HS: 36-vuotias Sanna, joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta. 

Missä Sanna tapaisi kumppanin? Nykyään on vaikea tavata ihmisiä, jos ei ole kiinnostunut Tinderistä tai baareista.

Vaikka kaupassa. Kirjastossa. Kadulla. Bussissa. Rannalla. Kuntosalilla. Onhan noita mahdollisuuksia.

Teetkö tai oletko tehnyt itse aloitteita ihmisille noissa paikoissa? Juttelet tuntemattomille? Ikäsi? Aika harva Sannan ikäinen ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin keskellä arjen menoja. Se on vanhempien ihmisten juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Sanna voisi laittaa johonkin maakuntalehteen ilmoituksen.

Juurikin näin! Ilmoituksessa kertoo haluavansa tulla kosketelluksi ja lisäksi kannattaa mainita että: lievä kehitysvamma ei ole este...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Samaan aikaan miehen nolla matchia on edelleen nolla matchia. Tätä naiset eivät tajua.

Kannattaisko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

👏👏👏🙌🙌🙌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanna voisi laittaa johonkin maakuntalehteen ilmoituksen.

Juurikin näin! Ilmoituksessa kertoo haluavansa tulla kosketelluksi ja lisäksi kannattaa mainita että: lievä kehitysvamma ei ole este...

Tuollaisella ilmoituksella saisi varmasti useammankin uuden ystävän, jotka olisivat valmiita koskettelemaan vaikka ryhmässä.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole mitään menettänyt.

Se on sinun frigidi mielipiteesi. Ehkä Sanna on toista mieltä ja kaipaa toisen ihmisen seuraa siinä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Karvainen setämies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan varma, että Sannan ottaessa henkisen haarniskan pois ja laskiessa omaa vaatimustasoaan, Sanna löytäisi itselleen elämänkumppanin. Ei heti tarvitse suinpäin rakastua. Ihastuminen riittää. Että on kivaa yhdessä ja ettei toinen ällötä. Luulen, että Sanna elää omaa oletettua elämää ("En löydä ketään, koska en ole ennenkään löytänyt. Tulen siis aina olemaan yksin.") eikä edes anna itselleen mahdollisuutta. 

Missä Sanna tapaisi kumppanin? Nykyään on vaikea tavata ihmisiä, jos ei ole kiinnostunut Tinderistä tai baareista.

Vaikka kaupassa. Kirjastossa. Kadulla. Bussissa. Rannalla. Kuntosalilla. Onhan noita mahdollisuuksia.

Ja höpö höpö. Kirjastossa luetaan lehtiä ja istutaan hiljaa. En ole koskaan nähnyt että toista isketään kirjastossa. Kadulla kävellään kohteesta a kohteeseen b, eikä törmäillä treffikumppaniin, bussissa matkustetaan paikasta a paikkaan b, eikä isketä kumppania. Rannalla uidaan ja otetaan aurinkoa, kuntosalilla kuntoillaan eikä jauheta paskaa. Niin kliseistä.

Mutta miksi tätä suomalaista kapeakatsoisuutta ei muuteta? Miksi ei ruveta juttelemaan muille ihmisille kirjastoissa, uimarannoilla, kuntosaleilla jne?

Vain siksikö, koska se on outoa? 

Yritetään nyt kaikki suomalaiset edes vähän tällä saralla. Se piristää kummankin osapuolen päivää joka tapauksessa, vaikka se juttelu ei johtaisi mihinkään. Saa ainakin tärkeää kokemusta keskustelusta, jos sitä ei ole saanut aiemmin.

Olet oikeassa, kasuaali juttelu vieraille ihmisille pitäisi olla hyväksyttävämpää. Nimenomaan ei iskemiseen liittyvä juttelu. Itse mielelläni juttelen pienen hetken vaikka ärrän myyjän tai kaupan kassahenkilön kanssa, jos he haluavat jutella ja jonoa ei ole. Taannoin kävi niin, että pullonpalautuskone oli mennyt jumiin ja minua edeltävä noin ikäiseni mies siinä asiaa tuskaili. Odoteltiin henkilökuntaa paikalle. Sen sijaan, että olisin tuijottanut puhelintani, juttelin small talkia miehelle, ystävällisen oloinen tyyppi oli. En ollut iskemässä, tuntui vaan jotenkin hölmöltä pönöttää tuppisuuna kun molemmilla sama ongelma. Henkilökunta ei osannut korjata ongelmaa, joten huikkasin hilppaavani jonkin matkan päässä olevaan toiseen kauppaan, laukkuuni kun ei mahdu palautustölkit ja ostokset samaan aikaan enkä rupea niitä hylsyjä takaisin kotiin enää viemään. Toivotin illanjatkot ja mies näytti vähän hölmistyneeltä. No, ehkä omaa kuvitelmaa, ehkä oli vaan hölmistynyt että joku meikitön collegehousuissa juttelee. Ja vielä pullonpalautusautomaatilla, eihän siellä käy kuulemma kuin alkkikset. Amerikkalaisessa romanttisessa komediassa tuosta olisi varmaan tullut vuosisadan rakkaustarina.

Mitä tarkoittaa, että eihän kuulemma pullonpalautusautomaatilla käy kuin alkkikset? Onko tuollainenkin pöhkö luulo olemassa. Minne ihmiset muka pullonsa laittavat. Eli kyllä pulloja kaikki kunnon kansalaiset palauttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Ei mutta se antaa mahdollisuuden että joku niistä on kiinnostunut, nollasta voi sanoa heti että kukaan ei ole potentiaalisesti kiinnostunut. 

Eli mitä sä teet sillä MAHDOLLISUUDELLA, kun lopputulos on se että kukaan ei pidä sinusta?

Harvinaisen typerää keskustelua. Jos todella tuhat matchia, mistä ihmeestä voi etukäteen tietää ettei kukaan niistä pidä ja käytännössä kukaan ei kai läpikäy tuhansia treffejä ja jos vaikka kävisikin ja tuhannestakaan ei löydy ketään, niin todellakin on peiliinkatsomisen paikka...

Ei ole kyse kirjaimellisesti tuhannesta mätsistä vaan siitä että täällä väitetään että nainen kuin nainen saa takuuvarmasti seuraa. On siis päätetty etukäteen että sieltä mätsien joukosta löytyy nyt kumppani ja piste. Silti Tinderissä ja ihan vaan elämässä on naisia jotka eivät sellaista löydä.

Tämän myöntämisen sijaan aletaan haukkua niitä naisia koska no normaali nainen kyllä saisi. Ja niin edelleen. Samalla miehet sarjatykkäävät jokaisesta profiilista lukematta ja katsomatta, ja järkyttyvät sitten a) siitä miksi naisilla on paljon tykkäyksiä b) miten tulikin mätsi noin ruman kanssa.

Eli mitä itse sanot naiselle joka kertoo että kävi sitä mätsipakkaa läpi eikä sieltä löytynyt ketään joka olisi halunnut keskustella, tutustua, tavata? Vain tuon saman, "katso peiliin"?

Todenäköisemmin sieltä löytyy se oikea mies kuin miehen nollasta mätsistä nainen.

Kyllähän tuosta kuvasta nopeasti näkee, miksi sinkkuus on venähtänyt. Lisäksi on koiria ja koiranäyttelyitä, argh...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Ei mutta se antaa mahdollisuuden että joku niistä on kiinnostunut, nollasta voi sanoa heti että kukaan ei ole potentiaalisesti kiinnostunut. 

Eli mitä sä teet sillä MAHDOLLISUUDELLA, kun lopputulos on se että kukaan ei pidä sinusta?

Harvinaisen typerää keskustelua. Jos todella tuhat matchia, mistä ihmeestä voi etukäteen tietää ettei kukaan niistä pidä ja käytännössä kukaan ei kai läpikäy tuhansia treffejä ja jos vaikka kävisikin ja tuhannestakaan ei löydy ketään, niin todellakin on peiliinkatsomisen paikka...

Ei ole kyse kirjaimellisesti tuhannesta mätsistä vaan siitä että täällä väitetään että nainen kuin nainen saa takuuvarmasti seuraa. On siis päätetty etukäteen että sieltä mätsien joukosta löytyy nyt kumppani ja piste. Silti Tinderissä ja ihan vaan elämässä on naisia jotka eivät sellaista löydä.

Tämän myöntämisen sijaan aletaan haukkua niitä naisia koska no normaali nainen kyllä saisi. Ja niin edelleen. Samalla miehet sarjatykkäävät jokaisesta profiilista lukematta ja katsomatta, ja järkyttyvät sitten a) siitä miksi naisilla on paljon tykkäyksiä b) miten tulikin mätsi noin ruman kanssa.

Eli mitä itse sanot naiselle joka kertoo että kävi sitä mätsipakkaa läpi eikä sieltä löytynyt ketään joka olisi halunnut keskustella, tutustua, tavata? Vain tuon saman, "katso peiliin"?

Todenäköisemmin sieltä löytyy se oikea mies kuin miehen nollasta mätsistä nainen.

Ja jos ei löydy? Sanot että katso peiliin?

Kyllähän silloin myös nollan mätsin miehen täytyy tehdä samoin.

On aivan älytöntä, että vaikka pariutumisessa on kaikkien täyspäisten tiedostama ja räikeä ero sukupuolten välillä, niin naiset yrittävät silti uhriutua eivätkä suostu myöntämään heillä olevan etulyöntiasema.

Vai että viinit ja matematiikka. Kivittäkää vaan, mutta 0 matchiä, 0 todennäköisyys löytää kumppani siitä sovelluksesta. Enemmän matchejä, parempi todennäköisyys löytää kumppani. Siihen se matematiikka loppuu. Koska suhteen muodostaminen ei ole matematiikkaa.

Monta asiaa maailmassa voidaan kuvata matemaattisin mallein ja niillä etsiä selitystä. Fysiikka myös tutkii ilmiöitä, mutta yksinkertaistaen (ainakin koulufysiikka, yliopistotaso on eri asia jo, mutta silti yrittää selvittää tiettyjä lainalaisuuksia ja todistaa ja etsiä uutta)

Jos ne matchit poistavat sinut, eivät vastaa viesteihin, vastaavat yksisanaisesti niin ettei keskustelua synny, vastaavat törkeyksiä ja seksiehdotuksia, ghostaavat kesken keskustelun, niin ei niistä monista matcheistä tule kumppania, ei edes treffejä.

Mikä ihme tämä ajattelu joidenkin miesten puolelta on, että enemmän on parempi? Sata matchiä, joista kaikki todettu epäsopiviksi tai eivät edes halua keskustella, on jotenkin hyvä asia? Se on veetuttava asia.

Elämä ei ole matematiikkaa, prosentteja, tilastoja ja diagrammeja. Kenellekään ei ole luvattu mitään todennäköisyyden perusteella. Elämä on arvaamatonta, tunteita, kemiaa, tilanteita, kaikkea, mitä ei voi kaavaan syöttää ja saada sieltä tuloksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Ei mutta se antaa mahdollisuuden että joku niistä on kiinnostunut, nollasta voi sanoa heti että kukaan ei ole potentiaalisesti kiinnostunut. 

Eli mitä sä teet sillä MAHDOLLISUUDELLA, kun lopputulos on se että kukaan ei pidä sinusta?

Harvinaisen typerää keskustelua. Jos todella tuhat matchia, mistä ihmeestä voi etukäteen tietää ettei kukaan niistä pidä ja käytännössä kukaan ei kai läpikäy tuhansia treffejä ja jos vaikka kävisikin ja tuhannestakaan ei löydy ketään, niin todellakin on peiliinkatsomisen paikka...

Ei ole kyse kirjaimellisesti tuhannesta mätsistä vaan siitä että täällä väitetään että nainen kuin nainen saa takuuvarmasti seuraa. On siis päätetty etukäteen että sieltä mätsien joukosta löytyy nyt kumppani ja piste. Silti Tinderissä ja ihan vaan elämässä on naisia jotka eivät sellaista löydä.

Tämän myöntämisen sijaan aletaan haukkua niitä naisia koska no normaali nainen kyllä saisi. Ja niin edelleen. Samalla miehet sarjatykkäävät jokaisesta profiilista lukematta ja katsomatta, ja järkyttyvät sitten a) siitä miksi naisilla on paljon tykkäyksiä b) miten tulikin mätsi noin ruman kanssa.

Eli mitä itse sanot naiselle joka kertoo että kävi sitä mätsipakkaa läpi eikä sieltä löytynyt ketään joka olisi halunnut keskustella, tutustua, tavata? Vain tuon saman, "katso peiliin"?

Todenäköisemmin sieltä löytyy se oikea mies kuin miehen nollasta mätsistä nainen.

Ja jos ei löydy? Sanot että katso peiliin?

Kyllähän silloin myös nollan mätsin miehen täytyy tehdä samoin.

En sano, koska se tasoisesi löytyy sieltä. Minä kun katson peiliin niin näen vain ihmisen jota inhoan ja halveksin. Omistan asunnossani vain käsipeilin jota käytän parranajaoon, koska muuten en peilejä lähelläni siedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aivan älytöntä, että vaikka pariutumisessa on kaikkien täyspäisten tiedostama ja räikeä ero sukupuolten välillä, niin naiset yrittävät silti uhriutua eivätkä suostu myöntämään heillä olevan etulyöntiasema.

Ei ole minkäänlainen etulyöntiasema että hormonihuuruiset miehet tökkivät mihin tahansa reikään.

Ps. Netistä löytyy myös mies etsii miestä -ilmoituksia. Sieltä vaan etulyöntiasemaan rohkeasti!

Sä olet vain palstalle tyypillinen, epälooginen ja raukkamainen miesvihaajanainen, joka leimaa kaikki miehet negatiivisesti. Ei sinussa ole naista myöntämään etuoikeuksiasi, koska uhripääoma on sinulle niin tärkeää. Muuten joutuisit ottamaan vastuun siitä, että olet epäonnistunut, vaikka olet ollut etuoikeutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Ei mutta se antaa mahdollisuuden että joku niistä on kiinnostunut, nollasta voi sanoa heti että kukaan ei ole potentiaalisesti kiinnostunut. 

Eli mitä sä teet sillä MAHDOLLISUUDELLA, kun lopputulos on se että kukaan ei pidä sinusta?

Harvinaisen typerää keskustelua. Jos todella tuhat matchia, mistä ihmeestä voi etukäteen tietää ettei kukaan niistä pidä ja käytännössä kukaan ei kai läpikäy tuhansia treffejä ja jos vaikka kävisikin ja tuhannestakaan ei löydy ketään, niin todellakin on peiliinkatsomisen paikka...

Ei ole kyse kirjaimellisesti tuhannesta mätsistä vaan siitä että täällä väitetään että nainen kuin nainen saa takuuvarmasti seuraa. On siis päätetty etukäteen että sieltä mätsien joukosta löytyy nyt kumppani ja piste. Silti Tinderissä ja ihan vaan elämässä on naisia jotka eivät sellaista löydä.

Tämän myöntämisen sijaan aletaan haukkua niitä naisia koska no normaali nainen kyllä saisi. Ja niin edelleen. Samalla miehet sarjatykkäävät jokaisesta profiilista lukematta ja katsomatta, ja järkyttyvät sitten a) siitä miksi naisilla on paljon tykkäyksiä b) miten tulikin mätsi noin ruman kanssa.

Eli mitä itse sanot naiselle joka kertoo että kävi sitä mätsipakkaa läpi eikä sieltä löytynyt ketään joka olisi halunnut keskustella, tutustua, tavata? Vain tuon saman, "katso peiliin"?

Todenäköisemmin sieltä löytyy se oikea mies kuin miehen nollasta mätsistä nainen.

Ja jos ei löydy? Sanot että katso peiliin?

Kyllähän silloin myös nollan mätsin miehen täytyy tehdä samoin.

En sano, koska se tasoisesi löytyy sieltä. Minä kun katson peiliin niin näen vain ihmisen jota inhoan ja halveksin. Omistan asunnossani vain käsipeilin jota käytän parranajaoon, koska muuten en peilejä lähelläni siedä.

Vähän sama. Mitäpä se peiliin katsominen auttaa, kun en minä rimaani pysty enää alemmas laittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiteytettynä naisten ongelma on tuhannet mätsit joista ei kuitenkaan löydy mitään. Kannattasko vilkaista vaikka peiliin jos ei ala löytymään?

Ei, vaan tuhannet (toki suurimmalla osalla ei ole tuhansia, mutta liioitellaan vähän) matchit jotka eivät tarkoita mitään. Mitä teet parisuhdemielessä tuhannella ihmisellä, joista yksikään ei ole kiinnostunut sinusta? Se match kun ei takaa minkäänlaista kiinnostusta.

Ei mutta se antaa mahdollisuuden että joku niistä on kiinnostunut, nollasta voi sanoa heti että kukaan ei ole potentiaalisesti kiinnostunut. 

Eli mitä sä teet sillä MAHDOLLISUUDELLA, kun lopputulos on se että kukaan ei pidä sinusta?

Harvinaisen typerää keskustelua. Jos todella tuhat matchia, mistä ihmeestä voi etukäteen tietää ettei kukaan niistä pidä ja käytännössä kukaan ei kai läpikäy tuhansia treffejä ja jos vaikka kävisikin ja tuhannestakaan ei löydy ketään, niin todellakin on peiliinkatsomisen paikka...

Ei ole kyse kirjaimellisesti tuhannesta mätsistä vaan siitä että täällä väitetään että nainen kuin nainen saa takuuvarmasti seuraa. On siis päätetty etukäteen että sieltä mätsien joukosta löytyy nyt kumppani ja piste. Silti Tinderissä ja ihan vaan elämässä on naisia jotka eivät sellaista löydä.

Tämän myöntämisen sijaan aletaan haukkua niitä naisia koska no normaali nainen kyllä saisi. Ja niin edelleen. Samalla miehet sarjatykkäävät jokaisesta profiilista lukematta ja katsomatta, ja järkyttyvät sitten a) siitä miksi naisilla on paljon tykkäyksiä b) miten tulikin mätsi noin ruman kanssa.

Eli mitä itse sanot naiselle joka kertoo että kävi sitä mätsipakkaa läpi eikä sieltä löytynyt ketään joka olisi halunnut keskustella, tutustua, tavata? Vain tuon saman, "katso peiliin"?

Todenäköisemmin sieltä löytyy se oikea mies kuin miehen nollasta mätsistä nainen.

"Todennäköisemmin" on vain -ittuilua sellaiselle joka on katsonut kaikki arpalippunsa ja ne olivat tyhjiä. Oli niitä lippuja 0, 10 tai 100, häviäjät ovat silloin samassa veneessä.

Miten ylipäätään lasket todennäköisyyden voitolle, kun et tiedä montako lippua on painettu ja montako niistä voittaa? Voittojen määrä voi myös olla nolla.

Tällainen hiusten halkominen ei johda mihinkään. Oikeasti meillä kaikilla on yksi lippu ja se on oma elämä. Olemme kaikki tasa-arvoisessa asemassa sen suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä näitä Sannoja vaivaa?

Mikä hitto sinua vaivaa? Jumaliste mä inhoan tämmöisiä kommentoijia.

Vierailija kirjoitti:

Vai että viinit ja matematiikka. Kivittäkää vaan, mutta 0 matchiä, 0 todennäköisyys löytää kumppani siitä sovelluksesta. Enemmän matchejä, parempi todennäköisyys löytää kumppani. Siihen se matematiikka loppuu. Koska suhteen muodostaminen ei ole matematiikkaa.

Monta asiaa maailmassa voidaan kuvata matemaattisin mallein ja niillä etsiä selitystä. Fysiikka myös tutkii ilmiöitä, mutta yksinkertaistaen (ainakin koulufysiikka, yliopistotaso on eri asia jo, mutta silti yrittää selvittää tiettyjä lainalaisuuksia ja todistaa ja etsiä uutta)

Jos ne matchit poistavat sinut, eivät vastaa viesteihin, vastaavat yksisanaisesti niin ettei keskustelua synny, vastaavat törkeyksiä ja seksiehdotuksia, ghostaavat kesken keskustelun, niin ei niistä monista matcheistä tule kumppania, ei edes treffejä.

Mikä ihme tämä ajattelu joidenkin miesten puolelta on, että enemmän on parempi? Sata matchiä, joista kaikki todettu epäsopiviksi tai eivät edes halua keskustella, on jotenkin hyvä asia? Se on veetuttava asia.

Elämä ei ole matematiikkaa, prosentteja, tilastoja ja diagrammeja. Kenellekään ei ole luvattu mitään todennäköisyyden perusteella. Elämä on arvaamatonta, tunteita, kemiaa, tilanteita, kaikkea, mitä ei voi kaavaan syöttää ja saada sieltä tuloksen.

On se sata parempi kuin nolla. Toki niistä sadasta kaikki voi olla paskaa, mutta nollasta mätsistä on itse paskaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aivan älytöntä, että vaikka pariutumisessa on kaikkien täyspäisten tiedostama ja räikeä ero sukupuolten välillä, niin naiset yrittävät silti uhriutua eivätkä suostu myöntämään heillä olevan etulyöntiasema.

Ei ole minkäänlainen etulyöntiasema että hormonihuuruiset miehet tökkivät mihin tahansa reikään.

Ps. Netistä löytyy myös mies etsii miestä -ilmoituksia. Sieltä vaan etulyöntiasemaan rohkeasti!

Sä olet vain palstalle tyypillinen, epälooginen ja raukkamainen miesvihaajanainen, joka leimaa kaikki miehet negatiivisesti. Ei sinussa ole naista myöntämään etuoikeuksiasi, koska uhripääoma on sinulle niin tärkeää. Muuten joutuisit ottamaan vastuun siitä, että olet epäonnistunut, vaikka olet ollut etuoikeutettu.

Epäonnistunut 😂😂😂. Nyt se on sitten epäonnistumista että saa just sitä mitä ne miehet haluaa. Äsken se oli vielä etulyöntiasema.

Mahtava meno, jatkakaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanna voisi laittaa johonkin maakuntalehteen ilmoituksen.

Juurikin näin! Ilmoituksessa kertoo haluavansa tulla kosketelluksi ja lisäksi kannattaa mainita että: lievä kehitysvamma ei ole este...

Tuollaisella ilmoituksella saisi varmasti useammankin uuden ystävän, jotka olisivat valmiita koskettelemaan vaikka ryhmässä.

Juurikin näin. Seurojentalon takahuoneessa tusina alastomia koskettelunhaluisia rutsiksia ja Sanna siinä keskellä. Kyllä se kosketuksen puute sillä korjaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hän ei ole löytänyt ketään?

Kukaan ei ole kelvannut. Incel.