Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riitaisa avioero tulossa, miten jakaa kodin irtaimisto?
26.04.2023 |
Pakko nyt kysyä miten muut ovat toimineet kodin irtaimiston jakamisen kanssa kun esim. Huonekalut ovat arvokkaita yms.
Ex- vaimo oli siis itse omimassa kaiken arvokkaan vain sanomalla että minä vien nämä kun olen ne itse valinnutkin, oli sitten kyse nahkasohvista tai täyspuisesta kirjahyllystä, moottorisängystä, matoista tai astiastosta.
Minulle hän olisi jättämässä kaiken arvottoman romun. Kun sanoin että ei sovi niin hän raivostui.
Itse ehdotin että valitsemme vuorotellen ja määrittelemme arvokkaille huonekaluille itse hinnan ja näin molemmat saisi suht. arvokkaita asioita mukaansa.
Hänen mielestään on oikein että kun hän valitsi kotiimme 10000 euron nahkasohvat ja minä 4000€ television laitteineen että minä otan ne ja hän sohvat.
Tuntuu että emme pääse tässä eteenpäin, asunto on menossa myyntiin ja tavarat pitäisi saada tyhjättyä.
Ehdottakaa reilua jakoa
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.
Ohis.
Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.
Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.
Tässä on nyt kyse hiukan arvokkaimmista tavaroista kuin parin tonnin jenkkisänky.
Ap
Jätä kaikki sille.Aloita uusi elämä ja huomaat kun mikään möpeli tavara ei sitä muistutamassa elämä on helpompaa lähtee nolla pistestä.Punanen Risti myymälät Kontti myy kaikea halvalla.Etuna Myynissä olevat tavarat,materialit on höyry pesty! Ennen myymälää tuotua.Joten ei lude pelko ymm.Muiden ötököiden.
Ottakaa siihen joku puolueeton taho mukaan, vaikka naapuri. Järkevintä olisi jakaa tavarat arvon mukaan, ja sitten sieltä valikoidaan aina vuorotellen. Esimerkiksi ryhmään yksi sänky, sohvaryhmä, keittiön suuri ruokaryhmä jne., ryhmään kaksi mattoja, verhoja, liinavaatteita, ryhmään kolme keittiön irtainta jne. Mutta kyllä tämä jonkinlaista neuvottelua vaatii. Pystyisittekö paperille tekemään listat halutusta tavarasta ja ne sitten avattaisiin sen naapurin tms läsnäollessa ja lähdettäisiin tekemään jakoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Laskette irtaimistolle hinnan ja jaatte summan puoliksi. Sitten vuorotellen valitsette, mitä kumpikin ottaa. Kunnes toisen summa tulee täyteen. Eli jos irtaimiston arvo on vaikkapa 70 000 €, kumpikin saa ottaa irtaisimistoa 35 000 € mutta ei niin, että toinen valitsee ensin ja loput jää toiselle Vuorotellen valitsette.
Ohi aiheen, mutta kenellä irtaimiston arvo voi olla 70 000 euroa? Elän ihan erilaisessa todellisuudessa.
Laske aikasi kuluksi oman irtaimistosi arvo niin saatat yllättyä. Ellet siis ole minimalisti jolla on matto lattialla ja yksi kutakin ruokailuvälinettä.
Ja miten aikasi kuluksi laskeskelet?
Niin, miten on ollut hankinta-arvo?
Vai mikä on nyt markkina-arvo?
Vai mikä olisi nyt uuden hankintahinta?
Vai mikä olisi nyt käytetyn hankintahinta?Moni laskeskelee paljonko on aikanaan mennyt rahaa, mutta monilla ne arvonsa pitävät tai sitä kasvattavat design-esineet ovat harvassa. Jos ostit aikanaan Ikeasta tonnilla, arvo on nyt ehkä korkeintaan satasen ja sillä saat joka tapauksessa käyttöarvoltaan vastaavan.
Monilta menee nykyään tonnien irtaimistot jätekeskuksiin, kun ei edes ilmaiseksi haeta.
Sillä ei mitään merkitystä, mitä tavara on ostaessa maksanut. Eikä sillä, mikä uuden hankintahinta on.
Ainoastaan sillä, mitä sillä roinalla juuri nyt, käytettynä, realistisesti saisi suoraan myytynä. Oikeasti vanhan/arvokkaamman tavaran kohdalla edes ylihintaisten antiikkiliikkeiden pyyntihinnoilla ei ole mitään merkitystä, koska niissä on on niiden ylisuuri provikka aina mukana eli ne hinnat on aina yläkanttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.Ohis.
Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.
Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€
Aiemmin maksetut rahat uusista tavaroista on yhtä tyhjän kanssa. Vain nykyarvolla on merkitystä, kun erotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.Ohis.
Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.
Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€Aiemmin maksetut rahat uusista tavaroista on yhtä tyhjän kanssa. Vain nykyarvolla on merkitystä, kun erotaan.
Niin ja kuka sen nykyarvon määrittää?
Jos mä olen valmis katsomaan että sängyn hinta on 25000€ niin silloin miehellä on kaksi vaihtoehtoa
Antaa mulle se 25000€ tai sänky.
Eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa siihen joku puolueeton taho mukaan, vaikka naapuri. Järkevintä olisi jakaa tavarat arvon mukaan, ja sitten sieltä valikoidaan aina vuorotellen. Esimerkiksi ryhmään yksi sänky, sohvaryhmä, keittiön suuri ruokaryhmä jne., ryhmään kaksi mattoja, verhoja, liinavaatteita, ryhmään kolme keittiön irtainta jne. Mutta kyllä tämä jonkinlaista neuvottelua vaatii. Pystyisittekö paperille tekemään listat halutusta tavarasta ja ne sitten avattaisiin sen naapurin tms läsnäollessa ja lähdettäisiin tekemään jakoa?
Miksi ihmeessä _naapuri_ ryhtyisi tuollaiseen hommaan?
Ehkä hyvällä tuntihinnalla, mutta ei muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.Ohis.
Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.
Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€Aiemmin maksetut rahat uusista tavaroista on yhtä tyhjän kanssa. Vain nykyarvolla on merkitystä, kun erotaan.
Niin ja kuka sen nykyarvon määrittää?
Jos mä olen valmis katsomaan että sängyn hinta on 25000€ niin silloin miehellä on kaksi vaihtoehtoa
Antaa mulle se 25000€ tai sänky.
Eikö niin?
Kun kerran käytät nettiä nytkin, niin varmaan osaat etsiä tai kokeilla, mitä makaamastanne sängystä joku maksaisi. Se on sen nykyarvo.
Vierailija kirjoitti:
No tuo ei tietenkään ole ok, mutta ymmärrän vähän perusteita. Me olemme valinneet kaiken yhdessä, ja siihen on muuten uponnut työtunteja kun ollaan soviteltu värejä ja malleja, mittailtu, verrattu hintoja ja etsitty tavaroita kaupoista. Satoja työtunteja. Jos toinen on tehnyt sen yksin, se on valtava määrä työtä. Ehkä voit jotenkin tulla vastaan?
Epäilen kyllä että jätit jotain kertomatta, kun vastapuoli on noin yksiselitteisen kohtuuton. Niin se yleensä on näissä tapauksissa. Mutta tuskin totuutta saadaan täällä kaivettua esiin.
Satoja tunteja? No tuskin sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.Ohis.
Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.
Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€
Minkälainen sänky maksaa yli 30 000€?
Ikean Skilsmässa-astiasto on helppo jakaa,,kaikkia aterimia ja astioita on parillinen määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on ehdotettu jo hyviä ideoita kuten huutokauppa teidän kahden kesken tai kaiken myyminen vieraalle jossa toki häviätte paljon mutta menee varmasti tasan.
Sitten on vielä sellainen vaihtoehto että jaatte irtaimiston paperilla kahteen yhtä arvokkaaseen läjään. Siis yhdessä mietitte että arvo tasan. Sitten arvotte kumpi saa kummankin läjän. Jos haluaa niin voi toki sitten myydä/ostaa toisen kanssa jotain jos löytyy molemmille sopiva hinta.
Sitten on vielä se vaihtoehto että kysyt tulevalta ex vaimoltasi että minkä verran hän haluaa rahaa osuudestaan jos sinä saisit koko irtaimiston. Sitten voit sanoa että sopii ostan ne sillä hinnalla tai että sopii myyn osuuteni sinulle siihen hintaan.
Tai kahden edellä esitetyn yhdistelmä jossa mietitte koko irtaimistolle hinnan ja sitten arvotte kumpi saa rahaa ja kumpi koko irtaimiston.
Tulevalle ex vaimolle voit kertoa suoraan että asia voidaan tehdä reilusti yhdessä tai sitten jos otetaan asianajajat hoitamaan homma niin ne on ainoat jotka voittaa ja te häviätte. Kasaa ketjussa esitetyistä vaihtoehtoisista tavoista lista ja anna vaimon sitten valita kun olet ensin selittänyt että asia kannattaa hoitaa ilman asianajajia.
Itse en sotkisi ystäviänne hinnoittelemaan tavaroita. Helpompaa on esim teidän keskinäinen huutokauppa koska teidän mielipidehän tavaran hinnan määrää eikä joku ystävä.
Tuskin kukaan ystävä saati naapuri ryhtyisi tuollaiseen paskahommaan, mitä joku ehdottaa. Ainakaan halvalla.
Mä kirjoitin huonekalut ylös
Sihva, sihvapöytä, ruokapöytä ja tuolit, eteisen peilitaso jne
Mies oli saanut töistä bonuksen ja osti sillä telkkarin, joka oli eron aikana jo n 5 v vanha.
Itse olin ostanut aterimet, astiat, kattilat jne sinkkuaikoina.
Koska jäin kotiin asumaan lasten kanssa, ehdotin minä pidän keittiön sisällön, verhot, matot ja hän ottaa telkkarin ja tv tason.
Huonekaluissa kirjoitin summan ja niin, että yhteensä tuli summa, joka oli helppo jakaa kahdella.
Mies , jättäjänä, oli hyvin ihmeissään tässä ja ehdotti hän ottaa sängyn ja yöpöydät, telkkarin lisäksi.
Ja jätti mulle loput.
Meni ehkä pari kk ja mies tuli käymään. Toi tv tason ja telkkarin takaisin, koska haluai lapsilla on telkkari.
Ehdottomasti antakaa kummatkin arvo huonekaluille ja arvo on keskiarvo.
Sitten vuoronperään saa valita
Ap, mietippä sitä, mitä saisitte, jos tavarat myytäisiin jossakin. Sen mukaan jako
Eikä kannata mitään turhia hintoja kuvitella. Vanhaa kamaa on niiin paljon tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiselle ruokapöytä, toiselle sohva. Matot puoliksi. Verhot puoliksi. Toiselle sohvapöytä. Toiselle tietokonepöytä. Lautaset toiselle, juomalasit toiselle ( tai setit puoliksi). Taulut puoliksi, koriste-esineet puoliksi. Lakanat puoliksi, siis jos niitäkin on vaikka 10 paria, niin 5 ja 5 (eli ei lueta rivien välistä, että leikataan saksilla halki puoliksi) 😁Jos joissain tavaroissa on tunnearvoa, jos ei kompromissiä löydy, sitä ei saa kumpikaan. Jaot voi tehdä hyvällä tai pahalla.
Ainakin itse haluaisin uuden sängyn, enkä sitä samaa vanhaa missä on yhdessä nukuttu.
Auttaako tämä?No ei oikein kun rouvan jakoperuste on se että hän ottaa Artekin uuden pöydän ja tuolit ja minä saan ikean työpöydän koska hän on sen ruokapöydän valinnut ja hommannut yms.
Ap
No alkakaa sillä kuka talon valitsi ja tontin. Kuka valitsi kaakelit, kuka valitsi takan.
Ei se merkitse mitään, kumpi ne valitsi vaan kumpi ne maksoi. Ei kannata myydä omaisuutta, siitä saa niin vähän rahaa. Antaa oikeuden päättää, mitä kumpikin saa, jos ette pääse sopuun niin että molemmat ovat tyytyväisiä.
Miksi muuten eroatte? Avioliitto on elinikäinen jos ei ole pettämistä.
Alue: Aihe vapaa
Huh, irtaimiston jako varmasti haastavaa. Meillä ex-mies jäi vanhaan kotiin ja itse otin vain muutaman pikkukalusteen ja jotain astioita/kodinkoneita ja olisiko joku pöytälamppu ollut. Vko-vko vanhempina jatkettiin niin en olisi kyllä halunnutkaan laittaa lapsen vanhaa kotia uusiksi kalustukseltaan. Joku summa irtaimiston arvosta sitten arvottiin ositukseen ja sain laittaa oman uuden kodin uusilla kalusteilla valmiiksi.