Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Lue keskustelun säännöt.
Luuleeko vanhemmat nykyään että 1-vuotiaaltakin pitää kysyä joka juttu erikseen?
27.04.2023 |
Haluatko tulla? Haluatko syödä? Menisitkö nukkumaan? Jne jne. Luuleeko oikeasti?
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Miksi et anna asian olla, jos lapsi viestii, ettei halua juoda juuri sillä hetkellä? Se vastaa sinulla joo ihan vain siksi, että lopettaisit kyselemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä takerrut nyt ihan liikaa yksittäiseen esimerkkiin. Ei ahdistus tulee niistä juomavaihtoehtoista, vaan kokonaisuudesta, jossa lapsella on liikaa päätösvaltaa asioihin, joita hän ei ole vielä kypsä päättämään. Eikä tämä ilmiö ole vain nykyajan ilmiö, vaan aina on ollut niin, että rajattomat lapset ovat ahdistuneet. Ennen niitä rajattomia vain oli paljon vähemmän, kun vanhemmat eivät kyselleet, vaan lapsi söi ja joi tasan sitä mitä vanhempi antoi tai oli ilman. Vielä minunkin lapsuudessani 1990-luvun alussa, vanhemmat päättivät mitä syötiin ja juotiin erityisiä poikkeuspäiviä, kuten syntymäpäivän toiveruokaa tms. lukuun ottamatta. Toiveruokiakaan ei kyselty vielä 1-vuotiaalta, vaan ehkä 3-vuotiaasta ylöspäin.
t. eri
Mähän en ole takertunut yksittäiseen esimerkkiin, vaan mielestäni te olette nyt juuttuneet yksityiskohtiin. Olen melkein jokaisessa kommentissa toistanut, että noilla muutamalla kysymyksellä ei ole mitään väliä, jos lapsen elämä kokonaisuudessaan on turvallista ja siinä on rajat. Lapsesta ei todellakaan tule rajatonta, jos hänelle annetaan vaihtoehtoja jossain yhdessä pienessä asiassa, mutta silti te koko ajan jankutatte, että kyllä sillä mukulalla nyt vaan on elämä pilalla, kun on ollut kahden sijasta neljä juomavaihtoehtoa. Noin kärjistetysti.
Kovin ikävää, ettet tuon paremmin ymmärrä lukemaasi, vaan laitat sanoja muiden suuhun edelleenkin takertumalla vain siihen mehutilanteeseen. Kaikissa sinulle annetuissa vastauksissa on puhuttu laajemmista kokonaisuuksista kuin siitä onko teillä kaapissa sataa eri mehua vai vain kolmea.
Meillä on selkästi eri kommunikointityylit, koska ei tajuta toisiamme. En nyt enää kymmenettä kertaa viitsi kirjoittaa, miten käsitän rajojen tärkeyden laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa, joten antaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Miksi et anna asian olla, jos lapsi viestii, ettei halua juoda juuri sillä hetkellä? Se vastaa sinulla joo ihan vain siksi, että lopettaisit kyselemisen.
Koska hän yleensä selkeästi kuitenkin haluaa syödä tai juoda jotain. Joko hän roikkuu jääkaapissa tai kaapissa, jossa säilytetään soseita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä takerrut nyt ihan liikaa yksittäiseen esimerkkiin. Ei ahdistus tulee niistä juomavaihtoehtoista, vaan kokonaisuudesta, jossa lapsella on liikaa päätösvaltaa asioihin, joita hän ei ole vielä kypsä päättämään. Eikä tämä ilmiö ole vain nykyajan ilmiö, vaan aina on ollut niin, että rajattomat lapset ovat ahdistuneet. Ennen niitä rajattomia vain oli paljon vähemmän, kun vanhemmat eivät kyselleet, vaan lapsi söi ja joi tasan sitä mitä vanhempi antoi tai oli ilman. Vielä minunkin lapsuudessani 1990-luvun alussa, vanhemmat päättivät mitä syötiin ja juotiin erityisiä poikkeuspäiviä, kuten syntymäpäivän toiveruokaa tms. lukuun ottamatta. Toiveruokiakaan ei kyselty vielä 1-vuotiaalta, vaan ehkä 3-vuotiaasta ylöspäin.
t. eri
Mähän en ole takertunut yksittäiseen esimerkkiin, vaan mielestäni te olette nyt juuttuneet yksityiskohtiin. Olen melkein jokaisessa kommentissa toistanut, että noilla muutamalla kysymyksellä ei ole mitään väliä, jos lapsen elämä kokonaisuudessaan on turvallista ja siinä on rajat. Lapsesta ei todellakaan tule rajatonta, jos hänelle annetaan vaihtoehtoja jossain yhdessä pienessä asiassa, mutta silti te koko ajan jankutatte, että kyllä sillä mukulalla nyt vaan on elämä pilalla, kun on ollut kahden sijasta neljä juomavaihtoehtoa. Noin kärjistetysti.
Kovin ikävää, ettet tuon paremmin ymmärrä lukemaasi, vaan laitat sanoja muiden suuhun edelleenkin takertumalla vain siihen mehutilanteeseen. Kaikissa sinulle annetuissa vastauksissa on puhuttu laajemmista kokonaisuuksista kuin siitä onko teillä kaapissa sataa eri mehua vai vain kolmea.
Meillä on selkästi eri kommunikointityylit, koska ei tajuta toisiamme. En nyt enää kymmenettä kertaa viitsi kirjoittaa, miten käsitän rajojen tärkeyden laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa, joten antaa olla.
Vielä kun hahmottaisi, että jokainen sinulle vastannut on puhunut laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa niin hyvä olisi. Sehän tässä on ongelma, että luulet ahdistuksen tulevan mehuista, vaikka sinulle on noin 7879729872187 kertaa kerrottu, että kyse on ylipäätään liian monien kysymysten esittämisestä. Missä tahansa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhemmat kysyy lapselta kun hakee päiväkodista että haluaisitko sinä nyt lähteä.
Tää tapahtui jo 10v sitten rivarimme pihalla pienten lasten kanssa:
Naapuri lapselleen: Haluaako äidin pikkukultamussukka lähteä sisälle? Sulla on varmaaan jo nälkä? Olisiko kiva mennä kotiin syömään!
Minä lapsilleni: Nonni lapset nyt sisälle se on ruoka-aika!! Ei pulinoita!!
Naapuri katsoi minua sillee pahasti kun kuuli sanomiseni.
Armeijassahan tuo opetettiin, ettei saa koskaan kysyä, eli tilanteen mukaan joko teet vaan tai jätät pokkana tekemättä, mutta älä vain tee sitä virhettä, että kysyt asia, koska vastaus on juuri se, mitä pelkäät.
Tästä juuri huomaa, että naiset eivät ole tätä taitoa oppineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Miksi et anna asian olla, jos lapsi viestii, ettei halua juoda juuri sillä hetkellä? Se vastaa sinulla joo ihan vain siksi, että lopettaisit kyselemisen.
Koska hän yleensä selkeästi kuitenkin haluaa syödä tai juoda jotain. Joko hän roikkuu jääkaapissa tai kaapissa, jossa säilytetään soseita.
Arvaa mitä? Tuo on ihan normaalia huomionhakemista eikä välttämättä viesti nälästä. Eikä se edelleenkään ole 1-vuotiaan tehtävä päättää milloin hän syö ja juo, vaan se on sinun vastuullasi. 1-vuotias ei edes tunnista käsitteitä nälkä ja jano, vaikka niitä tunteekin. Vastuullinen vanhempi antaa lapselle juomaa kyselemättä ja lapsi ilmaisee joko juomalla tai torjumalla haluaako hän sitä sillä hetkellä. Sama juttu ruokien kanssa. Ei kysytä haluaako lapsi syödä, vaan lapsi laitetaan syöttötuoliin ja annetaan ruoka eteen ja syödään se mitä sillä kertaa maistuu vanhemman laittamasta annoksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Toivottavasti lapsesi juo joskus muutakin, kuin smoothieta. Meinaan meillä poika ei joisi ikinä muuta kuin mehua, jos antaisin valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä takerrut nyt ihan liikaa yksittäiseen esimerkkiin. Ei ahdistus tulee niistä juomavaihtoehtoista, vaan kokonaisuudesta, jossa lapsella on liikaa päätösvaltaa asioihin, joita hän ei ole vielä kypsä päättämään. Eikä tämä ilmiö ole vain nykyajan ilmiö, vaan aina on ollut niin, että rajattomat lapset ovat ahdistuneet. Ennen niitä rajattomia vain oli paljon vähemmän, kun vanhemmat eivät kyselleet, vaan lapsi söi ja joi tasan sitä mitä vanhempi antoi tai oli ilman. Vielä minunkin lapsuudessani 1990-luvun alussa, vanhemmat päättivät mitä syötiin ja juotiin erityisiä poikkeuspäiviä, kuten syntymäpäivän toiveruokaa tms. lukuun ottamatta. Toiveruokiakaan ei kyselty vielä 1-vuotiaalta, vaan ehkä 3-vuotiaasta ylöspäin.
t. eri
Mähän en ole takertunut yksittäiseen esimerkkiin, vaan mielestäni te olette nyt juuttuneet yksityiskohtiin. Olen melkein jokaisessa kommentissa toistanut, että noilla muutamalla kysymyksellä ei ole mitään väliä, jos lapsen elämä kokonaisuudessaan on turvallista ja siinä on rajat. Lapsesta ei todellakaan tule rajatonta, jos hänelle annetaan vaihtoehtoja jossain yhdessä pienessä asiassa, mutta silti te koko ajan jankutatte, että kyllä sillä mukulalla nyt vaan on elämä pilalla, kun on ollut kahden sijasta neljä juomavaihtoehtoa. Noin kärjistetysti.
Kovin ikävää, ettet tuon paremmin ymmärrä lukemaasi, vaan laitat sanoja muiden suuhun edelleenkin takertumalla vain siihen mehutilanteeseen. Kaikissa sinulle annetuissa vastauksissa on puhuttu laajemmista kokonaisuuksista kuin siitä onko teillä kaapissa sataa eri mehua vai vain kolmea.
Meillä on selkästi eri kommunikointityylit, koska ei tajuta toisiamme. En nyt enää kymmenettä kertaa viitsi kirjoittaa, miten käsitän rajojen tärkeyden laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa, joten antaa olla.
Vielä kun hahmottaisi, että jokainen sinulle vastannut on puhunut laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa niin hyvä olisi. Sehän tässä on ongelma, että luulet ahdistuksen tulevan mehuista, vaikka sinulle on noin 7879729872187 kertaa kerrottu, että kyse on ylipäätään liian monien kysymysten esittämisestä. Missä tahansa tilanteessa.
No ei kannata olettaa, että jos kyselee juomatoiveista, että se automaattisesti tarkottaisi, että kysellään samalla tavalla kaikesta muusta. Voin kysellä juomista, mutta en kysele vaatteista, koska jotkut vaatteet on pakko panna päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhemmat kysyy lapselta kun hakee päiväkodista että haluaisitko sinä nyt lähteä.
Tää tapahtui jo 10v sitten rivarimme pihalla pienten lasten kanssa:
Naapuri lapselleen: Haluaako äidin pikkukultamussukka lähteä sisälle? Sulla on varmaaan jo nälkä? Olisiko kiva mennä kotiin syömään!
Minä lapsilleni: Nonni lapset nyt sisälle se on ruoka-aika!! Ei pulinoita!!
Naapuri katsoi minua sillee pahasti kun kuuli sanomiseni.
Katsoitko sinä häntä sillee veemäisen omahyväisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Toivottavasti lapsesi juo joskus muutakin, kuin smoothieta. Meinaan meillä poika ei joisi ikinä muuta kuin mehua, jos antaisin valita.
Meillä lapsi juo vettä, kun mehuja ei osteta. Smoothie kuuluu enemmän välipalakategoriaan. Ja meillä on ihan rajat siinä mitä lapsi saa juoda, vaikka usein kyselläänkin, että mitä tekisi mieli.
Älyttömin asia mitä olen kuullut vanhemman kysyvän alle kouluikäisiltä lapsilta oli autoa ajaessa "mihin suuntaan tässä pitää kääntyä". Lapsia selvästi ahdisti kun äitinsä ei tiennyt edes mihin on ajamassa ja lasten olisi pitänyt tietää. Ilmeisesti se oli perheessä tavallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtui jo 20 vuotta sitten Kreikassa rannalla: oltiin ystäväni kanssa aurinkotuolissa ja vieressä nuorehko, brittiläinen pariskunta n. 2-vuotiaan lapsen kanssa. Lapsi itkee ja iho näyttää punaiselta. Vanhemmat kyselee (toki enkuksi) "onko nälkä? Mikä on? Onko jano? Mikä hätänä? Väsyttääkö? Haluatko lähteä? Mitä nyt?" Lapsi alkoi vaan itkeä kovempaa kun kyseltiin ja kyseltiin.
Silloin jo 20 -vuotiaana ajattelin, että ei h*lvetti, eikö ne nyt näe että on aika lähteä rannalta paahtumasta ja viedä pieni taapero lepäämään sisälle viileään. (Kyllä ne siitä lopulta lähti)
Itsekin joskus vahingossa kyselen, mutta enimmäkseen vaan kerron lapselle mitä tulee tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä takerrut nyt ihan liikaa yksittäiseen esimerkkiin. Ei ahdistus tulee niistä juomavaihtoehtoista, vaan kokonaisuudesta, jossa lapsella on liikaa päätösvaltaa asioihin, joita hän ei ole vielä kypsä päättämään. Eikä tämä ilmiö ole vain nykyajan ilmiö, vaan aina on ollut niin, että rajattomat lapset ovat ahdistuneet. Ennen niitä rajattomia vain oli paljon vähemmän, kun vanhemmat eivät kyselleet, vaan lapsi söi ja joi tasan sitä mitä vanhempi antoi tai oli ilman. Vielä minunkin lapsuudessani 1990-luvun alussa, vanhemmat päättivät mitä syötiin ja juotiin erityisiä poikkeuspäiviä, kuten syntymäpäivän toiveruokaa tms. lukuun ottamatta. Toiveruokiakaan ei kyselty vielä 1-vuotiaalta, vaan ehkä 3-vuotiaasta ylöspäin.
t. eri
Mähän en ole takertunut yksittäiseen esimerkkiin, vaan mielestäni te olette nyt juuttuneet yksityiskohtiin. Olen melkein jokaisessa kommentissa toistanut, että noilla muutamalla kysymyksellä ei ole mitään väliä, jos lapsen elämä kokonaisuudessaan on turvallista ja siinä on rajat. Lapsesta ei todellakaan tule rajatonta, jos hänelle annetaan vaihtoehtoja jossain yhdessä pienessä asiassa, mutta silti te koko ajan jankutatte, että kyllä sillä mukulalla nyt vaan on elämä pilalla, kun on ollut kahden sijasta neljä juomavaihtoehtoa. Noin kärjistetysti.
Kovin ikävää, ettet tuon paremmin ymmärrä lukemaasi, vaan laitat sanoja muiden suuhun edelleenkin takertumalla vain siihen mehutilanteeseen. Kaikissa sinulle annetuissa vastauksissa on puhuttu laajemmista kokonaisuuksista kuin siitä onko teillä kaapissa sataa eri mehua vai vain kolmea.
Meillä on selkästi eri kommunikointityylit, koska ei tajuta toisiamme. En nyt enää kymmenettä kertaa viitsi kirjoittaa, miten käsitän rajojen tärkeyden laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa, joten antaa olla.
Vielä kun hahmottaisi, että jokainen sinulle vastannut on puhunut laajemmassa kokonaisuudessa kuin siinä mehussa niin hyvä olisi. Sehän tässä on ongelma, että luulet ahdistuksen tulevan mehuista, vaikka sinulle on noin 7879729872187 kertaa kerrottu, että kyse on ylipäätään liian monien kysymysten esittämisestä. Missä tahansa tilanteessa.
No ei kannata olettaa, että jos kyselee juomatoiveista, että se automaattisesti tarkottaisi, että kysellään samalla tavalla kaikesta muusta. Voin kysellä juomista, mutta en kysele vaatteista, koska jotkut vaatteet on pakko panna päälle.
Ainut, joka täällä olettaa on sinä. Ja kummallinen pakkomielle tullut sinulle tuosta juomisesta. Ettei vain kielisi juomisongelmasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Toivottavasti lapsesi juo joskus muutakin, kuin smoothieta. Meinaan meillä poika ei joisi ikinä muuta kuin mehua, jos antaisin valita.
Meillä lapsi juo vettä, kun mehuja ei osteta. Smoothie kuuluu enemmän välipalakategoriaan. Ja meillä on ihan rajat siinä mitä lapsi saa juoda, vaikka usein kyselläänkin, että mitä tekisi mieli.
Sun tarina muuttuu mielenkiintoisesti joka viestissä. Ensin sinulla oli neljä eri mehuvaihtoehtoa. Sitten se muuttui siihen että kyselet eri juomien välillä. Ja nyt sillä lapsella ei sitten olekaan vaihtoehtoja, vaan kyselet muuten vaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Toivottavasti lapsesi juo joskus muutakin, kuin smoothieta. Meinaan meillä poika ei joisi ikinä muuta kuin mehua, jos antaisin valita.
Meillä lapsi juo vettä, kun mehuja ei osteta. Smoothie kuuluu enemmän välipalakategoriaan. Ja meillä on ihan rajat siinä mitä lapsi saa juoda, vaikka usein kyselläänkin, että mitä tekisi mieli.
Sun tarina muuttuu mielenkiintoisesti joka viestissä. Ensin sinulla oli neljä eri mehuvaihtoehtoa. Sitten se muuttui siihen että kyselet eri juomien välillä. Ja nyt sillä lapsella ei sitten olekaan vaihtoehtoja, vaan kyselet muuten vaan :D
Sä teet kyllä ihan omia päätelmiä. Tässä keskustelussa ei ole koskaan ainakaan mulla ollut mitään neljää mehuvaihtoehtoa, vaan juomavaihtoehtoja. Mutta mulla ei ole nyt aikaa enää yrittää selittää sulle, kun et selkeästi ymmärrä mitä haluan sanoa, joten näkemisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär on just tollanen. Sillä on 3-vuotias lapsia ja kysely on loputonta. Onko sulla jano? Haluaisitko sä juoda? Mitä sä haluaisit juoda? Joisitko sä mehua? Haluisitko sä omenamehua?Tai vettä? Vai maitoa? Vai ottaisitko sä smoothien? Minkä makuisen? Haluaisitko sä mansikkasmoothien? Vai ottaisitko sä mansikkamehua? Tällasta joka asiassa, oli sitten kyse ruuasta, vaatteista tai mistä tahansa. Meinaan purra itseäni kieleen, kun tekisi jatkuvasti mieli sanoa, että LOPETA NYT JO!
Ei tietenkään joka asiasta kysellä, mutta nuo on ihan normaaleja asioita, joilla opettaa valitsemaan ja itstuntemukseen.
Jos lapsella ei ole jano, miksi sä sille pakottaisit vettä?
Joillakin on ihan oikea ongelma sen suhteen että kaikesta kysellään, mutta ongelma sekin, jos lapsi ei opi itsesäätelyä lainkaan.
Sä olet kasvattanut tyttäresi, anna hänen kasvattaa oman lapsensa.
Valitettavasti tuosta lapsesta kasvaa turvaton olento. Ja rajaton. Kaverivanhempi on mitä on.
Eli kun antaa lapsen valita neljästä juomavaihtoehdosta haluamansa, niin vanhempi on heti kaverivanhempi, ja lapsella ei ole rajoja ja kokee turvattomuutta? Eikö toi sun reagointi mene nyt vähän yli? Me usein kysytään kuvatulla tavalla, mitä lapsi haluaa syödä tai juoda, mutta meillä on myös ihan selkeät rajat nukkumaanmenoajoissa, hampaidenpesussa, käytöksessä jne. On tärkeää, että lapselle on selkeät rajat, mutta erilaisten juomavaihtoehtojen rajaaminen kahteen neljän sijasta ei kyllä mun mielestä ole sitä mitä niillä rajojen asettamisella tarkoitetaan.
Neljä vaihtoehtoa on ihan liikaa. Ja kyllä, lapselle tulee siitä turvaton olo, jos hänellä ei ole päätöksentekoon kykenevää vanhempaa, joka pääsääntöisesti päättää, mitä lapsi syö, milloin lapsi nukkuu, milloin mennään ulos jne. Arjen päätökset ovat VANHEMMAN vastuulla. Lapsi voi korkeintaan päättä parista pienestä asiasta. Siinäkin rajataan vaihtoehdot eikä sekoiteta lapsen päätä luettelemalla koko kaapin sisältö.
t. eri
Eli sä olet täsmälleen samaa mieltä? Neljä vaihtoehtoa ei ole koko ruokakaapin sisältö ja se että kyselee, mitä lapsi haluaa niistä neljästä vaihtoehdosta juoda, ei mitenkään sulje pois sitä, että vanhempi PÄÄSÄÄNTÖISESTI päättää mitä lapsi syö. Ja noi hampaidenpesut ja nukkumaanmenot olinkin jo luetteloinut järkevämpinä rajojen määrityksinä.
En ole. Olen sitä mieltä, että pienelle lapselle annetaan maksimissaan kaksi vaihtoehto, koska pieni lapsi ei pysty sisäistämään liian montaa vaihtoehtoa. Eikä suurimmassa osassa kodeista toki edes ole neljää erilaista mehua, joten senkin puoleen kuulostaa erikoiselta.
Tuossa ekassa kommentissa vaihtoehdot olivat mehu, vesi, maito ja smoothie. En tiedä miten toi alkuperäinen kommentoija on asian ajatellut, mutta omat kyselyni hoidan yksi vaihtoehto kerrallaan. Haluatko vettä? Et. Haluatko maitoa? Et. Haluatko smoothien? Ai haluat, no valitse näistä. Ei ole tarvinnut sisäistää kaikkia vaihtoehtoja kerralla, kun on ensin kieltäytynyt niistä kahdesta ensimmäisestä, kun niitä ei haluttu.
Vähän huolestuttaa, jos nykylapset kokevat ylitsepääsemätöntä ahdistusta neljästä juomavaihtoehdosta, vaikka muuten kodissa olisi tarjolla runsaasti rakkautta ja (järkeviä) rajoja.
Sinä ihan itse aiheutat sen ahdistuksen. Mietipä jo joku kyselisi sinulta tuollaisella sarjatulituksella jotain. Esim. Halutko kahvia? En Haluatko teetä? En. Haluatko kaakaota? En. Haluatko viiniä? Kyllä. Haluatko valkoviiniä? En. Haluatko punaviiniä? Kyllä. Haluatko espanjalaista? En. Haluatko ranskalaista? En. Haluatko argentiinalaista? Kyllä jne. jne.
Hengästyin jo tuota kirjoittaessani.
Normaalit ihmisethän kysyvät ihan vain "Mitä haluat juoda?" Pienen lapsen kohdalla mahdollisesti "Otatko vettä vai maitoa?"
Mä osaankin itse sanoa, mitä haluan juoda. Se lapsi saattaa hyvinkin tietää, mitä haluaa juoda, mutta ei vielä osaa sanoa sitä.
Mutta joo, en siis usko, että aiheutan lapselleni mitään ahdistusta vaikka juomatoiveita kyselenkin. Ja jos siitä nyt jotain pientä ahdistusta tulisikin, niin mainitsemani rakkaus ja järkevät rajat auttavat häntä käsittelemään sen. Halusin vain tuoda esille sen, että toi juomakysely on tosi pieni osuus lapsen päivittäistä elämää ja jos ne muut elämän palikat on kunnossa, niin ei se oikeasti vaikuta lapseen negatiivisesti pitkällä juoksulla. Täällä vaan jotkut ylireagoi kaikkeen.
Kokeilepa joku kerta kysyä ihan ilman vaihtoehtoja "Mitä haluat juoda?" Olen 100% varma, että lapsesi osaa vastata siihen kysymykseen, jos hän osaa puhua. Onnea vaan teini-ikävaiheeseen, jos et edes yritä ymmärtää, mitä haittaa teet lapsillesi sarjatulituksella.
Mä kyllä osaan kysyä ihan tuon "mitä haluat juoda?" -kysymyksenkin. Jos en saa vastausta, kuten en yleensä saa, niin tarjoan vaihtoehtoja.
Toivottavasti lapsesi juo joskus muutakin, kuin smoothieta. Meinaan meillä poika ei joisi ikinä muuta kuin mehua, jos antaisin valita.
Meillä lapsi juo vettä, kun mehuja ei osteta. Smoothie kuuluu enemmän välipalakategoriaan. Ja meillä on ihan rajat siinä mitä lapsi saa juoda, vaikka usein kyselläänkin, että mitä tekisi mieli.
Sun tarina muuttuu mielenkiintoisesti joka viestissä. Ensin sinulla oli neljä eri mehuvaihtoehtoa. Sitten se muuttui siihen että kyselet eri juomien välillä. Ja nyt sillä lapsella ei sitten olekaan vaihtoehtoja, vaan kyselet muuten vaan :D
Sä teet kyllä ihan omia päätelmiä. Tässä keskustelussa ei ole koskaan ainakaan mulla ollut mitään neljää mehuvaihtoehtoa, vaan juomavaihtoehtoja. Mutta mulla ei ole nyt aikaa enää yrittää selittää sulle, kun et selkeästi ymmärrä mitä haluan sanoa, joten näkemisiin.
Kyllä me kaikki ymmärsimme, että sinä haluat vain jankata. Tarina muuttuu sitä mukaa, kun muut saavat sinut puhumaan itsesi pussiin :D Hyvä onkin poistua ajoissa ennen kuin nolaat itsesi enempää.
No jonkin verran on ihan hyvä kysyä lapselta, että oppii päätöksentekoa. Mutta jos esim. vaatetta kysyn niin en kysy, että minkä kaikista vaatteista haluaa päälleen, vaan annan kaksi vaihtoehtoa josta voi valita. "Laitetaanko sininen pupupaita vai punainen nallepaita?" Silloin lapsi tuntee, että hänet otetaan mukaan, mutta ei kuitenkaan jäädä ikuisiksi ajoiksi jahkailemaan. Eikä tietenkään anneta sellaisia vaihtoehtoja, että otatko karkkia vai omenaa.
Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Kovin ikävää, ettet tuon paremmin ymmärrä lukemaasi, vaan laitat sanoja muiden suuhun edelleenkin takertumalla vain siihen mehutilanteeseen. Kaikissa sinulle annetuissa vastauksissa on puhuttu laajemmista kokonaisuuksista kuin siitä onko teillä kaapissa sataa eri mehua vai vain kolmea.