Kummipojalleni keräämä astiasarja oli perheen käytössä
Olen kerännyt yhtä tiettyä sarjaa kummipojalleni, joka nyt 6-vuotias. Tähän kuuluu laseja ja lautasia. Tiedän, etteivät he ole ostaneet itselleen. Minun mielestä aika törppöä. Näistä tarjottiin minullekin. En taida jatkaa enää astiasarjan keräilyä koko perheelle...
Kommentit (94)
Itse sain 10 vuotta sitten anopilta lahjapaketissa lautasen, kupin ja lusikan. Fiksuna säilytän sitä paketissaan ullakolla, ettei pääse sanomaan kuka siitä juo ja monta kertaa on juonut.
Mielestäni on ihan kivan kuuloista, että kummipojalle ostetut astiat ovat jo käytössä. Voi olla lapsesta hienoa ja tärkeän tuntuista, että juuri hänen omat astiansa ovat pöydässä. Asia voi poikia hauskoja keskusteluja, joissa myös astiat antanut kummi on lämpimästi aiheena.
Vierailija kirjoitti:
No joo, ei ole tietty kiva jos astioita särkyy ennen kuin lapsi asuu edes omillaan, totta. Mutta muuten aika jännä ajatus ostaa pienelle pojalle astioita tulevaisuutta varten - monia nuoria miehiä ei voisi vähempää kiinnostaa ja jos kiinnostaa, sitten haluavat ehkä ostaa itse mieleisiään. Mietin myös vähän säilytystiloja. Jos on pienempi asunto niin ei ole kiva hillota jotain astioita, jotka pääsevät käyttöön oltuaan 20 v. kaapissa. Ehkä perhe vähän tästä nyt vihjaa, että jos jotain on kaapeissa, niin sitä kanssa käytetään. Toki kaunis ajatus ap:lta, ei siinä mitään.
"Ei voisi vähempää kiinnostaa" Mistä he siis syövät ruokansa, jos eivät astioista? Alkoi kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on ihan kivan kuuloista, että kummipojalle ostetut astiat ovat jo käytössä. Voi olla lapsesta hienoa ja tärkeän tuntuista, että juuri hänen omat astiansa ovat pöydässä. Asia voi poikia hauskoja keskusteluja, joissa myös astiat antanut kummi on lämpimästi aiheena.
Samaa mietin, että on kohteliasta ottaa ne nyt jo käyttöön. Todennäköisesti kummipoika ei enää välitä niistä, kun on kotoa muuttamassa pois.
Kummi on yleensä se raha-automaatti mitä enemmän sitä suositumpi.
Osta ap jatkossa vaan ikean tusina-astioita lahjaksi niin homma kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelleni kerättiin aikoinaan astiasarjaa samalla periaatteella. Hänellä oli sitten aikuistuttua koko 12 hlö astiasarja valmiina. Ei tietenkään ottanut sitä soluasuntoon kun muutti pois kotoa. Sarja ei myöskään mahtunut meidän ensimmäiseen yhteiseen yksiöön. Nyt 40v myöhemmin koko astiasarja on edelleen anoppilan vintillä koskemattomana. Täysin älytön systeemi jos minulta kysytään. Olisi edes anoppi ottanut käyttöön niin ei olisi mennyt hukkaan.
Minun mieheni sai täyden astiaston kippoinen ja kaappoineen isovanhemiltaan suunnilleen siinä vaiheessa kun muutettiin yhteen. Ruma kuin mikä, niin mies kuin minä olen sitä aina inhonnut. Moneen kertaan manattiin, etteivät kysyneet mielipidettä, mieluisampia olisi silloin samaiselta valmistajalta löytynyt useampaakin mallia, hintakin olisi ollut lähes sama, olisi voinut vaikka jonkin kipon jättää pois, niin ei olisi ollut yhtään kalliimpi. Käytimme sitten pääasiassa minun juuri vähän aikaisemmin hankkimaani astiastoa.
Jostain syystä meidän lapset ihastuivat siihen pieninä. Otettiin se käyttöön, kun astioita tarvitsi aikaista enemmän. On ollut kestävä, yksikään astia ei ole hajonnut, vaikkei olla varottu. Mutta eipä kotoa muuttanut lapsi toivonut itselleen, kuopuksesta en ole varma, mitä hän tekee omilleen muuttaessa.
Pieniä kahvikuppeja on käytetty varmaan pariin kertaan yli 35 vuoden aikana, kun on ollut isommat juhlat ja kuppeja on tarvinnut enemmän.
Kyllä me käytettiin tyttären saamia (itsekin olen ostanut) Marimekkoastioits ihan surutta, kunnes tyttö muutti omilleen ja vei astiansa mukanaan. Ei niitä sentään 6-vuotiaasta lähtien kerätty, jostain teini-iästä alkaen vain.
Meille alkais raahaan jotain säilytettävää tohon tyyliin niin ne menis joko käyttöön, myyntiin tai roskiin, sä oletit sen perheen olevan sun "kivan idean" logistinen mahdollistaja ilman että edes kysyit onko se ok.
tykätty lahja perheessä ja lapsi myös syö niistä astioista ,ei ongelmaa olisin ilahtunut asiasta, että kelpasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoni keräsi minulle Myrna-astiastoa. Sitä rumaa, ruskean sävyistä. En koskaan tykännyt siitä, enkä ikinä käyttänyt. Ne lojui vuosikausia kellarissa, pakattuna, pahvilaatikossa. Lopulta annoin serkulle koko sarjan, hän osaa arvostaa sitä enemmän.
Lapset eivät osaa arvostaa jotain astiasarjoja. Luultavasti he eivät edes tykkää niistä. Turhaan keräilet. Mallit ja maailma muuttuu.
Juuri nyt hän haluaa varmasti ikäiselleen sopivia lahjoja.
Minun mielestäni Myrnat ovat kauniita oikeanlaisessa ympäristössä, esim. jossain vanhassa pappilassa tai pitsihuvilassa. Mutta modernissa kerrostaloasunnossa tai neukkukuutiossa ne eivät sovi tyyliin.
Myrnat nimenomaan sopii juuri neukkukuutioon.
Saatanako käskee ostaa jotain astioita?
Ehkä 6-vuotiaalle ei kannata ostaa astiastoa vielä. Muoti ja maku ehtii muuttua monta kertaa seuraavan 15-20 vuoden aikana. Osta mieluummin jotain 6-vuotiaale sopivampaa tai vie vaikka tivoliin.
Jos olisit itse vaikka nelikymppinen nyt, jaksaisitko katsoa kotonasi jotain 80-luvun Arabian astioita? Niitä pirttikuppeja ja muuta, joita annetaan kierrätyskeskuksissa puoli-ilmaiseksi, eikä siltikään mene kaupaksi? Joita joku olisi sinulle hartaudella kerännyt syntymästäsi saakka.
P.s. itse tykkään niistä, mutta ymmärrän, ettei ne ole kaikkien makuun.
Vierailija kirjoitti:
Saatanako käskee ostaa jotain astioita?
Kummipojan äiti.
Lukee ketjussa. Ja kummi on ostanut lisäksi pientä kivaa pojan mieleen. Ei ainoastaan äidille astioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa ostamasta niin rumia astoita sitten.
Tuskin on rumia, jos on otettu vieraita varten käyttöön. Ap
Kaiveltu esiin jostain kaapin perältä, kun ne antanut kummitäti tulee käymään.
Vähän kuin kaiveltaisiin ruma kukkamaljakko esille, kun sen antanut vanha sukulaistäti tulee kylään, kun ei ole kehdattu myydä tai lahjoittaa sitä pois. Esitetään, että kyllä tämä meillä on käytössä ja odotellaan tulevaa perintöä...
Perheen äiti on toivonut kummilta tiettyä astiasarjaa pojalle lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako olet ehtinyt ostaa? Annatko aina synttäreinä, jouluna, nimipäivänä astian?
Kyllä ja olen antanut useammankin kerralla. Ja ajattelin lopettaa sitten, kun näyttää riittävältä määrältä. Nyt kuitenkin lopetan, kun ovat ottaneet käyttöön. Ap
Siis täh. Ostit lahjaksi pojalle astioita joita ei saa käyttää? Jotain koristekippoja?? Varmaan 6 vuotias arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee sen kärsimättömyyden, mikä riivaa monia nykyihmisiä: ei osata odottaa eikä katsoa tulevaisuuteen. Totta kai tuollainen lahja olisi pitänyt laittaa sivuun odottamaan, että kummipoika aikuistuu ja ottaa sen käyttöön. Nykylapset saavat ihan tarpeeksi leluja ja muuta krääsää. Hienoa, että on myös kummeja, jotka ajattelevat sitä vaihetta, kun kummilapsi on aikuinen. Mutta ikävä kyllä vanhempansa osoittautuivat tolloiksi.
No mutta minähän se vasta fiksu olenkin. En ostanut yhtään lahjaa siskon lapselle hänen ollessa pieni. Vasta kun muutti omilleen, päätin ostaa liki kaikki tarvittavat ensiasunnon keittiöön. Miksi olisin 16 vuotta sitten jo ostanut soppakauhat ja kattilat?
Kaikki lahjaksi saadut astiat on meillä käytössä. Kaikki kummeilta lahjoiksi saadut soittorasia/säästöpossu/kehys hömpötykset ovat jossain kaapissa.
Kummin tehtävä on avustaa kristillisessä kasvatuksessa tai ottaa koppia jos vanhemmat estyvät.
Monetkaan eivät nykyään välitä kristillisestä kasvatuksesta niin miksei se voisi tapakasvatusta, syödään laatuastioilta.
Minun mielestäni Myrnat ovat kauniita oikeanlaisessa ympäristössä, esim. jossain vanhassa pappilassa tai pitsihuvilassa. Mutta modernissa kerrostaloasunnossa tai neukkukuutiossa ne eivät sovi tyyliin.