Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, joita ei kiinnosta matkustelu?
21.04.2023 |
Onko muita 30-40 vuotiaita, joita ei matkustelu kiinnosta? En ole vuosiin käynyt ulkomailla, viimeksi vuonna 2019 opintomatkalla. Kun on paljon muita harrastuksia ja normi duunit valtion virkamiehenä 8-16 työajalla, ei matkustelu oikein olisikaan mahdollista muuta kuin kesäaikaan. Tämä yhdistettynä isohkoon omakotitaloon ja velkaan, niin mistään kahden kuukauden matkoista ei voisi puhuakaan.
En koskaan ole oikein ymmärtänyt sitä, että mistä nämä jatkuvasti matkoilla olevat repivät aikaa tähän. Keskellä talvea ollaan tyyliin kaksi kuukautta jossakin matkoilla. Miten tavallisella työssäkäyvällä pulliaisella on tuohon mahdollisuuksia?
Itse olen enemmän materian perään ja muutamia kalliita harrastuksia löytyykin.
Kommentit (87)
Ennen matkustin paljon, mutta sitten tuli vaan stoppi. Joskus käyn Euroopan matkalla, mutta kaukomatkoille ei innosta lähteä laisinkaan. Työkaveri ottaa palkatonta vapaata lomien lisäksi, kun ilmeisesti mies sponssaa niitä reissuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valintoja, me olemme niin erilaisia.
Mua ei materia kiinnosta (no okt on), ei merkkivaatteet eikä kalliit harrastukset. Mutta reissaaminen kyllä, tälläkin hetkellä 3:tta vkoa Italiassa ja vielä 1,5 jäljellä. Ja kesällä sitten 5 vkoa, syksyllä 4. Lomia, etätöitä jne.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostukseni lopahti kun erosin. Mitä minä siellä matkakohteessa teen? Tallustelen katuja ja nähtävyyksiä? En saa siitä mitään irti. Tässä Tokyo kävely, miksi menisin paikan päälle kävelemään?
Minä käyn yksin patikoimassa Alpeilla ja muissa kohteissa osallistun päiväretkiin, jossa on sitten tutustuu uusiin ihmisiin. Itse asiassa paljon mukavampi nyt yksin matkustaa kuin silloin miehen kanssa. Eksän kanssa saatiin aina joku riita aikaseksi reissussa erityisesti ennen eroa.
Mua ei ole oikein koskaan se kiinnostanut. Ikää 48 v, matkat lähinnä lapsuudessa vanhempien mukana, ja sitten teininä 1 kk kielikurssimatka Englantiin. Ai niin, yksi matka aikuisena, Pärnuun erään miehen kanssa jonka kanssa olin vähän aikaa parisuhteessa. Muuten ei ulkomaan-, eikä oikein kotimaan matkojakaan. En vaan kaipaa niitä, ja lisäksi olen sellainen luonne, että vain stressaannun uusista paikoista, vieraista kielistä yms. Kaipaan lomalta rentoutumista, enkä paniikkia, miten osaan, selviän, jossain vieraissa paikoissa yksin. Siksi menen mökilleni mieluummin kuin ulkomaille.
Mulla vaikuttaa myös se että esim lentäminen saastuttaa niin valtavasti. Poden siitä huonoa omaatuntoa, vaikka olen lentänyt vain ihan muutaman kerran koko elämäni aikana. Todella tarkoin mietin milloin matkustan ja koronan jälkeen ei ole edes huvittanut. Varaa olisi matkustaa mutta olen ne rahat tylsästi vaan sijoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä että olet löytänyt oman näköisesi elämän niistä harrastuksista ja muusta. Peukku!
JOku tuttavasi on ilmeisesti kertonut olevansa kaksi kuukautta talvimatkalla, no harvalla on niin pitkää talvilomaa, mutta jotkut matkustavat talvella mielellään aurinkoon ja lämpöön vaikka viikoksi. Toki lennot ovat nyt kallistuneet.
Tuli aikoinaan matkusteltua niin paljon, että enää ei kovin paljoa kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olet löytänyt oman näköisesi elämän niistä harrastuksista ja muusta. Peukku!
JOku tuttavasi on ilmeisesti kertonut olevansa kaksi kuukautta talvimatkalla, no harvalla on niin pitkää talvilomaa, mutta jotkut matkustavat talvella mielellään aurinkoon ja lämpöön vaikka viikoksi. Toki lennot ovat nyt kallistuneet.
Meillä saa pitää kesälomat milloin haluaa ja yksi lähteekin aina joulu- ja tammikuussa jonnekin lämpimään.
Matkatyö karkottaa kummasti ylimääräiset matkusteluhalut. Kun lentokentälle ei mene enää perhosia vatsassa, lentäminen on kuin tylsä ja ahdas bussimatka ja perillä huomaa kuinka tavallista tallaajaa sielläkin päässä asustaa, alkaa arvostaa kotioloja lomilla.
Nuorena kärsin matkakuumeesta kaiken aikaa, nyt en ole yli kymmeneen vuoteen tehnyt ainuttakaan lomamatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkustelu ei ole koskaan kiinnostanut- sain tarpeeksi lapsuudenperheen tyypillisistä ulkomaanmatkoista. En pidä matkustamisen vaivoista eli paikoillaan istumisesta, odottelusta, kiireestä, epävarmuudesta , oudoista ihmisistä, pahasta ruuasta , saastaisista vessoista ,vaivasta ja vastuksesta. Mieluummin katson matkailuohjelmia, joissa muut näkevät kaiken vaivan ja itse näkee vain parhaat palat.
En ole koskaan ollut innokas matkaaja. Muutamissa Euroopan maissa olen käynyt ja kaksi kertaa Pohjoisamerikassa.
Olen enemmän mökkielämästä pitävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kumpi sulla on nyt tässä kyseessä: matkailu ei kiinnosta, vai että olet katkera kun sun sinulla ei ole siihen mahdollisuutta? Kuulostaa enemmän viimemainitulta.
Aiemmin kiinnosti, muttei enää nykyään. Aikaa ei ole ja rahaakin menee elämiseen aiempaa enemmän. Korona ja muut tarttuvat taudit ovat myös yksi syy, niiden mahdollisuus on vasta nyt parina viime vuonna konkretisoitunut. Matkustushaluja vie myös maailman epävakaa tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei enää kiinnosta koska olen jo käynyt mielenkiintoisissa paikoissa. Suurin osa länsieuroopan maista ja USA, Japani, Korea. Kävin näissä jo ennen 30v ikää ja sen jälkeen kiinnostus hiipunut.
Edelleen voisin kyllä käydä useammin pohjoismaissa tai Itävalta/Sveitsissä jotka näkemättä, mutta ei näihin niin hirveän suunta into enää ole. Ekä jos tulee sopiva tilaisuus joskus.
34v
Ennen kiinnosti, nyt en ole käynyt vuosiin kuin kotimaan vuokramökillä. Haluan hiljaisuutta enkä väentungosta. Ei ole enää sitä polttelevaa matkakuumetta ja tarvetta nähdä paikkoja omin silmin.
Minä en ollut oikein koskaan matkustellut, mutta vuonna 2017 kävin lähes kaikissa unelmakohteissani. Sain samalla tarpeekseni lentokentistä ja matkusteluvuoden muistoilla pärjään varmaan pari vuosikymmentä. Facebook muistuttaa vuosittain matkoilta jakamistani muistoista ja ilolla elän ne aina uudelleen mielessäni.
Ei tosiaan kiinnosta lähteä kotoa mihinkään ja jos lähden niin Suomi on täynnä helposti saavutettavia ja turvallisia paikkoja, joissa en ole käynyt.
Ei oo rahhaa ? Haluan matkustaa ja syksyllä kaupunki lomalle Roomaan todennäköisesti. Olen käynyt mutta samalla reissulla Napoli jossa en oo käynyt.
Miten sen nyt ottaa. Inhoan itse matkustamistapahtumaa jonotuksineen, turvatarkastuksineen ja matkaa kun kyhjötöt tuntikausia ahtaassa tilassa polvet suussa pystymättä liikkumaan. Eikä autolla paahtaminen Ruotsin ja Tanskan läpi, tai sikakalliilla autolautalla seilaaminen, Keski-Eurooppaan ole sen hauskempaa. Mutta kohteessa viihdyn kyllä, esimerkiksi Kanarialla viettämässä aktiivilomaa patikoiden, juosten ja ulkoillen. Kaiken kaikkiaan matkoja tulee tehtyä hyvin harvoin, eikä enää ehkä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut innokas matkaaja. Muutamissa Euroopan maissa olen käynyt ja kaksi kertaa Pohjoisamerikassa.
Olen enemmän mökkielämästä pitävä.
Viihdyn Suomessa ja viihdyn kaupungissa (Hki) ja käyn maaseudulla ja viihdyn siellä.
Haluan käydä myös ulkomailla. Ei kiinnosta enään materia joten elämyksiä.
Alue: Aihe vapaa
Kiinnostukseni lopahti kun erosin. Mitä minä siellä matkakohteessa teen? Tallustelen katuja ja nähtävyyksiä? En saa siitä mitään irti. Tässä Tokyo kävely, miksi menisin paikan päälle kävelemään?