Kummipojalleni keräämä astiasarja oli perheen käytössä
Olen kerännyt yhtä tiettyä sarjaa kummipojalleni, joka nyt 6-vuotias. Tähän kuuluu laseja ja lautasia. Tiedän, etteivät he ole ostaneet itselleen. Minun mielestä aika törppöä. Näistä tarjottiin minullekin. En taida jatkaa enää astiasarjan keräilyä koko perheelle...
Kommentit (94)
KUUSIVUOTIAALLE? :D
Todella huono provo........
Ja tämä kummipojan äiti on itse toiveen näistä astioista esittänyt, kun olen kysynyt, että mitä voisin ostaa! Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos keskustelisit niiden vanhempien kanssa asiasta? Ilmaise mielipiteesi ja pettymyksesi heidän käytöksestä. Se astiasarja ei ollut koko perheen käyttöön, vaan lahja kummipojallesi. Olisiko siellä tapahtunut väärinkäsitys? Varmista asia, äläkä osta enää mitään.
Pitäisikö lapsen astioita säilöä varastossa?
Aivan.älytön ajatus edes ostaa moisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako olet ehtinyt ostaa? Annatko aina synttäreinä, jouluna, nimipäivänä astian?
Kyllä ja olen antanut useammankin kerralla. Ja ajattelin lopettaa sitten, kun näyttää riittävältä määrältä. Nyt kuitenkin lopetan, kun ovat ottaneet käyttöön. Ap
Etkö aikaisemmin ole nähnyt määrää, miltä setti näyttää?
Siis mitä? Kyllä minä tiedän paljonko niitä on. Ap
No en ymmärrä miten sinä määrität mikä määrä on sopivasti astoita kummilapselle. Missä sinä toivoisit että niitä säilytetään, jos ei keittiössä? Olisit laittanut kortteihin ilmoitukset, että saa käyttää yksin tai vasta kun asuu yksin. Kupit ja kipot ullakolle, jos ei lastenhuoneen hyllylle mahdu ja keittiössä ei saa olla.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä kummipojan äiti on itse toiveen näistä astioista esittänyt, kun olen kysynyt, että mitä voisin ostaa! Ap
Höpö höpö.
Teini-ikäinen joka miettii tulevaisuudessa omilleen muuttoa voisi jo olla kiinnostunut astioista. Ei pikkulapsi. Mistä edes tietää, minkälaisen astiaston hän aikuisena haluaa?
Ja voi tosiaan olla, että katettiin sinua ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä kummipojan äiti on itse toiveen näistä astioista esittänyt, kun olen kysynyt, että mitä voisin ostaa! Ap
Höpö höpö.
No, kyllä nyt vaan on. Ap
Eikö niitä sitten saisi käyttää aikaisemminkin?
Vierailija kirjoitti:
KUUSIVUOTIAALLE? :D
Todella huono provo........
On saanut ristiäisistä lähtien. Tämä oli kummipojan äidin toive. Ap
Itse sain kummitädiltäni lapsuudessani jossain vaiheessa Arabian kahvikuppisarjaa. Olen jo yli 60 v ja kummitätikin on kuollut. Lähes joka päivä juon päiväkahvit noista kupeista edelleenkin ja joka päivä silloin muistan lämmöllä kummitätiäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako olet ehtinyt ostaa? Annatko aina synttäreinä, jouluna, nimipäivänä astian?
Kyllä ja olen antanut useammankin kerralla. Ja ajattelin lopettaa sitten, kun näyttää riittävältä määrältä. Nyt kuitenkin lopetan, kun ovat ottaneet käyttöön. Ap
Vaikka ajatuksesi on kaunis, odotatko että perhe säilyttäisi laatikollista ylimääräisiä astioita siihen asti, että poika täyttää 18 ja muuttaa omilleen? Se on aika pitkä aika odottaa että saa jonkun laatikon nurkista.
Ymmärrän että tarkoitit ne lapselle, ei niitä tietenkään tulisi ottaa käyttöön.. mutta ehkä se perhe hämmentyi kun niitä astioita alkoi kerääntymään. Ehkä vanhemmat ei halunneet loukata sua sillä, etteivät astiat ole käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee sen kärsimättömyyden, mikä riivaa monia nykyihmisiä: ei osata odottaa eikä katsoa tulevaisuuteen. Totta kai tuollainen lahja olisi pitänyt laittaa sivuun odottamaan, että kummipoika aikuistuu ja ottaa sen käyttöön. Nykylapset saavat ihan tarpeeksi leluja ja muuta krääsää. Hienoa, että on myös kummeja, jotka ajattelevat sitä vaihetta, kun kummilapsi on aikuinen. Mutta ikävä kyllä vanhempansa osoittautuivat tolloiksi.
Kärsimättömyyden? Kerro, missä sitä astiastoa oikein pitäisi hillota sen parikymmentä vuotta. Ihmiset asuvat ahtaasti Suomessa, varsinkin pk-seudulla. Kaikissa asunnoissa ei edes ole häkkikomeroa, esim. meillä se on vuokranantajan omassa käytössä (mikä on otettu huomioon vuokrahinnassa).
Mummoni keräsi minulle Myrna-astiastoa. Sitä rumaa, ruskean sävyistä. En koskaan tykännyt siitä, enkä ikinä käyttänyt. Ne lojui vuosikausia kellarissa, pakattuna, pahvilaatikossa. Lopulta annoin serkulle koko sarjan, hän osaa arvostaa sitä enemmän.
Lapset eivät osaa arvostaa jotain astiasarjoja. Luultavasti he eivät edes tykkää niistä. Turhaan keräilet. Mallit ja maailma muuttuu.
Juuri nyt hän haluaa varmasti ikäiselleen sopivia lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä erikoinen idea joka tapauksessa alkaa pikkulapselle keräämään jotain astiasarjaa, milä 20v päästä on aikansa elänyt. Mutta törkeä temppu perheeltä. Idiotismia.
Meillä molempien lasten kummit ovat keränneet astioita ja aterimia, jo pienestä pitäen ja nyt kun muuttivat omilleen, olivat tosi tyytyväisiä ja kiitollisia. Ja niihin sisältyy erityinen tunneside ja tarina. Juu, ei ollut perheen käytössä.
Mun kummitäti osti mulle jotain astioita rippi- ja yo-lahjoiksi kysymättä ja tietämättä yhtään millainen maku mulla on. Onneksi äitillä ovat sentään käytössä etteivät menneet ihan hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mummoni keräsi minulle Myrna-astiastoa. Sitä rumaa, ruskean sävyistä. En koskaan tykännyt siitä, enkä ikinä käyttänyt. Ne lojui vuosikausia kellarissa, pakattuna, pahvilaatikossa. Lopulta annoin serkulle koko sarjan, hän osaa arvostaa sitä enemmän.
Lapset eivät osaa arvostaa jotain astiasarjoja. Luultavasti he eivät edes tykkää niistä. Turhaan keräilet. Mallit ja maailma muuttuu.
Juuri nyt hän haluaa varmasti ikäiselleen sopivia lahjoja.
Paras lahja oli aikoinaan polkupyörä isovanhemmiltani. Meni heti kovaan käyttöön, ja nimenomaan lahjansaajalle. Kuljin sillä koulumatkat.
Keksitkö ihan itse, omassa pikku päässäsi, että alat keräämään kummilapselle jotain astiastoa, vai oliko se jonkun muun ehdotus?
Jos perheen äiti on toivonut astiasarjaa pojalleen niin kummi sitten toimii näin.
On selvää ettei astiasto ilahduta muita kuin sitä äitiä.
Voisit kysyä jo pojalta mitä hän tahtoisi kun ikääkin jo on.
Saattaahan sieltä tulla toiveeksi saman sarjan kastikekannu.
Vierailija kirjoitti:
Mun kummitäti osti mulle jotain astioita rippi- ja yo-lahjoiksi kysymättä ja tietämättä yhtään millainen maku mulla on. Onneksi äitillä ovat sentään käytössä etteivät menneet ihan hukkaan.
Mulla meni kahvilusikat ihan hukkaan. Vieläkin ovat kaapissa käyttämättöminä.
Tässä näkee sen kärsimättömyyden, mikä riivaa monia nykyihmisiä: ei osata odottaa eikä katsoa tulevaisuuteen. Totta kai tuollainen lahja olisi pitänyt laittaa sivuun odottamaan, että kummipoika aikuistuu ja ottaa sen käyttöön. Nykylapset saavat ihan tarpeeksi leluja ja muuta krääsää. Hienoa, että on myös kummeja, jotka ajattelevat sitä vaihetta, kun kummilapsi on aikuinen. Mutta ikävä kyllä vanhempansa osoittautuivat tolloiksi.