OSAAKO muka lääkäri sitä matematiikkaa yhtä hyvin kuin insinööri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.

Eikö yliopistossa tosiaan ole lukion oppimateriaaleja vaikeampia juttuja? Eli periaatteessa laudatur-matemaatikot voisivat lampsia Nokialle ja NASAan, mutta parhaat eli KERMA valitsevat lääkiksen??

Ei ole, ja esim tekniikan tohtorit ovat periaatteessa lääketieteen ylioppilaan tasoa matalammalla matematiikassa ja fysiikassa.

Eivät nimittäin ymmärrä yhtä syvällisesti näitä aiheita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sen tarvii, sen pitää tuntea sairaudet, lääkkeet ja hoidot, se ei tee matikalla paljoakaan, poislukien lääkelaskut. Insinööri taas ei tee lääkärin tiedoilla paljoakaan. Vai luuletko ap että matikka on joku ultimaattinen yli-ihmisyyden mittari?

Mutta ovathan kaikki ihmiskuntaa edistäneet keksinnöt joko insinöörien tai matemaatikoiden aivoista lähtöisin!

Filosofiakin on matemaatikon iltapuhdetyötä! Eli kommari humanistillekkin tärkiää.

No ei ole ainakaan kaikki lääketieteelliset keksinnöt.

Kokeilehan nimetä yksi poikkeus.

Kävi ilmeisesti ylitsepääsemättömäksi tämä tehtävä??

Ei vaan olen niin fiksu etten viitsi vaivautua vastaamaan paskanvammaselle trollille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sen tarvii, sen pitää tuntea sairaudet, lääkkeet ja hoidot, se ei tee matikalla paljoakaan, poislukien lääkelaskut. Insinööri taas ei tee lääkärin tiedoilla paljoakaan. Vai luuletko ap että matikka on joku ultimaattinen yli-ihmisyyden mittari?

Mutta ovathan kaikki ihmiskuntaa edistäneet keksinnöt joko insinöörien tai matemaatikoiden aivoista lähtöisin!

Filosofiakin on matemaatikon iltapuhdetyötä! Eli kommari humanistillekkin tärkiää.

No ei ole ainakaan kaikki lääketieteelliset keksinnöt.

Kokeilehan nimetä yksi poikkeus.

Kävi ilmeisesti ylitsepääsemättömäksi tämä tehtävä??

Ei vaan olen niin fiksu etten viitsi vaivautua vastaamaan paskanvammaselle trollille.

Vastasit kuitenkin, omalla sivistyneellä ja fiksuudesta kielivällä tyylilläsi, ja jätit varsinaisen aiheen käsittelemättä.

En ole psykiatri, mutta tietty diagnoosihan tuosta paistaa läpi.

Mikä teillä on? Siis tarkoituksena kilpailla siitä, kenellä on 'vaikein' tutkinto? No, saahan tänne parikymppisetkin kirjoitella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sen tarvii, sen pitää tuntea sairaudet, lääkkeet ja hoidot, se ei tee matikalla paljoakaan, poislukien lääkelaskut. Insinööri taas ei tee lääkärin tiedoilla paljoakaan. Vai luuletko ap että matikka on joku ultimaattinen yli-ihmisyyden mittari?

Mutta ovathan kaikki ihmiskuntaa edistäneet keksinnöt joko insinöörien tai matemaatikoiden aivoista lähtöisin!

Filosofiakin on matemaatikon iltapuhdetyötä! Eli kommari humanistillekkin tärkiää.

No ei ole ainakaan kaikki lääketieteelliset keksinnöt.

Kokeilehan nimetä yksi poikkeus.

Kävi ilmeisesti ylitsepääsemättömäksi tämä tehtävä??

Ei vaan olen niin fiksu etten viitsi vaivautua vastaamaan paskanvammaselle trollille.

Vastasit kuitenkin, omalla sivistyneellä ja fiksuudesta kielivällä tyylilläsi, ja jätit varsinaisen aiheen käsittelemättä.

En ole psykiatri, mutta tietty diagnoosihan tuosta paistaa läpi.

No ei paista. Ei osu eikä uppoa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teillä on? Siis tarkoituksena kilpailla siitä, kenellä on 'vaikein' tutkinto? No, saahan tänne parikymppisetkin kirjoitella.

Ei, vaan kysymys koskee lääkärin ja insinöörin matematiikkataitoja!

Varmaan vaikeata on kaikkialla: Itsellenikin panemattomuus on vaikeaa, koska kandidaattia pukkaa ovesta ja ikkunasta. Jollekin muulle sitten varmaan paneminen on se haaste!

Osaa paremmin, mutta opinnoissaan lääkärin ei enää tarvitse käydä matikankursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut lääkkeiden annostelutkin määrätään tosi monimutkaisesti...

Miten voi ottaa yhden tabletin kolmesti päivässä?

Älä viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Osaa paremmin, mutta opinnoissaan lääkärin ei enää tarvitse käydä matikankursseja.

Siis mitä tarkoitat sillä osaamisella sitten?

DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.

Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.

Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.

Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.

Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.

Toisaalta nuo kurssit voi läpäistä niin ettei opi sieltä mitään. Ainakin Aalto-yliopistossa matematiikan peruskursseissa on aivan käsittämättömän alhaalla rima, jos arvosana 1 riittää.

Lääkäreillä matikka ja fysiikka on soveltavaa. Esimerkiksi kun opiskellaan verenkiertoelimistöä, pitää tuntea virtausmekaniikkaa.

T. DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.

Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.

Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.

Toisaalta nuo kurssit voi läpäistä niin ettei opi sieltä mitään. Ainakin Aalto-yliopistossa matematiikan peruskursseissa on aivan käsittämättömän alhaalla rima, jos arvosana 1 riittää.

Tää on kyllä totta. Toisaalta, päätyköhän noita ykkösen tyyppejä hirveästi työelämään?

Ap: varmaan riippuu insinööristä ja lääkäristä. Keskimäärin ainakin itse toivoisin et insinööreille relevantin alan matikatfysiikat sujuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.

Eikö yliopistossa tosiaan ole lukion oppimateriaaleja vaikeampia juttuja? Eli periaatteessa laudatur-matemaatikot voisivat lampsia Nokialle ja NASAan, mutta parhaat eli KERMA valitsevat lääkiksen??

Ei yliopiston matematiikka ole ylipääsemätöntä, jos pohjilla on lukiosta hyvät arvosanat. Yliopiston matematiikan voi läpäistä arvosanalla 1. Onko silloin mahtiosaaja? Työtehtävistä riippuen matematiikan käytännön tarve voi olla minimaalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.

Eikö yliopistossa tosiaan ole lukion oppimateriaaleja vaikeampia juttuja? Eli periaatteessa laudatur-matemaatikot voisivat lampsia Nokialle ja NASAan, mutta parhaat eli KERMA valitsevat lääkiksen??

Ei yliopiston matematiikka ole ylipääsemätöntä, jos pohjilla on lukiosta hyvät arvosanat. Yliopiston matematiikan voi läpäistä arvosanalla 1. Onko silloin mahtiosaaja? Työtehtävistä riippuen matematiikan käytännön tarve voi olla minimaalista.

Eihän tää nyt liity aiheeseen mitenkään. Voi varmaan anatomiankin läpäistä arvosanalla 1 eikä sitä hirveesti arvauskeskuksella/Aavassa kysellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyiltä osin matikkaa ja fysiikkaa syvällisemmin mitä insinöörit.

Miltä osin? Ei kuitenkaan yhtään ma/fy kurssia koko tutkinnossa.

Taisi meillä olla molempia yksi kurssi ennen klinikkaa eli ekan kahden vuoden aikana.

Alkuperäiseen kysymykseen viitaten: osa osaa paremmin matikkaa kuin toiset. Varmasti osa lääkäreistä paremmin kuin osa insinööreistä ja toisin päin. Hyvin vähän tarvitsen matematiikkaa työssäni lääkärinä, joskus jonkun antibioottireseptin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.

Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.

Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.

Toisaalta nuo kurssit voi läpäistä niin ettei opi sieltä mitään. Ainakin Aalto-yliopistossa matematiikan peruskursseissa on aivan käsittämättömän alhaalla rima, jos arvosana 1 riittää.

Tää on kyllä totta. Toisaalta, päätyköhän noita ykkösen tyyppejä hirveästi työelämään?

Ap: varmaan riippuu insinööristä ja lääkäristä. Keskimäärin ainakin itse toivoisin et insinööreille relevantin alan matikatfysiikat sujuisivat.

Matematiikan pakolliset kurssit ovat opintojen kahtena ensimmäisenä vuotena. Vaikka matematiikasta ei saisi hyviä arvosanoja, voi niitä saada muista aineista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietyiltä osin matikkaa ja fysiikkaa syvällisemmin mitä insinöörit.

Miltä osin? Ei kuitenkaan yhtään ma/fy kurssia koko tutkinnossa.

Taisi meillä olla molempia yksi kurssi ennen klinikkaa eli ekan kahden vuoden aikana.

Alkuperäiseen kysymykseen viitaten: osa osaa paremmin matikkaa kuin toiset. Varmasti osa lääkäreistä paremmin kuin osa insinööreistä ja toisin päin. Hyvin vähän tarvitsen matematiikkaa työssäni lääkärinä, joskus jonkun antibioottireseptin kanssa.

Toi väite on vähän sama kuin sanoisit et varmasti osa insinööreistä osaa anatomiaa paremmin kuin osa lääkäreistä. Mieti vaikka hetki miks näin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksen pääsykokeeseen ainakin tarttee yhtä paljon fyssan ja matikan osaamista kuin DI pääsykokeeseen. Sen lisäksi vielä bilsa ja kemia, joten voisin kuvitella, että lääkärit on luonnollisesti lahjakkaampia/ahkerampia matikassa, kun pitää niin paljon muutakin pitää päässä pääsykokeessa. Esim mafy valmennuksen kursseillä lääkishakijat tekee DI hakijoiden tehtäviä, mutta ei toisinpäin.

Eikö yliopistossa tosiaan ole lukion oppimateriaaleja vaikeampia juttuja? Eli periaatteessa laudatur-matemaatikot voisivat lampsia Nokialle ja NASAan, mutta parhaat eli KERMA valitsevat lääkiksen??

Ei yliopiston matematiikka ole ylipääsemätöntä, jos pohjilla on lukiosta hyvät arvosanat. Yliopiston matematiikan voi läpäistä arvosanalla 1. Onko silloin mahtiosaaja? Työtehtävistä riippuen matematiikan käytännön tarve voi olla minimaalista.

Eihän tää nyt liity aiheeseen mitenkään. Voi varmaan anatomiankin läpäistä arvosanalla 1 eikä sitä hirveesti arvauskeskuksella/Aavassa kysellä?

Liittyy lähinnä siihen, että insinööriksi valmistunut saattaa olla äärimisen surkea matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DI tutkinnossa ensimmäiset pari matematiikan peruskurssia ovat jo laajempia kuin koko laaja lukion matematiikka oli yhteensä. Sen päälle tulee 10-15 lisäkurssia aiheista joita ei lukiossa edes raapaistu. Fysiikassa käydään kaikki osa-alueet läpi laajemmin ja tarkemmin kuin lukiossa.

Näin siis joskus kauan sitten kun koulunpenkkejä kulutin.

Jos lääkiksessä ei käydä enää matikkaa ja fysiikkaa niin DI:n ja lääkärin mafy osaamisero on samaa luokkaa kuin ala-asteelaisen ja lukiolaisen välillä. Siis niin suurta etteivät pysty edes keskustelemaan keskenään.

Toisaalta nuo kurssit voi läpäistä niin ettei opi sieltä mitään. Ainakin Aalto-yliopistossa matematiikan peruskursseissa on aivan käsittämättömän alhaalla rima, jos arvosana 1 riittää.

Tää on kyllä totta. Toisaalta, päätyköhän noita ykkösen tyyppejä hirveästi työelämään?

Ap: varmaan riippuu insinööristä ja lääkäristä. Keskimäärin ainakin itse toivoisin et insinööreille relevantin alan matikatfysiikat sujuisivat.

Matematiikan pakolliset kurssit ovat opintojen kahtena ensimmäisenä vuotena. Vaikka matematiikasta ei saisi hyviä arvosanoja, voi niitä saada muista aineista.

Toki mut sit on aika kyseenalaiset näkymät niiden muiden kurssien soveltamisen suhteen. Itse asiassa läpipääsykin on hiton haastavaa jos joku diffis ykkönen takkuaa 😬

Tai, ehkä jossain tutalla ei vaadita ihmeitä? Eiks sielläkin ole vaikkapa diskreettiä ja graafiteoriaa? Onko rahoituksen vuoksi ekstradiffiksiä/todennäköisyyshommia?