Riitaisa avioero tulossa, miten jakaa kodin irtaimisto?

Kivi paperi sakset

Kun avioero on riitaisa niin hullun akan kanssa ei käytännössä voi mitenkään järjellisesti neuvotella.

Se voi saksia sun puvut riekaleiksi hulluudessaan.

Kyse on vain tavarasta. Sano että voi viedä kaiken ja aloitat uudelleen uusilla kalusteilla, ei pääse moittimaan sinua ja säästytte riidalta.

Onko vaimo vesakko? Ihme kun saat pitää kalsarisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se saa sen,minkä on ostanutkin? Saattaisin olla kyllä silleen reilu,et jos toiselle ei jää mitään,niin jotain tai jonkun tavaran/huonekalun jättäisin,mut kumpikin vie omansa ja yhteiset jaetaan?

lisään,että tavara on tavaraa ja tavaraa saa kaupasta tai kirpparilta ja vapaus on vapaus...mutta mielestäni on reilua,että jos olen ostanut vaikka sohvaryhmän,niin vien sen myös mukanani jos haluan ja reilua myös toisinpäin,vaikka jäisin tyhjin käsin,mutta uskoisin,että toinen olis sen verran reilu,että ehkä jättäis jonkun huonekalun mulle ja toisinpäin. Mut jos ois oikein riitaisa ero niin veisin ne,mitkä olen ostanutkin. Kyllä turha on hänen valittaa,jos ei ole penniäkään johonkin laittanut :)

Mutta nämähän oli ostettu yhteisistä rahoista ja ap:n vaimo ei suostu siihen että ap ottaa rahana sen minkä vaimo on törsännyt näihin huonekaluihin.

No ei pidäkään hyväksyä, kun ne ovat jo käytettyjä huonekaluja. Vaikka joku jenkkisänky olisi maksanut kaksi tonnia uutena, ei sen nykyarvo ole paljon mitään, koska ei kukaan maksa paljon mitään toisten vanhoista patjoista ties minkä tahrojen kera.

Sillä ostohinnalla ei ole mitään väliä, vain nykyarvolla on. Ja se on vähän.

Ohis.

Meidän sänky maksoi yli 30 000€ kaksi vuotta sitten.

Muille se on varmaan arvoton mutta jos puolisoni ilmoittaisi että hän vie sen niin kyllä minä vaatisin että saan itselleni ainakin 20 000 eurolla muuta arvotavaraa ja siltikin jäisi olo että puoliso sai hyvän sängyn halvalla koska minun rahojani siihen meni yli 15 000€

Minkälainen sänky maksaa yli 30 000€?

Koitin kans etsiskellä ja löysin vain 180 cm leveän moottori-parisängyn laatumyymälästä, joka sekin maksoi vain reilut 11 000.

Hästensiin saa äkkiä uppoamaan yli 30000. Epäilen, että Unikulman itselle räätälöityyn sänkyyn saa myöskin menemään tuon verran.

Unikulman sängyt on halvempia. Mulla on sellainen räätälöity sähköversio. Ei kyllä ollenkaan rahansa arvoinen.

Mun tuttavapariskunta osti myös moottorisängyt ja ylpeilivätkin ostollaan. Kävikin niin, että toinen ei saa ollenkaan hyvin nukuttua ko. sängyssä. Mutta kun ei poiskaan voi myydä, kun oli niin kallis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiselle ruokapöytä, toiselle sohva. Matot puoliksi. Verhot puoliksi. Toiselle sohvapöytä. Toiselle tietokonepöytä. Lautaset toiselle, juomalasit toiselle ( tai setit puoliksi). Taulut puoliksi, koriste-esineet puoliksi. Lakanat puoliksi, siis jos niitäkin on vaikka 10 paria, niin 5 ja 5 (eli ei lueta rivien välistä, että leikataan saksilla halki puoliksi) 😁Jos joissain tavaroissa on tunnearvoa, jos ei kompromissiä löydy, sitä ei saa kumpikaan. Jaot voi tehdä hyvällä tai pahalla.

Ainakin itse haluaisin uuden sängyn, enkä sitä samaa vanhaa missä on yhdessä nukuttu.

Auttaako tämä?

No ei oikein kun rouvan jakoperuste on se että hän ottaa Artekin uuden pöydän ja tuolit ja minä saan ikean työpöydän koska hän on sen ruokapöydän valinnut ja hommannut yms.

Ap

Vain pienisieluinen ihminen pitää kiinni materiasta. Sanot että sen kuin vie kaiken mitä haluaa. Ostat tilalle uudet.

Esim. Artekin Aalto-ruokapöytä 3 000 euroa.

Jos näiden maksamiseen on osallistunut, ei niitä tarvitse ilmaiseksi pois antaa.

Meillä on ainakin 500 000 euron arvoinen talo eikä olla tuhlattu kalliisiin merkki kalusteisiin ikinä. Vanhasta tuunattua kirpparilta ja omaisilta saatua perintönä. Sänky ainoastaan kallein kun halvalla ei hyvää saa ja aika ajoin sitä vaihdettu uudempaan. Edullisimpia huonekaluja tavallisista huonekalu liikkeistä, niillä sisustettu. Rakentamisen jälkeen ei olisi voinutkaan satsata mihinkään huonekaluihin kun budjetti meni yli. kaikki vanha kelpasi.

Verhot olen aina ommellut itse halvimmista kankaista sillä en tykkää verhottomista ikkunoista. Myöhemmin tuli kaikki verhot vaihdettua pimennysverhoihin ainostaan ommellen saman sävyiset kapat niihin. 

Kuinka joku ostaa jotain kalliita merkki kalusteita vuokra-asuntoon, ihmettelen tai johonkin velkaiseen kämppään. 

Jos tulisi ero ja ja jouduttaisiin muuttamaan kumpikin yksiöön niin tämän talon tavarat eivät mahtuisi kahteenkaan yksiöön. Kuinka saa jotain tyydytystä jostain merkki huonekalusta.

Ehkä joku saa, kun joku saa tyydytystä ostettuaan 500 000 euron talonkin (josta ilmeisesti on hirvittävästi velkaa, kun kaikki sinne taloon pitää hankkia kirppikseltä).

Vierailija kirjoitti:

Kyse on vain tavarasta. Sano että voi viedä kaiken ja aloitat uudelleen uusilla kalusteilla, ei pääse moittimaan sinua ja säästytte riidalta.

Ihan yhtä hyvinhän se nainenkin voisi aloittaa alusta, ja mies saisi kaiken. Sehän on vain tavaraa.

Mun ex-vävy yritti viedä mun tyttärelleni joskus antamat auton, vokkipannun, mukit, lasit jne, vaikka olin nimenomaan antanut nämä tyttärelleni. Ja olivat siis osa ihan vanhojakin, mutta hyväksi havaittuja. Huonot tavarat heitän aina roskiin. Jotkut yrittää netota erossakin. Olkaapa tarkkoina. Olisi pitänyt älytä pyytää kaikki antamani tavarat takaisin juuri ennen eroa, ja sitten olisin eron jälkeen antanut ne taas tyttärelleni. 

Hintalappu tavaroille.Jako puoliksi.Jos rouva haluaa kaiken niin maksaa sitten xx euroa siitä toisesta puolikkaasta.

Samaa mieltä, että hintalappu kaikelle ja joko vuoronperään jako, tai arvonta.

Sen verran tulisin vastaan, että jos vaimo on valinnut ja hankkinut ison osan tavaroista, voisi ottaa esim. yhden arvokkaamman tavaran enemmän. Siinä on ollut nimittäin todella iso työ jonka voisi jaossa huomioida.