Kolumni: Miksei kukaan vaadi ruikuttavaa keskiluokkaa ottamaan itseään niskasta kiinni?
Eipä kolumnisti paljon sääliä tuntenut keskiluokkaa kohtaan joka taistelee hintojen ja korkojen nousun kanssa.
Kommentit (1109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kolumni on hupaisa. Ehkä tahattomasti.
Kirjoittaja haukkuu ensin hirveästi keskiluokkaa valittamisesta, ja sitten päättää kirjoituksensa kertomalla kuinka hän on itse inflaation suurin kärsijä. Viestiksi lukijalle jää: älä sinä siinä yhtään valita, sillä minä kärsin enemmän.
Ajatuksena tuossa on vissiin sama kuin sairauksien vertailussa. Haavasta sormessa ei saa valittaa kun jollakin voi olla syöpä sormessa. Sitten paikalle kävelee joku jolta on koko käsi amputoitu. Kenellä silloin on valitusoikeus?
Mitä sellainen ihminen miettii, joka pilkkaa muiden ongelmia ja väittää, että "sinä et saa valittaa, koska minulla on vaikeampaa". Empatiakyky ei ainakaan tule ensimmäisenä mieleen.
Kuinka kauan työttömät ovatkaan saaneet osakseen tätä kuraa? Nyt, kun se osuu keskiluokkaan, nousen varsinainen älämölö.
Työttömät ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.
Niin, mihin lähettäisit heidät? Saunan taakse? Menoerä olet itsekin.
En lähettäisi heitä mihinkään mutta työttömien ja keskiluokan vertaaminen toisiinsa on naurettavaa. Toinen on pelkkä menoerä ja toiset antavat yhteiskunnalle panoksensa tekemällä töitä ja maksamalla veroja jo reippaasti. Ei noita kahta ryhmää voi pitää mitenkään samanarvoisena ja todellakin ymmärrettävää että nyt nousi älämölö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Niin? En minäkään saanut tukia kun elin työssäkäyvän puolison kanssa. Kävin vaateliikkeessä päivätöissä ja autoin siellä työskenteleviä myyjiä esim purkamaan kuormia ja hinnoittelemaan. 6h päivässä. Mitä siitä jäi käteen? No työtodistus jonka avulla sain seuraavana kesänä kesätöitä.
Jos nyt jäisin työttömäksi ja vaikka taloussuhdanteen vuoksi en löytäisi alani työtä, tekisin jotain yleishyödyllistä koska en tarvitse lisänäyttöjä ansioluettelooni. Hakeutuisin ihan itse kouluun apukäsiksi kun olen huomannut, ettei siellä ole henkilökunnalla aikaa auttaa lapsia, joilla on esim toiminnan ohjauksen haastetta. Ei tunnu yhtään nöyryyttävälle, päinvastoin tuntuisi ihanalle tehdä vaihteeksi jotain tärkeää eikä vain rahaa sijoittajien salkkuun.
Työkokeilun ei ole tarkoitus olla työtä eikä siitä saa työtodistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Miksi ihmeessä työttömän pitäisi saada vaikkapa asumistukea jos työssäkäyvän tulot riittävät perheen elättämiseen. Joku järki kerjäämiseenkin. Jos haluaa asumistukea niin eroaa ja muuttaa omilleen. Sitten saa asumistukea ja toimeentulotukea jos kokee sen paremmaksi elämäksi. Työkokeiluihin yms ei laiteta jos ei ilmoittaudu työttömäksi. Lopulta oma valinta.
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Niin? En minäkään saanut tukia kun elin työssäkäyvän puolison kanssa. Kävin vaateliikkeessä päivätöissä ja autoin siellä työskenteleviä myyjiä esim purkamaan kuormia ja hinnoittelemaan. 6h päivässä. Mitä siitä jäi käteen? No työtodistus jonka avulla sain seuraavana kesänä kesätöitä.
Jos nyt jäisin työttömäksi ja vaikka taloussuhdanteen vuoksi en löytäisi alani työtä, tekisin jotain yleishyödyllistä koska en tarvitse lisänäyttöjä ansioluettelooni. Hakeutuisin ihan itse kouluun apukäsiksi kun olen huomannut, ettei siellä ole henkilökunnalla aikaa auttaa lapsia, joilla on esim toiminnan ohjauksen haastetta. Ei tunnu yhtään nöyryyttävälle, päinvastoin tuntuisi ihanalle tehdä vaihteeksi jotain tärkeää eikä vain rahaa sijoittajien salkkuun.
Työkokeilun ei ole tarkoitus olla työtä eikä siitä saa työtodistusta.
Minä ainakin postitin sairaalassa epikriisit, ei kirjekuoria kukaan tarkistanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kolumni on hupaisa. Ehkä tahattomasti.
Kirjoittaja haukkuu ensin hirveästi keskiluokkaa valittamisesta, ja sitten päättää kirjoituksensa kertomalla kuinka hän on itse inflaation suurin kärsijä. Viestiksi lukijalle jää: älä sinä siinä yhtään valita, sillä minä kärsin enemmän.
Ajatuksena tuossa on vissiin sama kuin sairauksien vertailussa. Haavasta sormessa ei saa valittaa kun jollakin voi olla syöpä sormessa. Sitten paikalle kävelee joku jolta on koko käsi amputoitu. Kenellä silloin on valitusoikeus?
Mitä sellainen ihminen miettii, joka pilkkaa muiden ongelmia ja väittää, että "sinä et saa valittaa, koska minulla on vaikeampaa". Empatiakyky ei ainakaan tule ensimmäisenä mieleen.
Kuinka kauan työttömät ovatkaan saaneet osakseen tätä kuraa? Nyt, kun se osuu keskiluokkaan, nousen varsinainen älämölö.
Työttömät ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.
Niin, mihin lähettäisit heidät? Saunan taakse? Menoerä olet itsekin.
En lähettäisi heitä mihinkään mutta työttömien ja keskiluokan vertaaminen toisiinsa on naurettavaa. Toinen on pelkkä menoerä ja toiset antavat yhteiskunnalle panoksensa tekemällä töitä ja maksamalla veroja jo reippaasti. Ei noita kahta ryhmää voi pitää mitenkään samanarvoisena ja todellakin ymmärrettävää että nyt nousi älämölö.
Eli ihmisen arvo on hänen rahallinen hyötynsä yhteiskunnalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Niin? En minäkään saanut tukia kun elin työssäkäyvän puolison kanssa. Kävin vaateliikkeessä päivätöissä ja autoin siellä työskenteleviä myyjiä esim purkamaan kuormia ja hinnoittelemaan. 6h päivässä. Mitä siitä jäi käteen? No työtodistus jonka avulla sain seuraavana kesänä kesätöitä.
Jos nyt jäisin työttömäksi ja vaikka taloussuhdanteen vuoksi en löytäisi alani työtä, tekisin jotain yleishyödyllistä koska en tarvitse lisänäyttöjä ansioluettelooni. Hakeutuisin ihan itse kouluun apukäsiksi kun olen huomannut, ettei siellä ole henkilökunnalla aikaa auttaa lapsia, joilla on esim toiminnan ohjauksen haastetta. Ei tunnu yhtään nöyryyttävälle, päinvastoin tuntuisi ihanalle tehdä vaihteeksi jotain tärkeää eikä vain rahaa sijoittajien salkkuun.
Työkokeilun ei ole tarkoitus olla työtä eikä siitä saa työtodistusta.
Minä ainakin postitin sairaalassa epikriisit, ei kirjekuoria kukaan tarkistanut.
Lisäksi merkitsin diagnooseja, tilasin potilaille takseja, hain osaston postit jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Puolisoilla on elatus velvollisuus toisiaan kohtaan. Et tarvitse asumis- ja toimeentulotukea jos se puoliso tuo riittävästi talouteen rahaa. Jos ei tuo , niin olette oikeutettuja tukiin. Yksinkertaista.
Työllistystoimilta ja kuntouttavalta toiminnalta vältyt kokonaan kun menet töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeitä maksetaan 33 miljardia, eläkeläisten hoitokoteja 5 miljardia, eläkeläisten terveydenhoitoa 6500 vuodessa/1 eläkeläinen ja eläkeläisiä on miljoona kuusisataa tuhatta. 200 000 eläkeläistä saa asumistukea ja 200000 leskeneläkettä. Lisäksi eläkeläisille maksetaan lääkkeitä (lääkekatto 600 vuodessa), kelan hoitotukea, kelatakseja, palveluseteleitä ja verovähennystä palveluihin ja toimeentulotukea sähköön ja lääkkeisiin.
Työttömyyskorvauksia maksetaan 4,9 miljardia.
ei se siitä korvauksesta jää kiinni tämän maan jaloillaan kestäminen. Vaan siitä, että jos työssä käynti on siitä kiinni mitä itse kunkin moraali sallii; huvittaako; onko oikea vuoden aika; kolottaako vähän alaselkää; onko sopivan lyhyt työmatka, kiva työ, kivat työkaverit, hyvä palkka jne... niin meillä loppuu maksajat kesken, kestävyysvaje eskaloituu ja talous näivettyy.
Työpaikkojen on oltava sellaisia, joissa ihmiset viihtyvät. Sillä on valtava kansanterveydellinen merkitys. Sellainen tulee kalliiksi jos joka toinen masentuu tai kokee työuupumuksen luokattomien työolojen takia.
Tietysti siitä vähän tulee kuluja työnantajalle. Mutta lakienkin mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden työhyvinvoinnista. Kääntöpuolena (positiivisena) työhyvinvointi lisää yrityksen kannattavuutta ja saa työntekijät joustamaan yrityksen hyväksi.
Nyt joillakin tuntuu olevan omituinen ruuvin kiristämisen ja olojen kurjistamisen taktiikka. Luulevat vissiin että ihmisten mielenterveyden tuhoaminen johtaa johonkin hyvään.
nyt seuraa uutinen: ei se työ aina mukavaa ole, eikä siellä aina viihdy. Ei edes näin kun työskentelee 80% kotoa käsin ja tulot on nettona 3300 eur kk. On vaikeita töitä, välillä epäonnistuu ja joutuu paikkaamaan tai nolottaa. Jotkut ihmiset on m*lkkuja. Stressaa, kaunis keli ja ulos ei pääse kun telcossa menee viiteen taas. Oivoi. Unet menee kun jännittää miten projekti menee.
En tiedä onko sellaista työtä olemassakaan, että joka ikinen työntekijä aina vain viihtyisi (?) Koitan keskittyä positiiviseen, kiinnostavaahan tämä on ja saa hyvän korvauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Niin? En minäkään saanut tukia kun elin työssäkäyvän puolison kanssa. Kävin vaateliikkeessä päivätöissä ja autoin siellä työskenteleviä myyjiä esim purkamaan kuormia ja hinnoittelemaan. 6h päivässä. Mitä siitä jäi käteen? No työtodistus jonka avulla sain seuraavana kesänä kesätöitä.
Jos nyt jäisin työttömäksi ja vaikka taloussuhdanteen vuoksi en löytäisi alani työtä, tekisin jotain yleishyödyllistä koska en tarvitse lisänäyttöjä ansioluettelooni. Hakeutuisin ihan itse kouluun apukäsiksi kun olen huomannut, ettei siellä ole henkilökunnalla aikaa auttaa lapsia, joilla on esim toiminnan ohjauksen haastetta. Ei tunnu yhtään nöyryyttävälle, päinvastoin tuntuisi ihanalle tehdä vaihteeksi jotain tärkeää eikä vain rahaa sijoittajien salkkuun.
Työkokeilun ei ole tarkoitus olla työtä eikä siitä saa työtodistusta.
SAA!
Vierailija kirjoitti:
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Mut ku on niin kivaa näyttää muille, että menee hyvin! Merkkivaatteet ja iphonet tähän päälle eli tärkeitä ihmisoikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Puolisoilla on elatus velvollisuus toisiaan kohtaan. Et tarvitse asumis- ja toimeentulotukea jos se puoliso tuo riittävästi talouteen rahaa. Jos ei tuo , niin olette oikeutettuja tukiin. Yksinkertaista.
Työllistystoimilta ja kuntouttavalta toiminnalta vältyt kokonaan kun menet töihin.
Töihin ei pääse. Puolisoni tienaa 2400 brutto kuukaudessa eli 1700 netto ja meillä on 2 lasta. Kun olin AMK tutkinnolla työkokeilussa sain työmarkkinatukea 640 netto kuukaudessa ja kulukorvausta 9 euroa/työpäivä. Toisesta lapsesta meni tarhamaksua 60 euroa ja toisesta iltismaksua 80 euroa. Kulukorvausta ei saa, jos sairastuu tai itse sairastuu joten olin ripulitaudissa töissä. Haimme kelalta muita tukia, mutta tuli kieltävä vastaus ja puoliso tarvitsee auton vuorotöihin, linja-autoja ei meidän kaupungissa kulje iltavuoroon eikä viikonloppuvuoroon. Asumme vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Miksi ihmeessä työttömän pitäisi saada vaikkapa asumistukea jos työssäkäyvän tulot riittävät perheen elättämiseen. Joku järki kerjäämiseenkin. Jos haluaa asumistukea niin eroaa ja muuttaa omilleen. Sitten saa asumistukea ja toimeentulotukea jos kokee sen paremmaksi elämäksi. Työkokeiluihin yms ei laiteta jos ei ilmoittaudu työttömäksi. Lopulta oma valinta.
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Niin kukaan ei pakota ja siksi esimerkiksi emme ottaneet läheskään koko lainamäärää minkä pankki olisi antanut. Vaan sen minkä katsoimme meille sopivaksi ja laina jo maksettu. Järjen käyttö on todellakin sallittua kuului mihin ryhmään tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Pari vuotta sitten käytiin joskus ulkona syömässä, ajattelin, että omaa elämääni helpottamalla ja ruokapalveluita käyttämällä työllistän tarjoilijaa ja kokkia ja maksan osan heidän palkastaan. Silloin tällöin vaatekaupan myyjän kanssa tuli rupateltua useamman kerran, mukava ihminen. Ostin merkkivaatteita, ajattelen niiden olevan vastuullisemmin tuotettuja ja kestävämpiä kuin halpiskiinakrääsä. Autokaupolla käytiin n.5-7 vuoden välein. Usein olin auton kolmas omistaja eli n. 5-10 vuotta vanha auto, yritetty katsoa joka kerta edellistä ympäristöystävällisempi. Lapset kävi harrastuksissa, ehkä jokunen liikuntapaikan pitäjä ja järjestöihminen sai leivän tästäkin, hankittiin välineitä, käytettiin loppuun tai kun kasvoi ulos niistä. Kulttuuripuolelta kävimme konserteissa ja festivaaleilla, paljon mukavia muistoja, enää ei tule käytyä.
Pärjäänkö nyt ilman tätä kaikkea? Mainiosti. Pärjääkö lapset? Varmaan paremmin kuin itse.
Pärjääkö ravintolayrittäjä 8 työntekijänsä kanssa kun minä ja kaltaiseni on vähentänyt käymistään ja kuluttamistaan 150% en tiedä. Ehkä pitää ansiosidonnaista pidentää, leikkaamalla tuskin heitä töihin saadaan jos töitä ei olekkaan kun kulutus on tipahtanut.
Joskus mietin mitähän kaikki ihmiset nyt tekevät, kun en enää harrasta keskiluokkajuttuja.
Kyllä me muut harrastetaan keskiluokkajuttuja, joten ole huoleti, kyllä ne ravintolat ym pärjää.
Miten kävi jo rakennusalalle, pientalorakentaminen tippui 60% ja asuinrakentaminenkin kokonaisuudessaan 30% ja teollisuusrakentsminen 15%. Puhutaan aika isoista summista. Korot on nyt terveellä pohjalla, rahan ei pidä olla ilmasta mutta menee 10v kun palkkatado kirinyt inflaation ja jengillä taas varaa rakentaa. Deflaatiota ei kukaan halua, vaikka siitäkin on rakennusalalla jo merkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Miksi ihmeessä työttömän pitäisi saada vaikkapa asumistukea jos työssäkäyvän tulot riittävät perheen elättämiseen. Joku järki kerjäämiseenkin. Jos haluaa asumistukea niin eroaa ja muuttaa omilleen. Sitten saa asumistukea ja toimeentulotukea jos kokee sen paremmaksi elämäksi. Työkokeiluihin yms ei laiteta jos ei ilmoittaudu työttömäksi. Lopulta oma valinta.
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Etkö näe eroa asuntolainan ja asumistuen välillä?Minä kerron:toinen niistä maksetaan omasta pussista ja toinen muiden
pussista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kolumni on hupaisa. Ehkä tahattomasti.
Kirjoittaja haukkuu ensin hirveästi keskiluokkaa valittamisesta, ja sitten päättää kirjoituksensa kertomalla kuinka hän on itse inflaation suurin kärsijä. Viestiksi lukijalle jää: älä sinä siinä yhtään valita, sillä minä kärsin enemmän.
Ajatuksena tuossa on vissiin sama kuin sairauksien vertailussa. Haavasta sormessa ei saa valittaa kun jollakin voi olla syöpä sormessa. Sitten paikalle kävelee joku jolta on koko käsi amputoitu. Kenellä silloin on valitusoikeus?
Mitä sellainen ihminen miettii, joka pilkkaa muiden ongelmia ja väittää, että "sinä et saa valittaa, koska minulla on vaikeampaa". Empatiakyky ei ainakaan tule ensimmäisenä mieleen.
Kuinka kauan työttömät ovatkaan saaneet osakseen tätä kuraa? Nyt, kun se osuu keskiluokkaan, nousen varsinainen älämölö.
Työttömät ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.
Niin, mihin lähettäisit heidät? Saunan taakse? Menoerä olet itsekin.
En lähettäisi heitä mihinkään mutta työttömien ja keskiluokan vertaaminen toisiinsa on naurettavaa. Toinen on pelkkä menoerä ja toiset antavat yhteiskunnalle panoksensa tekemällä töitä ja maksamalla veroja jo reippaasti. Ei noita kahta ryhmää voi pitää mitenkään samanarvoisena ja todellakin ymmärrettävää että nyt nousi älämölö.
Eli ihmisen arvo on hänen rahallinen hyötynsä yhteiskunnalle?
Näinhän se on. Ihmisellä ei ole ihmisarvoa, vain rahallinen arvo toiselle ihmiselle. Muistatteko orjuuden? Sieltä se ajatusmalli tulee, ja se pysyy. Ei mihinkään mikään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Pari vuotta sitten käytiin joskus ulkona syömässä, ajattelin, että omaa elämääni helpottamalla ja ruokapalveluita käyttämällä työllistän tarjoilijaa ja kokkia ja maksan osan heidän palkastaan. Silloin tällöin vaatekaupan myyjän kanssa tuli rupateltua useamman kerran, mukava ihminen. Ostin merkkivaatteita, ajattelen niiden olevan vastuullisemmin tuotettuja ja kestävämpiä kuin halpiskiinakrääsä. Autokaupolla käytiin n.5-7 vuoden välein. Usein olin auton kolmas omistaja eli n. 5-10 vuotta vanha auto, yritetty katsoa joka kerta edellistä ympäristöystävällisempi. Lapset kävi harrastuksissa, ehkä jokunen liikuntapaikan pitäjä ja järjestöihminen sai leivän tästäkin, hankittiin välineitä, käytettiin loppuun tai kun kasvoi ulos niistä. Kulttuuripuolelta kävimme konserteissa ja festivaaleilla, paljon mukavia muistoja, enää ei tule käytyä.
Pärjäänkö nyt ilman tätä kaikkea? Mainiosti. Pärjääkö lapset? Varmaan paremmin kuin itse.
Pärjääkö ravintolayrittäjä 8 työntekijänsä kanssa kun minä ja kaltaiseni on vähentänyt käymistään ja kuluttamistaan 150% en tiedä. Ehkä pitää ansiosidonnaista pidentää, leikkaamalla tuskin heitä töihin saadaan jos töitä ei olekkaan kun kulutus on tipahtanut.
Joskus mietin mitähän kaikki ihmiset nyt tekevät, kun en enää harrasta keskiluokkajuttuja.
Kyllä me muut harrastetaan keskiluokkajuttuja, joten ole huoleti, kyllä ne ravintolat ym pärjää.
Miten kävi jo rakennusalalle, pientalorakentaminen tippui 60% ja asuinrakentaminenkin kokonaisuudessaan 30% ja teollisuusrakentsminen 15%. Puhutaan aika isoista summista. Korot on nyt terveellä pohjalla, rahan ei pidä olla ilmasta mutta menee 10v kun palkkatado kirinyt inflaation ja jengillä taas varaa rakentaa. Deflaatiota ei kukaan halua, vaikka siitäkin on rakennusalalla jo merkkejä.
Uudenkaupungin autotehtaalla on yt-neuvottelut, muistaakseni koskee noin 1000 henkeä, edelliset yt-neuvottelut oli siellä viime kesänä.
Myös muualla on yt-neuvotteluita. Eräs ketju irtisanoo 100 henkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Miksi ihmeessä työttömän pitäisi saada vaikkapa asumistukea jos työssäkäyvän tulot riittävät perheen elättämiseen. Joku järki kerjäämiseenkin. Jos haluaa asumistukea niin eroaa ja muuttaa omilleen. Sitten saa asumistukea ja toimeentulotukea jos kokee sen paremmaksi elämäksi. Työkokeiluihin yms ei laiteta jos ei ilmoittaudu työttömäksi. Lopulta oma valinta.
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Etkö näe eroa asuntolainan ja asumistuen välillä?Minä kerron:toinen niistä maksetaan omasta pussista ja toinen muiden
pussista.
Minä en ole koskaan työttömänä saanut asumistukea, koska puolisoni tienaa 2400 brutto eli 1700 netto ja meillä on 2 lasta.
Terveisiä tuleville työttömille.
Oma 6 kuukauden työni päättyi helmikuun lopussa ja odottelen yhä ansiosidonnaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no sitä voi tietysti miettiä mitä pitkäaikaisvaikutuksia sillä on, kun minun täytyy lopettaa (muun muassa) maidon, juuston ja hedelmien ostaminen jotta lapsi saisi harrastaa. Ja niin köyhiä ei tosiaan olla että mitään apuja yhtään mistään saisi. Mutta voihan tätä tilannetta luonnehtia myös kuten kirjoittaja, että ruokakaupassa säästäminen on vain mukavaa, ja harrastukset ovat tyhmä, oma valinta.
Luuletko, että moni työtön noita syö tai esim. tomaatteja tai kalaa?
Ja meillä ei lapset edes harrasta.
Työttömien kohdalla onkin eri asia. Elävät tulonsiirroilla eivät palkalla. Kun tässä vielä keskustellaan keskiluokkaisista niin heidän vertailu työttömiin on järjetöntä. .Keskiluokka tulonsiirroilla sitä väkeä joka kuitenkin jo elättää työttömiä. Työttömät voivat ostaa kalaa ja tomaatteja kun menevät töihin.
Työttömiä on 90 000 aktivoitu eli ovat työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, kursseilla tai palkkatukitöissä.
Jos jäät työttömäksi niin ei työkkäri sulle töitä tarjoa, itse teet kotona yksin työhakemuksia ja jos sua ei valita niin sitten on noita muita juttuja.
Siis ymmärränkö nyt oikein, että siinä on joku vääryys, että työttömän tulisi etsiä itse itselleen työtä?
Mulla on takana työttömyyttä yhteensä noin 2 vuotta eri pätkissä ja eipä ole työkkäri tarjonnut mitään aktivointia kuin kerran: silloin kun en ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen päässyt heti opiskelemaan, pääsin työkkärin osoittamana johonkin työnhakukurssille ja "harjoitteluun" vaateliikkeeseen. Parempi kai se oli kuin kotona istua. Auttoi sitten opiskellessa löytämään kesätöitä kun oli tuo myyntityökokemus taustalla.
Kun olin valmistunut ammattiin, ei työkkäri velvoittanut yhtään mihinkään kun näkivät sen että haen koko ajan itsenäisesti työtä.
Kun työtön on ollut noin 200 päivää työmarkkinatuella niin valtio sakottaa kaupunkia tai kuntaa. Eli kaupunki maksaa puolet työmarkkinatuesta niin kauan, että työtön on aktivoitu.
Työttömiä on kaikki kaupungin ja valtion yksiköt täynnä. Surullista on, että moni vakituinen luulee heitä opiskelijoiksi esim. hoitajat sairaalan kahvitauolla.
200 päivää on joko tahallista työhön joutumisen vättelyä tai kertoo jo siitä, että työllistyminen nykyisin keinoin on epätodennäköistä. Eli jotain täytyy muuttua; opiskella uusi ala, madaltaa kriteereitä, vaihtaa paikkakuntaa tai päästä esim työkyvyttömyyseläkkeelle. Jos mikään em ei onnistu, niin sitten on työttömän itsensä kannalta (kuin myös yhteiskunnan) parempi aktivoida johonkin yleishyödylliseen työhön vastikkeeksi korvauksista. Kaupunkien tai valtion yksiköissähän työtön luo lisäarvoa takaisin siihen tahoon, josta hänen elinkustannuksensa joka tapauksessa maksetaan. Tämä maa on täynnä yleishyödyllistä työtä, josta ei ole kenelläkään varaa maksaa: nyt sitä pyöritetään vapaaehtoisin voimin, kuten vanhusten virkistystoimintaa, lasten harrastustoimintaa jne tai jo työssä olevat tekevät oman toimen ohessa, kuten laitoksissa vanhusten kuljetusta kampaajalle tai jalkahoitoon tai yhteisten tilojen viihtyvyyden rakentamista. Mikä siinä olisi niin hävytöntä, että pitkäaikaistyötön olisi sillä lailla avuksi yhteiskunnassa ja kokisi itsensä hyödylliseksi, että ottaisi tuota taakkaa kantaakseen?
Firmojen työttömien hyväksikäyttö on puolestaan loputtava.
Työttömiä on kuntouttavassa työtoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia työmarkkinatuella 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä. Luulitko oikeasti, että katukäytävällä pyörätuolia työntävät nuoret jotain palkkaa saa?
Niin on. Kysyinkin mikä tuossa on niin hirvittävän hävytöntä? Työ joka muuten jää tekemättä tai hoidetaan vapaaehtoisten toimesta tai sillä, että jo työssä olevat juoksevat itsensä puoli kuoliaaksi ihan velvollisuudentuntoaan.
Työtön saa 580+189 euroa käteen rahaa, sekä mahdollisen asumistuen/toimeentulotuen ja vastineeksi ilahduttaa jotain vanhusta viemällä hänet kävelylle. Onpa kamalaa nöyryytystä! Tuotakin ennen on ollut monta kuukautta aikaa löytää sellaista omalle arvolle sopivaa työtä.
Työtön ei saa asumistukea eikä toimeentulotukea, jos asuu työssäkäyvän puolison kanssa
Ja noihin työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan voidaan laittaa vaikka koko elämä, ei siinä ole mitään rajoituksia.
Minusta tuo on liian vähän rahaa AMK tutkinnon suorittaneelle.
Työkokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerry eläkettä, kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen.
Miksi ihmeessä työttömän pitäisi saada vaikkapa asumistukea jos työssäkäyvän tulot riittävät perheen elättämiseen. Joku järki kerjäämiseenkin. Jos haluaa asumistukea niin eroaa ja muuttaa omilleen. Sitten saa asumistukea ja toimeentulotukea jos kokee sen paremmaksi elämäksi. Työkokeiluihin yms ei laiteta jos ei ilmoittaudu työttömäksi. Lopulta oma valinta.
Iso asuntolainakin on oma valinta, kukaan ei pakota.
Etkö näe eroa asuntolainan ja asumistuen välillä?Minä kerron:toinen niistä maksetaan omasta pussista ja toinen muiden
pussista.
Niin niin, sehän se just tässä on kyseessä. 😂 Asuntolainaa itse maksavat märisevät siitä, kun joutuvat sitä nyt itse maksamaan eikä kivaan riitä enää rahaa. Missä olet ollut viime viikot, helou ding ding?????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kolumni on hupaisa. Ehkä tahattomasti.
Kirjoittaja haukkuu ensin hirveästi keskiluokkaa valittamisesta, ja sitten päättää kirjoituksensa kertomalla kuinka hän on itse inflaation suurin kärsijä. Viestiksi lukijalle jää: älä sinä siinä yhtään valita, sillä minä kärsin enemmän.
Ajatuksena tuossa on vissiin sama kuin sairauksien vertailussa. Haavasta sormessa ei saa valittaa kun jollakin voi olla syöpä sormessa. Sitten paikalle kävelee joku jolta on koko käsi amputoitu. Kenellä silloin on valitusoikeus?
Mitä sellainen ihminen miettii, joka pilkkaa muiden ongelmia ja väittää, että "sinä et saa valittaa, koska minulla on vaikeampaa". Empatiakyky ei ainakaan tule ensimmäisenä mieleen.
Kuinka kauan työttömät ovatkaan saaneet osakseen tätä kuraa? Nyt, kun se osuu keskiluokkaan, nousen varsinainen älämölö.
Työttömät ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.
Niin, mihin lähettäisit heidät? Saunan taakse? Menoerä olet itsekin.
Kaikki ovat menoeriä mutta työssäkäyvät maksavat osan takaisin veroina.
Somesta tosiaan saa sen hyvin editoitun ja kuratoidun kuvan toisten elämästä.