Varattu Nelli salamarakastui mieheen ja jätti puolisonsa. Ja nyt katuu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulla parani elämä puolisoa vaihtaessa. Samaa sanoi mies, jonka kanssa salasuhde alkoi. Salasuhteemme johti avioliittoon ja yhdessä oltiin siihen asti, kunnes kuolema meidät erotti. Aina ei asiat siis mene niin huonosti kuin lehdissä väitetään salarakkaista.

Ei silti, että ketään kannustaisin salasuhteisiin. Päinvastoin. Kannustan pysymään avioliitoissa ja parantamaan suhdetta siihen omaan puolisoon. Useimmiten asiat nimittäin olisi korjattavissa. Omakin salasuhteeni olisi varmasti kariutunut, jos miehellä olisi ollut tarpeeksi halua välien korjaamiseen sen vaimonsa kanssa. Ei heillä minusta niin paljon ongelmia ollut, että olisi ollut tarvetta salasuhteeseen. Mutta miehen mielestä minun kanssani oli parempi olla, eikä hän halunnut yrittää vaimonsa kanssa.

Sama kokemus, vaihtamalla parani. Mun suhde olisi voinut vielä varmaan jatkuakin, samanlaisena kaverisuhteena kuin siihenkin saakka. En vaan halunnut enää sellaista, yritetty oli; toistakymmentä vuotta enemmän tai vähemmän yrittämistä, mutta tsemppivaiheen jälkeen taannuttiin taas samaan.

Miehen seurustelusuhde tuskin olisi jatkunut, koska siinä oli niin vakavia ristiriitoja pohjalla.

Ihastumisia saattaa sattua pitkissä suhteissa , mutta nämä kannattaisi sivuuttaa vain menevät ohi suhteellisen pian . Vakaa hyvä parisuhde on pitkän työn tulos luottamuksineen , sitä ei kannattaisi kovin helposti lähteä rikkomaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulla parani elämä puolisoa vaihtaessa. Samaa sanoi mies, jonka kanssa salasuhde alkoi. Salasuhteemme johti avioliittoon ja yhdessä oltiin siihen asti, kunnes kuolema meidät erotti. Aina ei asiat siis mene niin huonosti kuin lehdissä väitetään salarakkaista.

Ei silti, että ketään kannustaisin salasuhteisiin. Päinvastoin. Kannustan pysymään avioliitoissa ja parantamaan suhdetta siihen omaan puolisoon. Useimmiten asiat nimittäin olisi korjattavissa. Omakin salasuhteeni olisi varmasti kariutunut, jos miehellä olisi ollut tarpeeksi halua välien korjaamiseen sen vaimonsa kanssa. Ei heillä minusta niin paljon ongelmia ollut, että olisi ollut tarvetta salasuhteeseen. Mutta miehen mielestä minun kanssani oli parempi olla, eikä hän halunnut yrittää vaimonsa kanssa.

Mutta miten tuollaisessa tilanteessa voi itse luottaa siihen, että se toinen ei aloita taas uutta salasuhdetta, jos tulee vaikeampi vaihe? Jos oma suhde on alkanut salasuhteesta, niin mikä estää samaa tapahtumasta sinulle?

Ehän sitä koskaan voikaan varma kenestäkään olla. Kyllä huomasin miehestäni, että hänessä sitä hurmurin vikaa oli minunkin kanssani ollessa, joten mistäs tiedän, mitä kaikkea hän ehkä teki minunkin  selkäni takana. En mistään. Mutta kuolemaan asti kuitenkin oltiin yhdessä, vaikka vilunkipelillä seurustelu alkoi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, oliko se töissä tavattu hurmuri naistenmies?

Ei ollut ainakaan kiltti mies. Kiltti mies ei vie toisen miehen v o s u a.

Eikä kiltti nainen lähde h*oraamaan toisen miehen kanssa.

Itse olin kiltti ja jopa ujo ja arka, kunnes eräs mies tuli ja vei jalat alta ja alkoi ihan erilainen vaihe elämässä, jossa en tunnistanut edes itseäni enää itsekseni.

Joku sanoi joskus, ettei sellaista olekaan, jota ei joku saisi pettämään. Se on vaan siitä kiinni, osuuko sellainen vamppi tai gigolo kohdalle. Mutta kaikki ovat jonkun vietävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nelli, 28-vuotias nainen, kertoo tarinansa siitä, kuinka hän jätti pitkäaikaisen kumppaninsa toisen miehen vuoksi, vain huomatakseen, että uusi suhde ei ollutkaan onnellinen. Nelli oli ollut yli kuusi vuotta suhteessa ensirakkautensa kanssa, jonka hän tapasi lukiossa. Pari oli kihloissa ja suunnitteli perheen perustamista. Sitten Nelli tapasi työpaikallaan angolalaisen miehen, johon hän rakastui heti.

Nelli päätti seurata sydäntään ja jätti kihlattunsa uuden suhteen vuoksi. Hän ei halunnut pettää, joten hän kertoi kumppanilleen totuuden tunteistaan. Ex-kumppani olisi ollut valmis antamaan anteeksi, jos Nelli olisi katkaissut välit ihastukseensa, mutta Nelli päätti silti erota.

Uuden suhteen alku oli ruusuista, mutta pian Nelli huomasi, että arki ei toiminutkaan niin hyvin kuin hän oli odottanut. Hänellä oli myös syyllisyyden tunne siitä, että oli jättänyt entisen kumppaninsa. Nelli ymmärsi, että hän oli rakastunut uuden angolalaisen miehen työminään, eikä tiennyt häntä juurikaan työpaikan ulkopuolelta.

Nelli kertoo tehneensä virheen muuttaessaan liian nopeasti yhteen uuden kumppaninsa kanssa. He eivät ehtineet tutustua toisiinsa kunnolla, mikä kaduttaa häntä jälkikäteen. Lopulta angolalainen mies jätti Nellin kun kuuli että hän oli raskaana, ja Nelli tajusi, etteivät he sopineet yhteen, vaikka hän toivoi suhteen onnistuvan.

Nellin tarina osoittaa, että sydäntä kannattaa kuunnella, mutta on tärkeää myös tutustua uuteen kumppaniin ennen suureen sitoutumiseen. Jättäjän suru ja katumus ovat todellisia tunteita, joita kannattaa käsitellä ja oppia niistä. Nellin kokemus tuo esiin myös sen, kuinka tärkeää on selvittää kumppanin tausta ja arvot ennen suhteen vakavoitumista.

Tekihän Nelli abortin? Se olisi ainoa mahdollinen, vastuullinen vaihtoehto tuossa tilanteessa.

Nelli ei tullut raskaaksi eikä mies ollut ulkomaalainen. Tuon tekstin kirjoittaja on lisännyt ne asiat ihan provoillakseen.

No ei tässä uutisessa ollut mitään ihmeellistä. Saman tarinan olen nähnyt tapahtuvan monta kertaa, sillä erotuksella, että on lisäksi hankkiuduttu raskaaksi ja tehty lapsia väkivaltaiselle miehelle. Miksi uutinen on edes tehty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, oliko se töissä tavattu hurmuri naistenmies?

Ei ollut ainakaan kiltti mies. Kiltti mies ei vie toisen miehen v o s u a.

Eikä kiltti nainen lähde h*oraamaan toisen miehen kanssa.

Itse olin kiltti ja jopa ujo ja arka, kunnes eräs mies tuli ja vei jalat alta ja alkoi ihan erilainen vaihe elämässä, jossa en tunnistanut edes itseäni enää itsekseni.

Joku sanoi joskus, ettei sellaista olekaan, jota ei joku saisi pettämään. Se on vaan siitä kiinni, osuuko sellainen vamppi tai gigolo kohdalle. Mutta kaikki ovat jonkun vietävissä.

Ja kilin vilaus.

Petin kerran silloista puolisoani nuorella iällä 1990-luvulla. En jäänyt kiinni, mutta kokemus toi niin pahan olon, että olisin valmis väittämään, ettei minua saa pettämään enää ikinä, ei kukaan eikä missään tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minulla parani elämä puolisoa vaihtaessa. Samaa sanoi mies, jonka kanssa salasuhde alkoi. Salasuhteemme johti avioliittoon ja yhdessä oltiin siihen asti, kunnes kuolema meidät erotti. Aina ei asiat siis mene niin huonosti kuin lehdissä väitetään salarakkaista.

Ei silti, että ketään kannustaisin salasuhteisiin. Päinvastoin. Kannustan pysymään avioliitoissa ja parantamaan suhdetta siihen omaan puolisoon. Useimmiten asiat nimittäin olisi korjattavissa. Omakin salasuhteeni olisi varmasti kariutunut, jos miehellä olisi ollut tarpeeksi halua välien korjaamiseen sen vaimonsa kanssa. Ei heillä minusta niin paljon ongelmia ollut, että olisi ollut tarvetta salasuhteeseen. Mutta miehen mielestä minun kanssani oli parempi olla, eikä hän halunnut yrittää vaimonsa kanssa.

Sanoin varatulle miehelle, että valitse vaimosi tai valitse minut, mutta molemmat suhteet eivät jatku. Ja hän valitsi avioeron vaimostaan. Ja sitten hän meni naimisiin minun kanssani.

Kerroin jopa, että tällaisessa tilanteessa pitäisi olla kuukausia, jopa vuosia erossa minusta, jotta hän näkisi, jäisikö hän minua kaipaamaan vai olisiko vaimo sittenkin parempi. Mutta hänelle ei kelvannut sellainen. Tein todellakin kaikkeni sen eteen, että hänellä olisi tie takaisin vaimonsa luo. Miutta ei kelvannut mikään ehdotus. Eikä tämä ollut ainoa ehdotus. Tein yhteistyötä lopulta jopa hänen vaimonsa kanssa (joka siis jo oli saanut suhteen selvillekin), mutta mies palasi silti minun luokseni. Vaimokin tokaisi jo siinä vaiheessa minulle, että pidä hyvänäsi. Ja niin he erosivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, oliko se töissä tavattu hurmuri naistenmies?

Ei ollut ainakaan kiltti mies. Kiltti mies ei vie toisen miehen v o s u a.

Eikä kiltti nainen lähde h*oraamaan toisen miehen kanssa.

Itse olin kiltti ja jopa ujo ja arka, kunnes eräs mies tuli ja vei jalat alta ja alkoi ihan erilainen vaihe elämässä, jossa en tunnistanut edes itseäni enää itsekseni.

Joku sanoi joskus, ettei sellaista olekaan, jota ei joku saisi pettämään. Se on vaan siitä kiinni, osuuko sellainen vamppi tai gigolo kohdalle. Mutta kaikki ovat jonkun vietävissä.

Ja kilin vilaus.

Petin kerran silloista puolisoani nuorella iällä 1990-luvulla. En jäänyt kiinni, mutta kokemus toi niin pahan olon, että olisin valmis väittämään, ettei minua saa pettämään enää ikinä, ei kukaan eikä missään tilanteessa.

Kuulut siis itsekin pettäjiin. Eli olit itsekin jonkun vietävissä.

Onpahan ketju. Osa ei ole lukenut juttua ja spekuloi ja muutama provoilee rankasti. 

Pitkä suhde, nainen ihastui, erosi, seurusteli ihastuksen kanssa, erosi ihastuksesta, joka osoittautui eri ihmiseksi kuin mihin ihastui, prosessoi nyt kahta eroa ja katuu sitä, että jätti ensimmäisen miehen, joka näiden kokemusten jälkeen osoittautui juuri sopivaksi mieheksi hänelle. 

Elämä on ja shit happens eikä tuossa jutussa marttyyri-kortilla pelattu.

Pettämiset ja angolaiset pahimpia provoja.

Vo***le ihan oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, oliko se töissä tavattu hurmuri naistenmies?

Ei ollut ainakaan kiltti mies. Kiltti mies ei vie toisen miehen v o s u a.

Eikä kiltti nainen lähde h*oraamaan toisen miehen kanssa.

Itse olin kiltti ja jopa ujo ja arka, kunnes eräs mies tuli ja vei jalat alta ja alkoi ihan erilainen vaihe elämässä, jossa en tunnistanut edes itseäni enää itsekseni.

Joku sanoi joskus, ettei sellaista olekaan, jota ei joku saisi pettämään. Se on vaan siitä kiinni, osuuko sellainen vamppi tai gigolo kohdalle. Mutta kaikki ovat jonkun vietävissä.

Heikot ja huonoitsetuntoiset ovat kuitenkin helpommin vietävissä.

Vierailija kirjoitti:

Äh. Jotenkin tympii tänä päivänä se, että aina pitäisi elää vahvasti hetkessä, ja toimia niin, kuin juuri sillä hetkellä tuntuu. Koska kerranhan tässä vain eletään, muuten kaduttaa vanhana jne. Ja sitten käy näin. Pientä harkintaa on ihan sallittua harjoittaa, vaikka kuinka tunteet tuntuvat vievän. Onneksi ei sentään ollut lapsia, ainakaan vielä lähtötilanteessa.

Vanhana voi katua hyvin monenlaisia asioita ja tekemisiään. Sellaisiakin mitä ei nuorena olisi arvannutkaan.

Nää perhettä suunnittelevat Nellit on kyllä meillä super ku--päille niin helppoja paloja, otetaan hetkeks sänkyyn ja heitetään nurkkaan, voi pyhä yksinkertaisuus, eikö naiset tosiaan opi ikinä, vuodesta ja sukupolvesta toiseen samaa ja samaa ja samaa ja ei viisastu - ei viisastu - ei viisastu....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaa, oliko se töissä tavattu hurmuri naistenmies?

Narsisti oli. Varma tieto.

Ne osaakin olla niin ihastuttavia aluksi ja tehdä itsensä tykö. Kyllä sellainen varomattoman koukuttaa.

Pahinta on kun osaa olla myös niin jännä ettei nainen henno kerran tutustuttuaan ja naituaan luopua siitä vaikka huonoa käytöstä joutuukin sietämään tuon taholta.

Mistä näitä h--ra Maarioita vai mitä lie Nellejä oikein löytyy?

En oo kaikkea lukenut mutta ottiko mies takaisin?

Nelli vaikuttaa aikamoiselta dorkalta.

Vierailija kirjoitti:

Nää perhettä suunnittelevat Nellit on kyllä meillä super ku--päille niin helppoja paloja, otetaan hetkeks sänkyyn ja heitetään nurkkaan, voi pyhä yksinkertaisuus, eikö naiset tosiaan opi ikinä, vuodesta ja sukupolvesta toiseen samaa ja samaa ja samaa ja ei viisastu - ei viisastu - ei viisastu....

Ai sinä vai. Hehehahahrhe. Not. Olet trollipelle ja pillun olet nähnyt livenä viimeksi, kun synnyit.

Nellille ystävällinen neuvo. Hakeudu BetterHelpiin. Hetkeen ei yhden yhtäkään deittiä. Keskity löytämään todellinen minäsi. Onni onnettomuudessa ettei kuvioon liity lapsia. Terapian avulla pystyt valaistumaan kaipaatko oikeasti ketään. Mun vahva epäilys on että Nelli kärsii stressiseksistä. Stressiseksi kumpuaa yleensä työstä, parisuhteesta, mt-ongelmista ja nykyisestä elämäntilanteesta. Minäkuvan kehittämisellä löydetään useimmiten stressin lähde.

Mikä tuossa nyt on se ongelma?

Ei muuta kuin niitä jännämiehiä vaan jahtaamaan hyvin antavassa (kuten kantajansakin) pikkumekossa, h-meikki naamassa.