Lue keskustelun säännöt.
Kummipojalleni keräämä astiasarja oli perheen käytössä
27.04.2023 |
Olen kerännyt yhtä tiettyä sarjaa kummipojalleni, joka nyt 6-vuotias. Tähän kuuluu laseja ja lautasia. Tiedän, etteivät he ole ostaneet itselleen. Minun mielestä aika törppöä. Näistä tarjottiin minullekin. En taida jatkaa enää astiasarjan keräilyä koko perheelle...
Kommentit (94)
Heh, älytöntä syytää lapsiperheeseen jotain vuosikausia säilytettäviä astioita joita ei saa käyttää. :D Mihin ne laitetaan? Kun poika muuttaa omilleen, astiasto on auttamatta vanhentunut ja ruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne kipot ovat lapsen omaisuutta ja jos lapsi haluaa niitä käytettävän, niin mikä ongelma? Kuka haluaa lahjoja, joita saa käyttää vasta vuosien kuluttua?
Onko tämä joku maaseudun tapa? En ole koskaan kuullutkaan tällaisesta. Kaupungeissa tilanpuute tulisi varmasti vastaan eikä vuosien hilloaminen onnistuisi millään.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä kummipojan äiti on itse toiveen näistä astioista esittänyt, kun olen kysynyt, että mitä voisin ostaa! Ap
Tässä tämä.
Onko vielä sellainen sarja joka sopii äidin muuhun astiastoon?
Vierailija kirjoitti:
Mummoni keräsi minulle Myrna-astiastoa. Sitä rumaa, ruskean sävyistä. En koskaan tykännyt siitä, enkä ikinä käyttänyt. Ne lojui vuosikausia kellarissa, pakattuna, pahvilaatikossa. Lopulta annoin serkulle koko sarjan, hän osaa arvostaa sitä enemmän.
Lapset eivät osaa arvostaa jotain astiasarjoja. Luultavasti he eivät edes tykkää niistä. Turhaan keräilet. Mallit ja maailma muuttuu.
Juuri nyt hän haluaa varmasti ikäiselleen sopivia lahjoja.
Ja yhdenlaisensa ideologia monella nuorella aikuisella on jo tänä päivänä, että halutaan ostaa astiat kirpparilta, ettei niitä tarvitse ainakaan heitä varten enää pusata lisää tähän maailmaan, ihmisillä kun on kaapit täynnä turhia astioita. Moni myös tykkää nimenomaan eriparisista ym. "tyylittömistä" astioista. Ja millainen on maailma viidentoista vuoden päästä, sitä emme edes tiedä. Ylipäänsä on minusta vähän arveluttavaa ostaa mitään sisustustavaraa tms. kysymättä mitä saaja haluaa. Jos tietää, että lahjottava kerää tiettyä astiasarjaa, niin sittenhän on tosi kiva niitä ostaa, mutta ei muuten. Tulee aina se vaikutelma, että lahjanantaja on varma omasta tyylitajustaan ja jos hänestä jokin astiasarja on tyylikäs, niin sitten se on absoluuttisesti tyylikäs ja lahjansaajan pitää olla pohjattoman kiitollinen, vaikkei astioista itse edes pitäisi. Olen ostanut itse lahjoja, jotka eivät kiinnosta itseäni yhtään vain siksi, että lahjansaaja on näitä kaivannut ja minusta se on lahjan antamisen ideakin. Kyllä se poika saa pilkkahintaan käyttöastiat aikuistuttuaan kirpparilta ja ostaa sitten lisää, kun tarvitsee. Osta nyt jotain mistä lapsi ilahtuu. Vaikka sanotaan, että lapsilla on ihan liikaa krääsää, hyviä oikeasti mieleisiä ja kestäviä leluja ei yleensä ole liikaa. Enemmän heille kertyy kaikkea hassunhauskaa rihkamaa, mitä mummo ostaa vappumarkkinoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En enää ostaisi jatkossa.
En olisi ostanut 6-vuotiaalle. Missä tuota pystyy varastoimaan ja siinä vaiheessa kun astiasto tulee käyttöön voi lahjan saaja olla sitä mieltä ettei pidä koko astiastosta.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain jostain kivan astiasarjan. Mun lapsi, silloin 5v tykkäsi siitä ja lupasin sen hänelle mukaan aikanaan. Kun oli muuttamassa 18v kotoa, nauroi selällään kun sitä sarjaa tarjosin mukaan!
Oli käytössä ollut kuiteskin.
Ihna tyhmää ostaa lapselle jotain kippoa ja kuppia, niitähän lopetetaankin vähän väliä.
Oisit laittanut vitosen tilille joka kerta kun on jokin juttu. Niin ja pitänyt "säästökirjan" itselläsi ettei vanhemmat "kavalla" rahoja.
Lapsille ei voi ilman vanhempien lupaa avata mitään tiliä. Heidän suostumuksellaan tilistä voi tehdä sellaisen, että vain lapsi saa siihen käyttöoikeuden ollessaan tarpeeksi vanha. Jos taas säästää jollekin omalle erilliselle tililleen kummilapselle, tulee äkkiä lahjavero eteen, kun antaa sen kaiken kerralla.
Meidän lapsilla oli yhdessä vaiheessa tilit, minne anoppi laittoi lahjarahoja. Hänelle ei kelvannut lapsilla ennestään olevat tilit, kun eivät pankissa suostuneet kertomaan hänelle paljonko lapsille on kertynyt rahaa. Anoppi sai niistä tileistä itselleen paperiset tiliotteet, mutta pidin huolen, ettei anoppi saanut niihin mitään käyttöoikeutta eli ruksin tarvittavat ruudut. Anoppi kun on sellainen ihminen, joka vetäessään herneen nenään jostain syystä saattaisi nostaa kyseisen lapsen rahat takaisin, kun ne ovat "hänen rahojaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit ennemmin kerännyt rahaa kummipojallesi semmoiselle tilille johon vanhemmat eivät pääse käsiksi.
Mulle ostettiin hopeita ja kaikki annoin pois heti kun olin 18. Isovanhemmat, jotka nuo antoivat olivat jo kuolleetkin. Mutta mulla on edelleen, parikymmentä vuotta tuosta, tallessa samojen isovanhempien keittiöpyyhkeitä ja muutama hackmanin arkilusikka, joita käyttäessäni aina lämmöllä muistelen mummolaa ja isovanhempiani.
Eli sanoisin, että anna silla kummilapselle jotain, mikä ilahduttaa siinä hetkessä ja jätä sitten vaikka perinnöksi hänelle joku nimetty kaunis kippo, jota voi käyttää ja muistella sua vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelleni kerättiin aikoinaan astiasarjaa samalla periaatteella. Hänellä oli sitten aikuistuttua koko 12 hlö astiasarja valmiina. Ei tietenkään ottanut sitä soluasuntoon kun muutti pois kotoa. Sarja ei myöskään mahtunut meidän ensimmäiseen yhteiseen yksiöön. Nyt 40v myöhemmin koko astiasarja on edelleen anoppilan vintillä koskemattomana. Täysin älytön systeemi jos minulta kysytään. Olisi edes anoppi ottanut käyttöön niin ei olisi mennyt hukkaan.
Miksette ota käyttöön.
Se on taas sitä että miniä haluaa päättää. Onneksi mulla ei ole poikia vaan tyttäriä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meteen, kun antaa sen kaiken kerralla.
Meidän lapsilla oli yhdessä vaiheessa tilit, minne anoppi laittoi lahjarahoja. Hänelle ei kelvannut lapsilla ennestään olevat tilit, kun eivät pankissa suostuneet kertomaan hänelle paljonko lapsille on kertynyt rahaa. Anoppi sai niistä tileistä itselleen paperiset tiliotteet, mutta pidin huolen, ettei anoppi saanut niihin mitään käyttöoikeutta eli ruksin tarvittavat ruudut. Anoppi kun on sellainen ihminen, joka vetäessään herneen nenään jostain syystä saattaisi nostaa kyseisen lapsen rahat takaisin, kun ne ovat "hänen rahojaan".
Niinpäs se olikin, en muistanutkaan! Se lahjaveron pirulainen!
Joo ja toi vanhempien allekirjoitus, eihän se tosiaankaan estä kavaltamasta rahoja, onhan noita nähty!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että ne astiat, mikä sinä olet kummipojallesi ostanut, on katettu pöytään silloin kun sinä menet kylään, ei tarkoita, että ko. astiat olisivat arkikäytössä, tai niitä laitettaisi edes kaikille vieraille.
Kummipoikasi koki, että sinä olet hänen vieraansa, ja vaati, että pöytään katetaan hänen astiansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun miehelleni kerättiin aikoinaan astiasarjaa samalla periaatteella. Hänellä oli sitten aikuistuttua koko 12 hlö astiasarja valmiina. Ei tietenkään ottanut sitä soluasuntoon kun muutti pois kotoa. Sarja ei myöskään mahtunut meidän ensimmäiseen yhteiseen yksiöön. Nyt 40v myöhemmin koko astiasarja on edelleen anoppilan vintillä koskemattomana. Täysin älytön systeemi jos minulta kysytään. Olisi edes anoppi ottanut käyttöön niin ei olisi mennyt hukkaan.
Miksette ota käyttöön.
Se on taas sitä että miniä haluaa päättää. Onneksi mulla ei ole poikia vaan tyttäriä
Ohis, sekä minulle että miehelle oli kerätty astiastoa. Kumpi vaan otettiinkaan käyttöön, toinen jäi varastoon. Samoin oli paljon muutakin tavaraa tuplana kun muutimme yhteen, kodinkoneita, lakanoita ym. Piti vaan myydä ylimääräiset pois
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa ostamasta niin rumia astoita sitten.
Tuskin on rumia, jos on otettu vieraita varten käyttöön. Ap
Kaiveltu esiin jostain kaapin perältä, kun ne antanut kummitäti tulee käymään.
Vähän kuin kaiveltaisiin ruma kukkamaljakko esille, kun sen antanut vanha sukulaistäti tulee kylään, kun ei ole kehdattu myydä tai lahjoittaa sitä pois. Esitetään, että kyllä tämä meillä on käytössä ja odotellaan tulevaa perintöä...
Tuo on sitä ikiaikaista kapioiden keräämistä.
Ennen oli kapioarkkujakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa ostamasta niin rumia astoita sitten.
Tuskin on rumia, jos on otettu vieraita varten käyttöön. Ap
Meillä on Arabian Ruskaa vierasvarana. 💩
Astiat on kiva lahja ylioppilaalle jolle omaan kotiin muuttaminen on ajankohtaista. Mutta että lapsesta asti kokoaa ja vielä poikalapselle niin pidän tuota ideaa kivana mutta toteutusta huonona. Kun poika muuttaa kotoaan, voi tuo astiasto olla kovin aikansa elänyt kuten joku Kermansavi nykyään. Opiskelija-asunnossa on myös vähän tilaa ja stereotypisoin nyt mutta moni nuori mies ei osaa arvostaa sitä että on 20v vanhan astiasarjan kahvikupit ja kermakot kaapissa. Ne muutamat perusastiat mitä opiskelija tarvitsee saa haettua Ikeasta.
Asun itse pienehkössä asunnossa ja lapselle on kiva lahja vaikka Muumimuki tai muita ns. lasten astioita ja ottimia. Mutta nuokin kertaostoksena ja ne tulisi heti hyötykäyttöön. Joku kerran pari vuodessa täyttyvä astiasto sen sijaan joutuisi tilanpuutteen vuoksi lojumaan kellarin häkkivarastossa. Jos astiasto olisi oikeasti kiva, ottaisin kyllä mielelläni ihan omaan käyttöön enkä näe mikä siinä on huono asia. Lahjahan on selvästi ollut mieleinen ja hyödyllinen siinä tapauksessa.
No jospa perhe on laittanut rahaa lapsen tilille jokaisesta kiposta ja kupista? Aivan idioottia kerätä pikkulapselle astiasarjaa. Et sinä tiedä millaisesta lapsi aikuistuttuaan tykkää tai mikä on silloin tarve/muoti!
Vierailija kirjoitti:
Itse sain kummitädiltäni lapsuudessani jossain vaiheessa Arabian kahvikuppisarjaa. Olen jo yli 60 v ja kummitätikin on kuollut. Lähes joka päivä juon päiväkahvit noista kupeista edelleenkin ja joka päivä silloin muistan lämmöllä kummitätiäni.
Kaveri sai kanssa. Ei koskaan käyttänyt. Miehensä kanssa heillä oli kasassa sitten neljä astiastoa kun yhteenmuuttivat. Kolme meni myyntiin suoraan ja kohta neljäskin kun piti saada uudet.
Minun miehelleni kerättiin aikoinaan astiasarjaa samalla periaatteella. Hänellä oli sitten aikuistuttua koko 12 hlö astiasarja valmiina. Ei tietenkään ottanut sitä soluasuntoon kun muutti pois kotoa. Sarja ei myöskään mahtunut meidän ensimmäiseen yhteiseen yksiöön. Nyt 40v myöhemmin koko astiasarja on edelleen anoppilan vintillä koskemattomana. Täysin älytön systeemi jos minulta kysytään. Olisi edes anoppi ottanut käyttöön niin ei olisi mennyt hukkaan.