OSAAKO muka lääkäri sitä matematiikkaa yhtä hyvin kuin insinööri?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.
Eikö yliopistossa tosiaan ole lukion oppimateriaaleja vaikeampia juttuja? Eli periaatteessa laudatur-matemaatikot voisivat lampsia Nokialle ja NASAan, mutta parhaat eli KERMA valitsevat lääkiksen??
Ei yliopiston matematiikka ole ylipääsemätöntä, jos pohjilla on lukiosta hyvät arvosanat. Yliopiston matematiikan voi läpäistä arvosanalla 1. Onko silloin mahtiosaaja? Työtehtävistä riippuen matematiikan käytännön tarve voi olla minimaalista.
Eihän tää nyt liity aiheeseen mitenkään. Voi varmaan anatomiankin läpäistä arvosanalla 1 eikä sitä hirveesti arvauskeskuksella/Aavassa kysellä?
Liittyy lähinnä siihen, että insinööriksi valmistunut saattaa olla äärimisen surkea matematiikassa.
Silti lääkäriä parempi.
Kuitenkin, ohi aiheen. Myös lääkäriksi valmistunut saattaa olla äärimisen (sic) surkea lääketieteessä?
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ja diplomi-insinöörit eivät ole matemaatikoita.
Kelasit että tulit tiputtamaan totuuden? Kerrotko vielä sen, että matemaatikko ei ole fyysikko?? Tai muita golden nuggetseja, oman maun mukaisesti???
Kyllä lääkärillä on hyvät matemaattiset taidot. Ja kyllä opinnoissa on etua matemaattista taidoista ja tiedoista .
Lääkärit on yleensä poikkeuksetta myös matemaattisesti eteviä..
Toista sitten on nämä sairaanhoitajat joille peruskoulun matematiikkakin on usein liian haastavaa ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.
Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.
Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.
Toisaalta nuo kurssit voi läpäistä niin ettei opi sieltä mitään. Ainakin Aalto-yliopistossa matematiikan peruskursseissa on aivan käsittämättömän alhaalla rima, jos arvosana 1 riittää.
Ei se ykkönen sitä tarkoita että ei tarvitse osata mitään vaan että osaa kurssin minimivaatimusten edestä. Yleensä noissakin on tekemistä ja hylky tulee jos ei viitsi lukea ja harjoitella tenttiin. Matikan tentistä ei pääse läpi jos osaa jaaritella sivun verran tekstiä niitä näitä vähän aihetta sivuten.
Vierailija kirjoitti:
Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.
Lääkiksen pääsykokeen matikka on hyvin helppoa verrattanuna DI:n pääsykokeeseen. Juuri sen takia eivät tee toisinpäin, kun lääkiksen fysiikan tehtävät ovat hyvin alkeellisia verrattuna edes pitkän matikan ylioppilaskirjoituksien matikkaan. Mitään derivointia tai integrointia ei ole lääkiksen pääsykokeissa, toisin kuin DI:n pääsykokeissa.
Ja muistetaan vielä, että DI:n kovimmilla aloilla, DI:t ovat huippuälykkäitä, kun taas lääkäreiden keskimääräinen äo on 125.
Vierailija kirjoitti:
DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.
Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.
Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.
Näistä kun on kokemusta niin voin sanoa että ihan perus insinöörin teku matematiikka on paljon vaativampaa kuin joku lukion laaja matikka ja sitten kun mennään DI tasolle niin mennään opiskelussa ihan uudelle tasolle vaativuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ja diplomi-insinöörit eivät ole matemaatikoita.
Insinöörikään ei ole matemaatikko.
Jonkun teini aloittanut tämän ketjun? No täydestä se silti näyttää menevän 😁👍
Vierailija kirjoitti:
Jonkun teini aloittanut tämän ketjun? No täydestä se silti näyttää menevän 😁👍
Joku sairaanhoitaja yrittää päteä
Vierailija kirjoitti:
Lääkäreillä matikka ja fysiikka on soveltavaa. Esimerkiksi kun opiskellaan verenkiertoelimistöä, pitää tuntea virtausmekaniikkaa.
T. DI
Mutta lääkärin tutkintoon ei kyllä kuulu tuonkaan vertaa fysiikan osaamista. Ei onnistu lääkäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun teini aloittanut tämän ketjun? No täydestä se silti näyttää menevän 😁👍
Joku sairaanhoitaja yrittää päteä
En ole sairaanhoitaja, vaan huolestunut kansalainen!
Pätemiset hoidetaan vällyjen välissä JÄTTIMÄISELLÄ melalla.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei lääkärin tarvitse olla hyvä matematiikassa, mutta veikkaan että useimmat ovat keskivertoa parempia.
- koska ovat selvinneet pääsykokeesta. Todellisuudessa lääkärit tuskin kovin paljon matematiikkaa tavallisessa työssään tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärit ja diplomi-insinöörit eivät ole matemaatikoita.
Insinöörikään ei ole matemaatikko.
Ketkä täällä oikein keskustelevat? Ihmetyttää tämä hölmöläisten määrä.
No luulisi jokaisen ymmärtävän, ettei opistoinsinööri ole mikään matemaatikko. Sanomattakin se on selvää, kun eihän insinööri ole valmistunut yliopistosta, toisin kuin DI.
Mä olen insinööri, matematiikassa ja fysiikassa en pärjäisi edes yläasteelaiselle. Olen noissa lajeissa täysin paska.
Työelämässä olen silti pärjännyt kohtuullisesti, tulojen puolesta kuulun ylimpään palkkadesiiliin.
Lääkärin tutkinto on periaatteessa tutkijan tutkinto (lisensiaatti vähintään) eli ainakin tilastotiedettä pitää osata hieman. Muuten lienee lääkäristä ja erikoistumisalastaan kiinni miten osaa matematiikkaa. Insinööreillä matematiikkaa kuuluu opintoihin paljon enemmän.
Eli vastaus: keskivertoinsinööri on opiskellut enemmän matematiikkaa kuin keskivertolääkäri ja luultavasti myös osaa sitä paremmin. Kaikkiin tämä ei päde.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärin tutkinto on periaatteessa tutkijan tutkinto (lisensiaatti vähintään) eli ainakin tilastotiedettä pitää osata hieman. Muuten lienee lääkäristä ja erikoistumisalastaan kiinni miten osaa matematiikkaa. Insinööreillä matematiikkaa kuuluu opintoihin paljon enemmän.
Eli vastaus: keskivertoinsinööri on opiskellut enemmän matematiikkaa kuin keskivertolääkäri ja luultavasti myös osaa sitä paremmin. Kaikkiin tämä ei päde.
Mitäs nyt höpäjätään, oikein tutkijan tutkinto?? Ehkä kuitenkin lähdetään siitä, että tohtorista eteenpäin ne tutkijat, eiks je.
Lääkärit ja diplomi-insinöörit eivät ole matemaatikoita.