Riitaisa avioero tulossa, miten jakaa kodin irtaimisto?
Pakko nyt kysyä miten muut ovat toimineet kodin irtaimiston jakamisen kanssa kun esim. Huonekalut ovat arvokkaita yms.
Ex- vaimo oli siis itse omimassa kaiken arvokkaan vain sanomalla että minä vien nämä kun olen ne itse valinnutkin, oli sitten kyse nahkasohvista tai täyspuisesta kirjahyllystä, moottorisängystä, matoista tai astiastosta.
Minulle hän olisi jättämässä kaiken arvottoman romun. Kun sanoin että ei sovi niin hän raivostui.
Itse ehdotin että valitsemme vuorotellen ja määrittelemme arvokkaille huonekaluille itse hinnan ja näin molemmat saisi suht. arvokkaita asioita mukaansa.
Hänen mielestään on oikein että kun hän valitsi kotiimme 10000 euron nahkasohvat ja minä 4000€ television laitteineen että minä otan ne ja hän sohvat.
Tuntuu että emme pääse tässä eteenpäin, asunto on menossa myyntiin ja tavarat pitäisi saada tyhjättyä.
Ehdottakaa reilua jakoa
Kommentit (150)
Eksäni vaimo yritti tuota samaa, mutta suostuttelin miehen palkkaamaan juristin. Ei tullut kalliiksi, mutta irtaimiston jakaminen päättyi oikeudenmukaisesti.
Ap on saanut täällä monenlaisia neuvoja. Kaikki ne vievät valtavasti aikaa ja voimavaroja. Fiksumpi on se joka antaa periksi, etenkin kuin teillä taitaa olla lasten huoltajuuskin ratkaisematta. Saanko arvata? Vaimo haluaa yksinhuoltajuuden ja mahdollisimman isot elatusmaksut + kaikki kivat artekit.
Olen se tänne kirjoittanut nainen joka ei halunnut erossa mitään, koska eroaminen oli muutenkin rankkaa lasten kannalta. Mutta muistathan että kaikesta on tehtävä kirjallinen sopimus! Siihen voi myös lisätä klausuulin ettei sovittuja päätöksiä saa myöhemmin katua eikä riitauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroilla on aina hinta, ei voi olla niin vaikeaa jakaa. Laskette hinnat ja molemmat ottaa saman arvosta tavaraa. Ihan oukeasti missään huonelaluista ei kannata riidellä.
Viimeisen 4 vuoden aikana, näin äkkiseltään laskettuna olemme hankkineet kotiimme tavaraa yli 20 000€ edestä samalla kun remontoiminen asunnon lattiasta kattoon, nämä hankinnat söivät melko paljon yhteisistä säästöistä ja nyt hän olisi viemässä tuon kaiken ja minulle jäisi sitte loppu mikä on täysin arvotonta.
Tähän en tietenkään suostu mutta en haluaisi myöskään juristeille maksaa. Mietin että jos ehdottaisin että molempien ystävät tulisivat ja arvioisivat tavarat mitä he olisivat valmiita niistä maksamaan ja tämän mukaan sitten jaettaisiin tasan. Ystäville voisi maksaa tästä palkkion. Kuulostaako reilulta?
Ap
Älä nyt ystäviä tuohon sotke, vai trollaatko?
Vähän suhteellisuudentajua nyt. Jos olette hankkineet irtaimistoa 20 tonnilla, osuutesi oli 10 000. Käytettyjen kalusteiden arvo on max puolet ostohinnasta. Riitelette siis viidestä tonnista per nenä. Siinä kavereille naurun aihetta, jos heidät sotkette mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No eihän sitä hyvitystä OSTOhinnasta arvioidakaan. Kamathan on jo käytettyjä.
Kurja kuulla tilanteestasi ap. Erot ovat usein vaikeita, koska siinä käydään läpi muutakin luin vain tavaraa. En suosittele ystävienne sekoittamista tavaroiden arvottamiseen. Teidän eronne voi olla heille jo itsessään vaikea asia.
Toimisiko sellainen, että miettisitte tavaroista tietynlaisia paketteja. Fiksua olisi, että esim. saman sarjan pöytä+tuolit tai vaikkapa sänky+yöpöydät tulisivat yhdelle henkilölle, mutta nämä eivät ehkä ole keskenään saman arvoisia. Voisitte yhdessä miettiä tunne- ja arvoperusteisesti samanarvoisia kokonaisuuksia ja jakaa tavarat siten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroilla on aina hinta, ei voi olla niin vaikeaa jakaa. Laskette hinnat ja molemmat ottaa saman arvosta tavaraa. Ihan oukeasti missään huonelaluista ei kannata riidellä.
Viimeisen 4 vuoden aikana, näin äkkiseltään laskettuna olemme hankkineet kotiimme tavaraa yli 20 000€ edestä samalla kun remontoiminen asunnon lattiasta kattoon, nämä hankinnat söivät melko paljon yhteisistä säästöistä ja nyt hän olisi viemässä tuon kaiken ja minulle jäisi sitte loppu mikä on täysin arvotonta.
Tähän en tietenkään suostu mutta en haluaisi myöskään juristeille maksaa. Mietin että jos ehdottaisin että molempien ystävät tulisivat ja arvioisivat tavarat mitä he olisivat valmiita niistä maksamaan ja tämän mukaan sitten jaettaisiin tasan. Ystäville voisi maksaa tästä palkkion. Kuulostaako reilulta?
Ap
Jessus. Älkää nyt ystäviänne sekoittako omiin ongelmiinne. Teidän ongelma, ei ystävienne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
No tämä ei toimi meidän tilanteessa kun on 15 vuotta ollut yhteiset rahat millä kodin irtaimisto on ostettu sekä maksettu laskut yms.
Ap
Nonni, siinä se vastaus. Yhteinen tili, yhteiset rahat, yhteinen omaisuus. Se on joko omaisuus puoliksi, tai toinen saa oman osuuden tilistä tavaroiden arvoon suhtautettuna. Ja toki ylipäätään tilikin puoliksi ensin. Siinä vaan toinen maksaa omalla osuudella toiselle tavaroiden arvon myös päälle, jos tavaroita ei saada jaettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroilla on aina hinta, ei voi olla niin vaikeaa jakaa. Laskette hinnat ja molemmat ottaa saman arvosta tavaraa. Ihan oukeasti missään huonelaluista ei kannata riidellä.
Viimeisen 4 vuoden aikana, näin äkkiseltään laskettuna olemme hankkineet kotiimme tavaraa yli 20 000€ edestä samalla kun remontoiminen asunnon lattiasta kattoon, nämä hankinnat söivät melko paljon yhteisistä säästöistä ja nyt hän olisi viemässä tuon kaiken ja minulle jäisi sitte loppu mikä on täysin arvotonta.
Tähän en tietenkään suostu mutta en haluaisi myöskään juristeille maksaa. Mietin että jos ehdottaisin että molempien ystävät tulisivat ja arvioisivat tavarat mitä he olisivat valmiita niistä maksamaan ja tämän mukaan sitten jaettaisiin tasan. Ystäville voisi maksaa tästä palkkion. Kuulostaako reilulta?
Ap
Älä nyt ystäviä tuohon sotke, vai trollaatko?
Vähän suhteellisuudentajua nyt. Jos olette hankkineet irtaimistoa 20 tonnilla, osuutesi oli 10 000. Käytettyjen kalusteiden arvo on max puolet ostohinnasta. Riitelette siis viidestä tonnista per nenä. Siinä kavereille naurun aihetta, jos heidät sotkette mukaan.
Siis tässä pelkästään ne mitkä ovat juuri nyt hankittuja ja voisin sanoa että näiden uudempien arvo on kyllä enemmän kuin puolet hinnasta.
Ja kyllä minä haluan myös arvotavaraa uuteen asuntooni, säästötili nimittäin tyhjeni 20 000€ niin mielelläni siitä itsekkin jotain hyötyisin eikö niin että muija osti itselleen 20000 eurolla tavaraa ja sitten vaatii ne itselleen ja sitten tasataan loppu säästötili.
Enkö ole edes vaatimassa puolia vaan sitä että suurinpiirtein menisi edes tasan ja minullekin jäisi noista hankinnoista jotain.
Ap
Myykää talo irtaimistoineen tai pistäkää kämppä tuleen ja hakekaa rahat vakuutusyhtiöltä.
Anna vaimolle kaksi vaihtoehtoa, joko tuo että arvotatte esineet yhdessä ja vuorotellen valitsemalla otatte tavaraa samasta arvosta. Tai sitten tuo huutokauppamenetelmä, eli se saa kumpi on valmis enemmän maksamaan ja loput voi maksaa rahalla. Näin se tehdään myös siinä tapauksessa, jos juristit tulee mukaan, ellei tosiaan ole tiedossa kuka on mitäkin maksanut. Kun vaimo saa valita vaihtoehdon, voi yhteistyöhalu edetä edes hiukkasen. Noin arvokkaista tavaroista ei kannata ihan periksikään antaa jo ihan siksi, että sitten se näkee että kiukuttelemalla saa tahtonsa läpi ja kaikki onkin sen jälkeen entistä vaikeampaa.
No sanonpa esimerkkinä vaikka oman sohvaryhmäni. Meillä on 3 istuttava, 2 istuttava, nojatuoli ja sohvapöytä. Jakohan olisi vaikka:
3+1
2+pöytä.
Tai 2+1
3+pöytä.
Aika järkevät tasat.
Miksi et vastaa kumpi haki avioeroa? Petitkö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroilla on aina hinta, ei voi olla niin vaikeaa jakaa. Laskette hinnat ja molemmat ottaa saman arvosta tavaraa. Ihan oukeasti missään huonelaluista ei kannata riidellä.
Viimeisen 4 vuoden aikana, näin äkkiseltään laskettuna olemme hankkineet kotiimme tavaraa yli 20 000€ edestä samalla kun remontoiminen asunnon lattiasta kattoon, nämä hankinnat söivät melko paljon yhteisistä säästöistä ja nyt hän olisi viemässä tuon kaiken ja minulle jäisi sitte loppu mikä on täysin arvotonta.
Tähän en tietenkään suostu mutta en haluaisi myöskään juristeille maksaa. Mietin että jos ehdottaisin että molempien ystävät tulisivat ja arvioisivat tavarat mitä he olisivat valmiita niistä maksamaan ja tämän mukaan sitten jaettaisiin tasan. Ystäville voisi maksaa tästä palkkion. Kuulostaako reilulta?
Ap
Ai toisella rikas johtaja ystävä 15 000e kk
Ja toisella yh tukien varassa oleva ystävä?
- Mitä olisit valmis maksamaan? Sano minua miellyttävä summa, tai ollaan ex kavereita.
Onpa vuoden facepalm ehdotus....
Meni maku tähän ketjuun.. Pyydä kaverilta hintatiedot vaikka luonnossa. Evvk.
Haette pesänjakajan oikeudesta. Hän saa kaiken. The end.
Mulle, sulle, mulle, sulle, mulle, sulle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?
lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)
Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.
No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.
Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavaroilla on aina hinta, ei voi olla niin vaikeaa jakaa. Laskette hinnat ja molemmat ottaa saman arvosta tavaraa. Ihan oukeasti missään huonelaluista ei kannata riidellä.
Viimeisen 4 vuoden aikana, näin äkkiseltään laskettuna olemme hankkineet kotiimme tavaraa yli 20 000€ edestä samalla kun remontoiminen asunnon lattiasta kattoon, nämä hankinnat söivät melko paljon yhteisistä säästöistä ja nyt hän olisi viemässä tuon kaiken ja minulle jäisi sitte loppu mikä on täysin arvotonta.
Tähän en tietenkään suostu mutta en haluaisi myöskään juristeille maksaa. Mietin että jos ehdottaisin että molempien ystävät tulisivat ja arvioisivat tavarat mitä he olisivat valmiita niistä maksamaan ja tämän mukaan sitten jaettaisiin tasan. Ystäville voisi maksaa tästä palkkion. Kuulostaako reilulta?
Ap
Ai toisella rikas johtaja ystävä 15 000e kk
Ja toisella yh tukien varassa oleva ystävä?
- Mitä olisit valmis maksamaan? Sano minua miellyttävä summa, tai ollaan ex kavereita.
Onpa vuoden facepalm ehdotus....
Meni maku tähän ketjuun.. Pyydä kaverilta hintatiedot vaikka luonnossa. Evvk.
Huoh, miten voikin olla näin negatiivinen ajattelutapa ihmisellä?!
Puhuin yhteisistä YSTÄVISTÄ, ja ovat jatkossakin ystäviämme, eikö mulla ainakaan tulisi mieleenkään tuollainen.
Emme ole tavaroita myymässä ystävillemme vaan lähinnä sitä että he (omasta rahatilanteestaan huolimatta) kertoisivat mitä olisivat tavaroista valmiita maksamaan, toki voihan nämä katsoa esim. Torista tms.
Sä et taida tietää mitä ystävä tarkoittaa, enkä yhtään ihmettele, sun kommenttiin meni maku, ei mulla ainakaan ole tapana maksaa mitään luonnossa, olen pahoillani jos sun tarvii.
Ap
Avioerossa yleensä mikään mene niinkuin itse ajatellu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Laskette irtaimistolle hinnan ja jaatte summan puoliksi. Sitten vuorotellen valitsette, mitä kumpikin ottaa. Kunnes toisen summa tulee täyteen. Eli jos irtaimiston arvo on vaikkapa 70 000 €, kumpikin saa ottaa irtaisimistoa 35 000 € mutta ei niin, että toinen valitsee ensin ja loput jää toiselle Vuorotellen valitsette.
Ohi aiheen, mutta kenellä irtaimiston arvo voi olla 70 000 euroa? Elän ihan erilaisessa todellisuudessa.
Laske aikasi kuluksi oman irtaimistosi arvo niin saatat yllättyä. Ellet siis ole minimalisti jolla on matto lattialla ja yksi kutakin ruokailuvälinettä.
Ja miten aikasi kuluksi laskeskelet?
Niin, miten on ollut hankinta-arvo?
Vai mikä on nyt markkina-arvo?
Vai mikä olisi nyt uuden hankintahinta?
Vai mikä olisi nyt käytetyn hankintahinta?
Moni laskeskelee paljonko on aikanaan mennyt rahaa, mutta monilla ne arvonsa pitävät tai sitä kasvattavat design-esineet ovat harvassa. Jos ostit aikanaan Ikeasta tonnilla, arvo on nyt ehkä korkeintaan satasen ja sillä saat joka tapauksessa käyttöarvoltaan vastaavan.
Monilta menee nykyään tonnien irtaimistot jätekeskuksiin, kun ei edes ilmaiseksi haeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies oli jakanut exänsä kanssa kaiken puoliksi, meillä oli sähkövatkain ja yksi vispilä ja toisaalta plenderin kannu, mutta ei konetta. Parittomia lakanoita, yksi yöpöytä, sohvakalustosta yksi nojatuoli jne. Tätä en ainakaan suosittele jakoperusteeksi muille, ei tuntunut toimivalta, varsinkaan se vispilä ja plenderi
Sama täällä, ihan naurettavaa. Nyt meillä on mieheltä mm. puolikas määrä kolmea eri astiastoa, eli yhtäkään ei voi käyttää jos syöjiä yli neljä, kuten meillä usein on.
Hauska yksityiskohta on myös se että heillä oli kaksi ruokapöytää, toisessa 10 tuolia, toisessa 6. Miehelle jäi isompi ruokapöytä, joten exälle jäi tasapuolisuuden nimissä kaksi tuolia myös tuosta kymmenen hengen pöydästä. Tuolit siis eri pöydissä erilaisia, joten exällä on nyt kaksi pöytäänsä sopimatonta tuolia ja miehellä 10 hengen pöydässä kahdeksan tuolia. En vaan voi ymmärtää ajatusta tämän takana.
Kiusan teko ja viimeiset yritykset kontrolloida.
Sama täällä, ihan naurettavaa. Nyt meillä on mieheltä mm. puolikas määrä kolmea eri astiastoa, eli yhtäkään ei voi käyttää jos syöjiä yli neljä, kuten meillä usein on.
Hauska yksityiskohta on myös se että heillä oli kaksi ruokapöytää, toisessa 10 tuolia, toisessa 6. Miehelle jäi isompi ruokapöytä, joten exälle jäi tasapuolisuuden nimissä kaksi tuolia myös tuosta kymmenen hengen pöydästä. Tuolit siis eri pöydissä erilaisia, joten exällä on nyt kaksi pöytäänsä sopimatonta tuolia ja miehellä 10 hengen pöydässä kahdeksan tuolia. En vaan voi ymmärtää ajatusta tämän takana.