Onko 74-vuotias mielestäsi vanha?

Vanha on asenne ja kuntokysymys ei numero. Voit olla 80 ja nuori tai 30 ja vanha.

Vierailija kirjoitti:

Vanha on asenne ja kuntokysymys ei numero. Voit olla 80 ja nuori tai 30 ja vanha.

Tai sitten vaan rehellisesti myöntää, että 74-vuotias on vanha.

Mutta ei se silti automaattisesti tarkoita, ettei pystyisi joitain asioita tekemään.

Kyllä on.

Täytän pian 70v ja jo pelkkä ikä tuo monia muutoksia elämään.

Sain Trafilta kirjeen, jossa pyydetään tarkistamaan ajokykyni, vaikka olen autoillut lähes 50v ja satojatuhansia kilometrejä, nyt keksivät tarkistaa ajokykyni. Ja ajo-oikeuden myöntävän muutaman vuoden ajaksi kerrallaan.

Reagointikyky on alentunut, samoin näkö ja kuulo ja jos puhelin pirahtaa, sohvalta en pääse yhtä ripeästi kuin 20v lapsenlapsi. Enkä pääse hänen perässään, jos ollaan lenkillä ja pyydän hidastamaan kävelyvauhtia, jos hän haluaa juttuseuraa.

Ja hampaat reikiintyvät kiihtyvää tahtia ja kiille heikkenee ja hammaslääkäri kertoo sen johtuvan iästä.

Eikä kroppa taivu enää telinevoimisteluun, vaikka sitäkin aikaisemmin harrastin kymmeniä vuosia, nyt täytyy tyytyä vesijumppaan. Jäseniä kolottaa, jos joutuu yhtään suurempaan rasitykseen. Ihon kimmoisuus on hävinnyt ja ryppyjä joka paikassa.

Hiuksia on tässä iässä enää päässä puolet jäljellä. Lista on loputtoman pitkä, jossa näkyy eletty elämä ja korkea ikä eli vanhuus.

Ja kun jäin n. 64v eläkkeelle, hakemuksessa puhuttiin vanhuuseläkkeestä eli kyllä 74v on jo vuosia ollut vanha eli vanhus.

On vanha, omat vanhempani muuttuivat vanhuksiksi 70+ ikäisinä äiti vähän aiemmin sairauden takia.

Villakangasmi kirjoitti:

Ei ole, terveys ja ikääntyminen on oma valinta.

Eläkeiän voisi nostaa 80:een ikävuoteen.

60 on uusi 30!

Alle 60- vuotiaana sydän- ja verisuonisairauksiin, nivelrikkoon ja syöpiin sairastuneilta pitäisi poistaa oikeus hoitoon(eutanasiapiikkiä lukuunottamatta).

Ai terveys on oma valinta. Missähän kohtaa minä valitsin väärin, kun kolmikymppisenä sairastuin ms-tautiin? Nuorena urheilin ja haaveilin huippu-urheilutasolle pääsemisestä. Aina olen elänyt terveellisesti. 

Sinä olisit siis poistanut minulta vielä oikeuden hoitoonkin. Minä sentään tein tuon sairastumiseni jälkeen lähes 30 vuotta töitä. Nyt olen eläkkeellä. Voin kyllä lohdutukseksesi sanoa, että ole paljon lääkäripalveluja käyttänytkään. 

Mikä sinusta on noin katkeran tehnyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on vanha. 

itse olen 62-v ja pidän itseäni vanhana. 

Ihan turhaa sanoa, että pystyy kaikkeen 74-vuotiaana. Se on itsepetosta. 

Mutta eiväthän monet esim. 40-vuotiaatkaan pysty kaikkeen.

On hyvin todennäköistä, että 40v on elämää yli puolet jäljellä, toisin kuin 74v joka on jo elinikänsä loppupäässä, kun huomioidaan keskim. elinikä.

Tietysti on heitä, jotka elävät 125v mutta harvassa.

Jos 74-vuotias ei kykene näkemään itseään vanhana, on hyvä pysähtyä tutkimaan itseään ja miettimään miksi ei.

Mitä kaikkea sana vanha ja ajatus vanhuudesta herättää itsessä ja miksi on niin. Sillä 74-vuotias on vanha. Vanhus.

Sen sanomisella ei tarkoiteta pahaa eikä hyvää. Se on vain numeerisesta iästä käytetty käsite. Siinä ei oteta kantaa mihinkään.

Onhan se vanha, mutta en osaa mieltää seitsemänkymppisiä vielä vanhuksiksi tai ajatella, että varsinainen VANHUUS olisi alkanut. Miellän, että varsinainen vanhuus, kun ollaan vanhuksia, "vanhoja mummoja ja pappoja", alkaa nykyään siinä kahdeksastakympistä. Mutta toki 74-vuotias elämänkaarellaan on jo tukevasti vanhan puolella.

Vierailija kirjoitti:

Jos 74-vuotias ei kykene näkemään itseään vanhana, on hyvä pysähtyä tutkimaan itseään ja miettimään miksi ei.

Mitä kaikkea sana vanha ja ajatus vanhuudesta herättää itsessä ja miksi on niin. Sillä 74-vuotias on vanha. Vanhus.

Sen sanomisella ei tarkoiteta pahaa eikä hyvää. Se on vain numeerisesta iästä käytetty käsite. Siinä ei oteta kantaa mihinkään.

Juuri näin. Tähän saakka lääketiede on uskonut, ihmisen rappeutumisen alkavat 25v iässä ja ollaan menossa kohti vanhuutta kiihtyvällä vauhdilla.

Viisikymppisenä ollaan jo pitkällä, aivoissa harmaita alueita, näkö ja kuulo heikentynyt, sairauksien ja sairauskohtausten riski jo merkityävästi kasvanut, luusto heikentynyt, nivelet kuluneet tai kulumia ja keskimäärin 70v työkyky on jo pysyvästi alentunut, että harvoin tuottavaan työhön ja työkyvystä tuskin on enää 50% jäljellä, joka menee itsensä huolehtimiseen, mitä 40- tai 50v tai nuoremmilla.

Olisi täydellisen ikäinen kumppani.

-N24

Vierailija kirjoitti:

Villakangasmi kirjoitti:

Ei ole, terveys ja ikääntyminen on oma valinta.

Eläkeiän voisi nostaa 80:een ikävuoteen.

60 on uusi 30!

Alle 60- vuotiaana sydän- ja verisuonisairauksiin, nivelrikkoon ja syöpiin sairastuneilta pitäisi poistaa oikeus hoitoon(eutanasiapiikkiä lukuunottamatta).

Ai terveys on oma valinta. Missähän kohtaa minä valitsin väärin, kun kolmikymppisenä sairastuin ms-tautiin? Nuorena urheilin ja haaveilin huippu-urheilutasolle pääsemisestä. Aina olen elänyt terveellisesti. 

Sinä olisit siis poistanut minulta vielä oikeuden hoitoonkin. Minä sentään tein tuon sairastumiseni jälkeen lähes 30 vuotta töitä. Nyt olen eläkkeellä. Voin kyllä lohdutukseksesi sanoa, että ole paljon lääkäripalveluja käyttänytkään. 

Mikä sinusta on noin katkeran tehnyt?

Sarka on karkeaa villakangasta.

Pieni vinkki...

Olen 78. Fyysisesti rapistunut, ruma, ryppyinen, kumara. Mieleni on edelleen kakskymppisen, utelias, asioista innostunut monipuolisesti, en surkuttele itseäni. Hämmästyn kun minua kohdellaan lässyttäen kuin lapselle.

Säälin noita nelikymppisiä somessa jotka nyt vuosiksi ovat jääneet junnaamaan tuohon maski ym juttuihin. Ei mitään muuta kirjoituksissaan. Siis ovat samaa toistavia kuin dementikot.

Iästä, vähän asian ohitse. Olen siis 78. Joku päivä soitti puhelunoperaattori, liitteistä, tarjosi eri laitteita. Mm. Puhelinta jonka hintaan sisältyy kämmenkokoinen tabletti. Hän selitti kauan ja hartaasti mikä tabletti on, kuuntelin. Sitten sanoin että just ostin uuden tabletin, sillä on hyvä maksaa laskut.

Täti äimisteli, tarkoitit varmaan läppäriä, eihän tabletissa ole näppäimistöä. Hämmästyin hänen väitettään, siinä pikkutabletissa ei siis ole. En jäänyt kinaamaan.

Eli hänellä oli oletus että vanhus puhuu omiaan.

Vanhuus on yllättävän monimutkainen juttu. Vanha kai äkkiä ajateltuna tarkoittaa jotain mikä on ollut olemassa kauan. Ihmisten mielissähän on jokaisella oma käsityksensä siitä mikä on kauan ja vähän aikaa. Toisaalta ihmisten mielissä vanha myös tarkoittaa jotain mikä on jo vaivainen ja ei toimi ihan täysin voimin enää, kun puhutaan ihmisistä. Moni joilla on vaivoja kokee itsensä vanhaksi, kun taas sellainen joka on säästynyt tällaisilta harmeilta, ei koe itseään ihan niin vanhaksi.

Mutta iästä jos puhutaan niin kyllä 74 vuotta elänyt ihminen on ollut tällä jo aika kauan, kyllä sanoisin sellaista vanhaksi jos pitäisi kuvailla vaikka toiselle ihmiselle tätä henkilöä. Jos ajatellaan ihmisen maksimi-ikää mikä on yleensä siinä 100 vuoden paikkeilla, tuo on jo suurin osa tästä maksimiajasta. 74-vuotta on kyllä sellainen ikä jossa osa on huomattavasti "vanhentuneempia" kuin toiset, siinä kohtaa on jo suuria eroja siinä kuinka raihnaiseksi on tultu. 

Riippuu keneen vertaat. Ysikymppiseen niin on nuori. Kaikki alle 60 veet pitävät jo tota +70 vee vanhana.

Itse olen 52 vee ja mulla ei ole mitään ongelmia myöntää että olen suhtkoht vanha, tämähän on totuus. Olen hyväkuntonen, liikun, mutta tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosi asiaa että olen tavallaan vanha.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, olemme mieheni kanssa 74 v ja vielä ei ole tullut eteen mitään, mihin emme ikämme vuoksi olisi pystyneet.

Eipä silti, monet ovat ihan rollaatorikunnossa, mutta syitä ei voi kukaan tietää.

Olette kyllä vanhoja vanhuksia. Miesten elinikä laskennallisesti taisi olla 76v ja naisten 79v.

Täällä ei taas monellakaan kommentoijalla ole mitään kokemusta oikeasti vanhoista ihmisistä. Minusta vanhuus alkaa nykyään kyllä 80-vuotiaasta, useat tuntemani 70-80v ovat oikein pirtsakoita ja elämässä ja harrastuksissa kiinni. Äitini 86v asuu vielä itsenäisesti kotona ja hoitaa asiansa.

74 on aivan sysivanha jos tarkastelee ihmiskuntaa yleisellä tasolla. Ei tarvi mennä kuin sata vuotta taaksepäin ja keskimääräinen elinikä oli joku 69v. Siitä muutama sata vuotta taaksepäin ja sama numero oli 55.

Riippuu mihin vertaa, on niitä 80 täyttäneitäkin. 

Ajattelin ennen että on, mutta toisaalta nyt omat vanhemmat on 75 ja 77 ja heihin ei oikein päde mitkään niistä jutuista joita ajattelin kuuluvan vanhuuteen. Toki, hiukset on harmaat ja on ryppyjä, mutta niitä nyt alkaa tulla jo keski-iässä... Oma ajatukseni vanhuudesta on, että se on jotain, jossa ikä alkaa rajoittaa toimintakykyä, joko kropan tai mielen ikämuutosten takia. Vaan niin nuo vanhemmat reissaa ympäri maailmaa, remppaa mökkiä, pelaa tietokoneella, on somessa, ei heidän elämä ole ollenkaan sellaista mitä ajattelen vanhusten elämän olevan. Ei heitä vielä rajoita ikä tai terveys oikein ollenkaan, kun normaalielämästä puhutaan eikä jostain huippusuorituksista (niissä toki olisi eroa, jossain tietyn matkan juoksuajoissa tms nuoruuteen paljonkin). 

Siinä mielessä toki asia vaikuttaa, että niin he kuin kaikki läheiset ymmärtää, ettei niitä hyviä vuosia välttämättä ole enää kovin paljoa, rajallisuus tulee enemmän ajankohtaiseksi kuin nuorempana. Mutta näyttävät siitä ottavan vaan kimmoketta nauttia pienistäkin asioista enemmän nyt, kun vielä on hyvää aikaa, sillä "elämä on ihmisen parasta aikaa":