja vain opittava siivoamaan.
Monilla naisilla on ne puhtausvaatimukset turhan tarkat. Kannattaisi miettiä voisko joustaa tasosta.
Itse en tykkää, kun mies kuivailee tiskiallasta tiskirätillä, jolla pyyhitään ruokapöytääkin. Ja kun se allas on hetken päästä taas märkä, niin turhaakin se on. Mutta en puutu, kun toinen kerran siivoaa.
Voisitko sanoa miehellesi, että sinulla on nyt niin paljon töitä ettet ehdi siivota. Pyytää miestä esim. että imuroisitko vaikka keskiviikkona ja pyyhkäisitkö sitä ennen vähän pölyjä.
Näin itse olen tehnyt. Jos itse en ole ehtinyt siivoomaan niin silloin sanon ettei siivota nyt kunnolla vaan riittää imurointi, vaikka pienempikin. Kannattaa vähän joustaa siivouksesta välillä, jos on kiire. Muuten voi sopia jonkin illan jollin yhdessä siivotaan. Me sovittiin torstai, kun kummallekkaan siivous ei ole mikään intohimo ja muuten helposti siivousväli venyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein just joku aika sitten noin viikon testin, etten siivonnut MITÄÄN miehen jälkiä. Omat astiat osaan laittaa tiskikoneeseen, osaan pyyhkiä, jos ruokaa roiskuu pöydälle, osaan viedä omat likaiset vaatteet pyykkikoriin/pesukoneeseen ja puhtaat pyykit telineeltä kaappiin jne. Mies kysyi jossain vaiheessa, että miksi MINÄ en ole pessyt hänen yksiä housujaan, jotka lojuivat makkarin tuolilla ja miksi HÄNEN likaiset eväskipot haisee tiskipöydällä. Niinpä. Lattia täynnä pölyä, koirankarvoja ja roskaa. Samoin tasot. Harkitsen oikeasti eroa tällä hetkellä.
Meinaatko ottaa eron edes vastaamatta hänelle, miksi?
Kyllä minä olen hänelle vastannut ihan selvällä suomenkielellä miksi hänellä ei ollut puhtaita housuja ja eväskipponsa homehtui tiskipöydälle. Minä en ole mikään kodinhoitaja. 2 vuotta asuttu yhdessä ja meininki on lipunut tähän pikkuhiljaa... Laiska pska, jolle pitää kertoa mitä pitäisi siivota ja miksi. En minä jaksa enää. Jostain kumman syystä aluksi osasi käyttää omaa päätään.
Ihan hyvää siedätyshoitoa. Kun tarpeeksi monta kertaa homehtuu ja on paskaiset housut, niin alkaa luultavasti toimia. Vaikka hiukan epäreilua se kyllä on vuosikausien siivouksen jälkeen lakata toisen puolesta ykskaks siivoamasta. Joten sano nyt edes miehellesi se syy, miksi et enää jatka. Aito syy siis on, että olet väsynyt ja kyllästynyt yksin siivoamaan. Hän kyllä tietänee, ette ole kodinhoitaja. Sano siis, että homehtuu ja haisee housut kyllä jatkossakin, koska et enää jaksa huolehtia yksin hänenkin tavaroistaan.
Ja mies ei välttämättä ihan oikeasti tiedä, MITÄ edes pitäisi siivota, koska mies katsoo asioita usein suurpiirteisemmin kuin nainen. Ota siis se homepurkki käteesi ja kysy häneltä, että mitäs luulet, että pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut täällä nyt tuntuvan liittävän omia tunteita ja kokemuksiaan minun tilanteeseen. En ole mikään siivousfriikki ja meillä ei todellakaan ole kodissa putipuhdasta :D Mutta kun on koirakin niin kyllä viikon välein vähintäänkin pitää imuroida (senkin tekee robotti ja pölyt pyyhkiä olkkarista. Ja pönttö ja lavuaari pestä. Keittiö pitää siivota joka päivä jotenkuten säädylliseen kuosiin. Mutta kyllä myös lakanat ja pyyhkeet on hyvä viimeistään kk välein vaihtaa ja sohva imuroida. Eikö nämä nyt ole ihan tavallista perussiisteyttä? Kylpyhuoneen isompi pesu meillä (tai siis minulla) nykyään aina roikkuu. Ennen pesin kerran kk. Nyt kerran puolessa vuodessa ja se alkaa olla vähän ällö. Samoin lattian luutuaminen on inhokkini, joten puolen vuoden välein teen sen. Sitten on läjä kaikkia harvemmin tehtäviä siivoustehtäviä joita teen silloin tällöin. Ihan hyvää hyötyliikuntaa niin kuin joku sanoi.
-ap
Ei teillä likaista tuolla siivouksella luulisi olevan. Minimisiivouksia. Ihan samat kuin mulla yksinasuvana.
Pidän asunnon tavarat päivittäin mahdollisimman hyvässä järjestyksessä, se pitää yleisilmeen aina siistinä. Jos on paljon tiskejä, niin kasaan ne vähintään altaaseen (ei ole konetta), enkä anna lojua hujan hajan kaikkialla asunnossa. Sitten vaan ne pölyt ja muut lisänä viikottain ja kuukausittain. Kun on tavart jo paikallaan, ei ole niin työlästä. Ja kaikkea en koita tehdä kerralla, vaan jaan eri aikoihin ja eri päivillekin.
Jospa miehesi ottaisi haltuunsa ensin ne helpoimmat ja nopeimmat. Ja kun rutinoituu, lisää jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun ei tiiä, mitä se siivoaminen oikein on.
Siivousta on erilaista. Ihan virallisestikin on ylläpitosiivous ja perussivvous olemassa myös ammattilaisilla. Ylläpitosiivousta tehdään päivittäin, perussiivousta harvemmin.
Kodissa on järjestelyä, roinan poisheittämistä (esim. lehitien keräykseen viemistä, roskien vientiä...), on pesemistä (kylpyhuone, sauna, pytty, tiskit...), on pyykkäämistä, pölyjen pyyhkimistä jne. Kannattaa ihan nimetä, mitä nimenomaan haluat miehen tekevän. Jos hän katsoo ympärilleen ja toteaa, että eihän täällä nyt ole tavaratkaan mitenkään aphasti hujan hajan. niin voi olla, ettei hän tajua, mitä muka sitten pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitää siivota tai ylipäätään koska naiset oppivat, että he eivät ole puolison tai asuinkumppanin äiti, jolla on valta määrätä ja komentaa. Jos miehelle likaiset lakanat on OK, niin miksi naisen pitää vaatia, että vaihda ne?
Miehen pitäisi olla aikuinen, joka osaa itsenäisesti huolehtia asioista, eikä lapsi, josta muut pitävät huolta ja jota ohjataan kotitöihin.
Nainen kuitenkin on se, joka päättää, milloin asiat vaativat huolehtimista?
Hyvä pointti. Jos kerran nainen on huushollissa se, joko on ottanut siivoustyön johtajan roolin ja määrää siisteystason, niin sitten ottakoot ohjat käteensä ja patistakoon, jos ei vaatimustaso siisteydessä muuten täyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Teemu Keskisarja ei tee kotitöitä, niin en tee minäkään.
Sitäpaitsi minulla on jo kaikki universumin ongelmat tässä ratkottavana.
Mitä te vielä vaaditte? Kysyn vaan. Eikö mikään riitä?
Älä puhu paskaa, siinä jutussa kerrottiin että Keskisarja tekee tietyt kotityöt ja vaimo tietyt ja jako toimii heillä hyvin.
Näin. Meillä on Aunen ja Sepon kotityöt. Seppo hoitaa roskahuollon, Aune pyykkihuollon.
Miehesi käyttämän manipulointitaktiikan nimi on englanniksi "weaponized incompetence". Googleta, miehet ympäri maailmaa käyttävät sitä kun yrittävät alistaa naisen palvelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Huisii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitää siivota tai ylipäätään koska naiset oppivat, että he eivät ole puolison tai asuinkumppanin äiti, jolla on valta määrätä ja komentaa. Jos miehelle likaiset lakanat on OK, niin miksi naisen pitää vaatia, että vaihda ne?
Miehen pitäisi olla aikuinen, joka osaa itsenäisesti huolehtia asioista, eikä lapsi, josta muut pitävät huolta ja jota ohjataan kotitöihin.
Nainen kuitenkin on se, joka päättää, milloin asiat vaativat huolehtimista?
Pakkohan se on jonkun tehdä, että asiat tulee hoidettua? Jos korpeaa, niin ala hyvä mies itse ottaa sitä vastuuta.
Monella naisella olisi autossa edelleen talvirenkaat, jos mies ei ottaisi vastuuta.
Höpöhöpö. Sä kans voisit ostaa uuden kalenterin vuosittain. Nyt on 2023, se joka auton omistaa vie sen itse korjaamolle ja rengasliikkeeseen. Miehet mitään tuollaisia huolehdi kuin omiin ajokkeihinsa.
Ja siellä rengasliikkeessäkö on nainen vaihtamassa renkaita vai sittenkin mies, joka huolehtii, että rengaspaineet on kunnossa jne.? Kenellä se vastuu vaihdossa on, miehellä vai naisella?
Sillä liikkeen työntekijällä, joka on mies tai nainen tai mitä niitä muita nykyään onkaan. Käyttämässäni rengasliikkeessä on miehiä ja naisia töissä. Ja mies vaihtoi syksyllä renkaat pihalla. Nyt sanottiin liikkeessä, että oli laittanut nastarenkaat pyörimissuunta väärinpäin, että voipi irrota nastat ennenaikaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen mieheni siivosi oma-aloitteisesti. Ero tuli ihan muista syistä. Toinen mies myös siivoaa oma-aloitteisesti. Jos tykkää siististä, siivous kyllä sujuu, olipa mies tai nainen. Muuten siivous on kivireen perässä vetämistä, johon on pakottauduttava vastentahtoisesti ja vain opittava siivoamaan.
Monilla naisilla on ne puhtausvaatimukset turhan tarkat. Kannattaisi miettiä voisko joustaa tasosta.
Itse en tykkää, kun mies kuivailee tiskiallasta tiskirätillä, jolla pyyhitään ruokapöytääkin. Ja kun se allas on hetken päästä taas märkä, niin turhaakin se on. Mutta en puutu, kun toinen kerran siivoaa.
Kunpa miehet tekisivät samoin. Voi sitä nalkutuksen määrää, kun pesin automme juuriharjalla. Saisi olla kiitollinen kun autan. Ei minun tarvitse tehdä kaikkea mieheni siisteyskäsitysten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoaa sitten joskus, kun kokee tarpeelliseksi... Kävin juuri miehen huoneessa. Yleensä en siellä käy, juuri siksi kun on niin saastainen, mutta nyt piti hakea sieltä yksi levy. Hyllyillä karkkipapereita, räkä(?)papereita, tölkkipinoja, lattialla paksu pölykerros, kissankarvoja ja läjä kissan oksennusta, joka sekin oli jo pölyn ja karvojen peittämö. Jos ei tämä piste ole, jossa kokee, että vaikka pikainen imurointi olisi kohdallaan, niin missä kohtaa se oikein tulee?
Oletteko te kämppiksiä? Entä yhteiset tilat, kuten keittiö, olohuone ja kylppäri? Eteinen? Kuka ne siivoaa? Kuka pesee pyykit? Onko teillä lapsia?
Emme ole. Olemme lapseton pariskunta. Hän tiskaa omat tiskinsä n. kerran viikossa ja pesee omat pyykkinsä. Joskus imuroi tuon kopperonsa tai jotain muuta, kun pyydän. Siellä on siis hänen tietokonepöytä, pelejä, soittimia, levyjä jne. Muun teen itse. Hoidan myös pihan ja autojen huollot, renkaiden vaihdot ym. normaalit talouden asiat. Alussa jaksoin pyytää, valittaa, raivota ja odottaa, mutta sitten vain totesin, että on pakko siivota ja hoitaa asiat yksin, jos haluaa asioiden hoituvan. Olen myös antanut periksi jonkin verran. En jaksa enää nalkuttaa tiskeistä tiskipöydällä tai muista sinänsä pienistä asioista vaikka ne ärsyttävätkin.
Olisin jo aikapäiviä sitten näyttäny ovea!
Meillä lapsetkin tietää, mitä pitää tehdä, kun pyydetään siivoamaan huone.
Vierailija kirjoitti:
Munkin mies karkaa sohvalle tv:n tai tabletin ääreen välittömästi kun on suorittanut jonkin asian. Hän ei pysty edes 10 sekuntia seistä keittiössä odottamassa mikron kilahdusta tai leipien pomppaamista paahtimesta, vaan joka kerta poistuu olohuoneeseen ja istuu sohvalle katsomaan jompaa kumpaa laitetta. Sen 10 s aikana kerkeisi vaikka pyyhkäistä pöydän, tai laittaa pari astiaa tiskikoneeseen mutta ei, ruutu vetää aina voiton. Jos teemme yhdessä ruokaa, ja hän on juuri saanut perunoiden kuorimisen valmiiksi, niin hän ei voi pestä minulel salaattitarpeita, tai siivota pöytää, vaan menee olohuoneeseen tapittamaan vehkeitään. Joka kerta joudun sanomaan että hei et nyt karkaa kesken kaiken mihinkään.
Itse asiassa muuten todella rasittavaa, pitääpä ottaa asia puheeksi.
Mistä tuollaisia pojankloppeja sikiää?
Tätä lukiessa tulee mielikuva että monesti nainen haluaa olla se työnjohtaja vaikka parisuhteen tulisi olla kumppanuussuhde. Jos vinkkinä annetaan että voi joustaa hiukan siisteyskäsitteestä ja pyytää miestä siivoamaan _keskiviikkona_ niin mitä muuta se on kuin vallankäyttöä.
En sano että ne miehet tekevät oikein mutta silloin on menty metsään jo parisuhdetta perustettaessa. Jos asioista olisi puhuttu alusta alkaen niin kummallakin olisi sama käsitys kaikesta, myös siitä siivouksesta. Ei tarvittaisi työnjohtajaa ja orjaa. Tietenkin ihmiset muuttuu mutta jos kommunikaatio pelaa niin homma menee periaatteella että puhalletaan yhteen hiileen. Tämä on meidän projektimme.
Siivous ei siis ole se juttu. Kommunikaation puute on se mistä tämäkin ketju kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Olisin jo aikapäiviä sitten näyttäny ovea!
Meillä lapsetkin tietää, mitä pitää tehdä, kun pyydetään siivoamaan huone.
Alapeukuttajalle tiedoksi, että lapsi ei ole = 1,2,3,4,5,6 vuotias. Minä puhuin lapsistani, jotka ovat 15 ja 16 vuotiaita. Niin ja jotta alapeukuttajaa vituttaa vielä enemmän, lapseni ovat poikia 😉
Vierailija kirjoitti:
Tätä lukiessa tulee mielikuva että monesti nainen haluaa olla se työnjohtaja vaikka parisuhteen tulisi olla kumppanuussuhde. Jos vinkkinä annetaan että voi joustaa hiukan siisteyskäsitteestä ja pyytää miestä siivoamaan _keskiviikkona_ niin mitä muuta se on kuin vallankäyttöä.
En sano että ne miehet tekevät oikein mutta silloin on menty metsään jo parisuhdetta perustettaessa. Jos asioista olisi puhuttu alusta alkaen niin kummallakin olisi sama käsitys kaikesta, myös siitä siivouksesta. Ei tarvittaisi työnjohtajaa ja orjaa. Tietenkin ihmiset muuttuu mutta jos kommunikaatio pelaa niin homma menee periaatteella että puhalletaan yhteen hiileen. Tämä on meidän projektimme.
Siivous ei siis ole se juttu. Kommunikaation puute on se mistä tämäkin ketju kertoo.
Voidaan teeskennellä, että tässä ei ole kysymys tasa-arvosta. Voidaan teeskennellä, että sosiaalinen paine siisteydestä ei kohdistu juuri naiseen. Voidaan teeskennellä, että miehet eivät pyrkisi aktiivisesti harvoin tehtäviin miesten töihin että nainen hoitaisi päivittäiset kotityöt. Voidaan teeskennellä, että kaikki on yhtä suurta väärinkäsitystä ja ihan puhtaasti kommunikaatio-ongelma (josta lähinnä nainen on vastuussa). Teeskennellään kaikki yhdessä että näin on.
Mutta kuka sitten ottaa siivoamisen puheeksi ja millä perusteella juuri hän? Kun se tahtoo mennä niin että siitä puheeksi ottajasta tulee se vastuunkantaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä lukiessa tulee mielikuva että monesti nainen haluaa olla se työnjohtaja vaikka parisuhteen tulisi olla kumppanuussuhde. Jos vinkkinä annetaan että voi joustaa hiukan siisteyskäsitteestä ja pyytää miestä siivoamaan _keskiviikkona_ niin mitä muuta se on kuin vallankäyttöä.
En sano että ne miehet tekevät oikein mutta silloin on menty metsään jo parisuhdetta perustettaessa. Jos asioista olisi puhuttu alusta alkaen niin kummallakin olisi sama käsitys kaikesta, myös siitä siivouksesta. Ei tarvittaisi työnjohtajaa ja orjaa. Tietenkin ihmiset muuttuu mutta jos kommunikaatio pelaa niin homma menee periaatteella että puhalletaan yhteen hiileen. Tämä on meidän projektimme.
Siivous ei siis ole se juttu. Kommunikaation puute on se mistä tämäkin ketju kertoo.
Voidaan teeskennellä, että tässä ei ole kysymys tasa-arvosta. Voidaan teeskennellä, että sosiaalinen paine siisteydestä ei kohdistu juuri naiseen. Voidaan teeskennellä, että miehet eivät pyrkisi aktiivisesti harvoin tehtäviin miesten töihin että nainen hoitaisi päivittäiset kotityöt. Voidaan teeskennellä, että kaikki on yhtä suurta väärinkäsitystä ja ihan puhtaasti kommunikaatio-ongelma (josta lähinnä nainen on vastuussa). Teeskennellään kaikki yhdessä että näin on.
Mutta kuka sitten ottaa siivoamisen puheeksi ja millä perusteella juuri hän? Kun se tahtoo mennä niin että siitä puheeksi ottajasta tulee se vastuunkantaja.
Jos näin on niin ensi tapaamisen jälkeiset 3 kuukautta ovat epäonnistuneet. Silloin ne parisuhteen siemenet kylvettiin. 10 vuotta myöhemmin sitten katsotaan onnistuiko kylvö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä lukiessa tulee mielikuva että monesti nainen haluaa olla se työnjohtaja vaikka parisuhteen tulisi olla kumppanuussuhde. Jos vinkkinä annetaan että voi joustaa hiukan siisteyskäsitteestä ja pyytää miestä siivoamaan _keskiviikkona_ niin mitä muuta se on kuin vallankäyttöä.
En sano että ne miehet tekevät oikein mutta silloin on menty metsään jo parisuhdetta perustettaessa. Jos asioista olisi puhuttu alusta alkaen niin kummallakin olisi sama käsitys kaikesta, myös siitä siivouksesta. Ei tarvittaisi työnjohtajaa ja orjaa. Tietenkin ihmiset muuttuu mutta jos kommunikaatio pelaa niin homma menee periaatteella että puhalletaan yhteen hiileen. Tämä on meidän projektimme.
Siivous ei siis ole se juttu. Kommunikaation puute on se mistä tämäkin ketju kertoo.
Voidaan teeskennellä, että tässä ei ole kysymys tasa-arvosta. Voidaan teeskennellä, että sosiaalinen paine siisteydestä ei kohdistu juuri naiseen. Voidaan teeskennellä, että miehet eivät pyrkisi aktiivisesti harvoin tehtäviin miesten töihin että nainen hoitaisi päivittäiset kotityöt. Voidaan teeskennellä, että kaikki on yhtä suurta väärinkäsitystä ja ihan puhtaasti kommunikaatio-ongelma (josta lähinnä nainen on vastuussa). Teeskennellään kaikki yhdessä että näin on.
Mutta kuka sitten ottaa siivoamisen puheeksi ja millä perusteella juuri hän? Kun se tahtoo mennä niin että siitä puheeksi ottajasta tulee se vastuunkantaja.
Jos näin on niin ensi tapaamisen jälkeiset 3 kuukautta ovat epäonnistuneet. Silloin ne parisuhteen siemenet kylvettiin. 10 vuotta myöhemmin sitten katsotaan onnistuiko kylvö.
Voitko vastata: kumpi ottaa siivoamisen puheeksi ensi kertaa ja millä perusteella juuri hän?
Ja kun ei tiiä, mitä se siivoaminen oikein on.