Lue keskustelun säännöt.
Lähestytäänkö teitä romanttisessa mielessä esim ruokakaupassa, kirjastossa tai muissa arkisissa tilanteissa?
15.04.2023 |
Muualla siis kuin jossain terassilla, ravintolassa tai festarien tyyppisissä tilanteissa. Tuleeko treffipyyntöjä ja jos tulee, minkä näköinen ja ikäinen olet?
Kommentit (448)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on lähestytty baarien yms. juomispaikkojen ulkopuolella max 10 kertaa. Iso osa noista ollut alle 25-vuotiaana. Toki sinkkuna ja opiskelijana vapaa-aikaa oli enemmän, tuli käytyä eri paikoissa ja vain oleiltua puistoissa tms. yksin tai vain tyttökavereiden kanssa.
Ruokakaupassa ei ole kukaan koskaan tullut juttelemaan, mutta esim. bussipysäkillä, puistossa kun olen yksin istunut penkillä, junassa, jne. Kerran sain treffipyynnön ravintolassa ollessani ystävän kanssa syömässä.
En ole erityisen kaunis, ehkä 7/10 hyvänä päivänä. Ilmeisesti olen ystävällisen näköinen ja oloinen. Juttelen myös mielelläni ihmisten kanssa, jos joku lähestyy, eli en pelästy ja ryhdy tuppisuuksi tai pakene paikalta. Itse en kyllä ikinä lähesty ketään selvin päin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä ne lähestyy tai ainakin hakeutuvat heidän lähettyvilleen, jos ovat jossain sosiaalisessa yhteisössä, missä on mies, joka heitä luonteenpiirteiltään ja ulkonäoltään kiinnostaa. Tuntemattomien miesten seuraan tai lähelle taas harvin mennään, paitsi baarissa yms paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.
No lopputulos oli siis aika hyvä. Mites olis muillekin naisille sama vinkki, että lähestykää miehiä omasta statusluokasta, niin noin hyvin saattaa käydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Suomalaiset miehet lähestyy vain räkäkännissä baarissa ja silloin heitä ei jaksa kukaan. Ulkomaalaiset miehet joskus alkaneet jutella arkisissa tilanteissa ja tullut olo, että jos olisin ollut "mukana" enemmän, niin olisi voinut tulla treffikutsuakin. Olen ihan nätti, hoikka ja mukava, mutta en ota kauheasti kontaktia vieraisiin ihmisiin tai huomioi heitä.
Mene Tinderiin, niin sinun ei tarvitse odotella lähestymisiä. Siellä on ihan samat sinkut, kuin normaalissa elämässäkin.
Ei minulla ole tarvetta sellaiselle. Lähestyin yhtä mukavan oloista ja näköistä miestä ja olemme olleet 10 v. yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi lähestytä. En tosin käy muualla kuin ruokakaupassa vähän ennen kuin kauppa menee kiinni mutta en haluaisi että mua lähestytään vaikka kävisin ravintoloissa ym.
Tuolla asenteella en ihmettele jos ei lähestytä.
Kuten sanoin niin en haluakkaan että mua lähestytään. Ei siinä ole mitään ihmettelemistä.
Haluakaan. Siinä on ihmettelemistä miten suomalaiset naiset eivät osaa edes kirjoittaa.
Pilkunnussijan ainoa seura on: pilkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä ne lähestyy tai ainakin hakeutuvat heidän lähettyvilleen, jos ovat jossain sosiaalisessa yhteisössä, missä on mies, joka heitä luonteenpiirteiltään ja ulkonäoltään kiinnostaa. Tuntemattomien miesten seuraan tai lähelle taas harvin mennään, paitsi baarissa yms paikoissa.
No sittenhän naiset jo aika laajalla rintamalla lähestyvät kiinnostavia miehiä. Hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juttelen miehenä aika usein naisten kanssa muuten vaan missä vaan jos on joku luonteva tilanne. Välillä on kyllä sellainen olo, että nainen on innoissaan siitä, että nyt vihdoin yritetään pokata jossain. Itse taas vähän hämmennyn tilanteesta, koska usein kysymyksessä on humattavasti nuorempi nainen, eikä se nyt vaan tunnu muutenkaan normaalilta alkaa ehdottelemaan jotain seikkailuja kaupassa. Vanhempien naisten kanssa taas yleensä saattaa syntyä jotain keskustelua tai vaihdetaan nyt vaan muutama sana, mikä tuollaisessa small talkissa on se tarkoituskin.
Rennosti tuntemattomien kanssa juttelevia miehiä on niin vähän, että helposti ylitulkitsee tilanteen. Tai innostuu "liikaa". :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä minä lähestynkin. Valitettavasti reaktio on usein pakokauhun tyylinen tila. Siis mies menee jotenkin solmuun ja muuttuu tuppisuuksi tai karkaa paikalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.
No lopputulos oli siis aika hyvä. Mites olis muillekin naisille sama vinkki, että lähestykää miehiä omasta statusluokasta, niin noin hyvin saattaa käydä.
En kyllä lähestyisi kylmiltään ketään, vaikka olisi kuinka kiinnostava mies. Jos voisin olla 100% varma että mies on sinkku, sitten voisin lähestyä, mutta ylläripylläri en yleensä kiinnostu sinkkumiehistä. Aina jos olen jostain kiinnostunut, paljastuu myöhemmin, että tämä on jo parisuhteessa. Siis aina.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, aina kun kävelen kadulla tai käyn vaikka saaristolaismarkkinoilla, niin joku nainen tulee kysymään olenko sinkku. Jotenkin ärsyttävää, kun ei ole saanut rauhassa kävellä moneen vuoteen.
T. Pertsa 72v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä minä lähestynkin. Valitettavasti reaktio on usein pakokauhun tyylinen tila. Siis mies menee jotenkin solmuun ja muuttuu tuppisuuksi tai karkaa paikalta.
Ujous ja epäluuloisuus on suomalaisten yleisimmät kansantaudit.
Vierailija kirjoitti:
Juttelen miehenä aika usein naisten kanssa muuten vaan missä vaan jos on joku luonteva tilanne. Välillä on kyllä sellainen olo, että nainen on innoissaan siitä, että nyt vihdoin yritetään pokata jossain. Itse taas vähän hämmennyn tilanteesta, koska usein kysymyksessä on humattavasti nuorempi nainen, eikä se nyt vaan tunnu muutenkaan normaalilta alkaa ehdottelemaan jotain seikkailuja kaupassa. Vanhempien naisten kanssa taas yleensä saattaa syntyä jotain keskustelua tai vaihdetaan nyt vaan muutama sana, mikä tuollaisessa small talkissa on se tarkoituskin.
Itsekin harrastan tuota small talkia naisena ja kyllä on monesti pitänyt kääntää miesten kanssa puhe lapsiin tai puolisoon, kun helposti tulkitaan ihan arkisessa tilanteessa puhuminen ja normaali kommunikointi flirttailuksi. Nykyään juttelenkin enimmäkseen toisille naisille tai mummoille ja papoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä minä lähestynkin. Valitettavasti reaktio on usein pakokauhun tyylinen tila. Siis mies menee jotenkin solmuun ja muuttuu tuppisuuksi tai karkaa paikalta.
95 prosentin todennäköisyydellä mies ei ole ymmärtänyt, että olet lähestynyt häntä romanttisessa mielessä. Miehelle täytyy esittää suora ilmaus tai treffipyyntö. Toki, jos älyttömän kaunis nainen alkaa esitellä treffipyyntöjä, niin moni mies luulee sitä todennäköisesti joksikin pilaksi, testiksi tai piilokameraksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.
No lopputulos oli siis aika hyvä. Mites olis muillekin naisille sama vinkki, että lähestykää miehiä omasta statusluokasta, niin noin hyvin saattaa käydä.
En kyllä lähestyisi kylmiltään ketään, vaikka olisi kuinka kiinnostava mies. Jos voisin olla 100% varma että mies on sinkku, sitten voisin lähestyä, mutta ylläripylläri en yleensä kiinnostu sinkkumiehistä. Aina jos olen jostain kiinnostunut, paljastuu myöhemmin, että tämä on jo parisuhteessa. Siis aina.
Se on aika ymmärrettävää, koska älyttömän harva on +30-vuotiaana sinkku. Varsinkaan niistä, joista voisi olla kiinnostunut. Miksi kiinnostavat pyörisivät sinkkuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ei saa aikaan arjessa lähestymistä. Miehethän vähän pelkää lähestyä liian upeaa naista, vaikka ihailivaisitkaan.
Lopulta hyvin harva edes yökerhossa uskaltautuu juttusille, jos näytät liian hyvälle.
Paras flaksi käy miesten puolelta, jos näytät kivalta, muttet liian hyvältä.
Näytän mielestäni rennolta ja kivalta. Helposti lähestyttävältä, todellakin. En liikaa laittaudu, hiukset oman ruskean väriset, pieni ehostus, klassisen naiselliset vaatteet, olen perinteinen, naapurintyttö, Dakota Johnson klooni.
Mutta tästä kommentista (kiitos siitä ylhäällä) alan miettimään olenko jotenkin liian fiini tai luotaantyöntävä tai jopa sen näköinen että olen parisuhteessa jo valmiiksi... mikä saa miehet pysymään poissa? Olen palstan kirjoitelmien mukaan unelma mutta en kumminkaan tosielämässä. En ymmärrä.
Voiko nainen tehdä senkin virheen sinkkuna että laittauu liikaa nätiksi joka päivä. Pelottaako se miehiä?
Vai onko naapurintyttömäisyys liian tosipeliä?
Eli siis helpompi iskeä vamppeja ja varmia saaliita jotka antaa ja heidät voi diskata kuin meitä vaimomatskuja??Mikä on miehen logiikka??
Johtuu ehkä siitä, ettei tosielämässä kukaan järkevä mies selvinpäin lähesty Dakota Johnson-klooneja keskellä kirkasta päivää. Eikä ketään muutakaan, ellei ole jotain erityisen tärkeää asiaa. Olen mielestäni ihan normaali mies, ja en kyllä lähesty naisia normaalissa arkielämässä keskellä päivää, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan miehen oikeassa elämässä tätä harrastavan.
Eli siis jokainen lähestyjämies on epänormaali? Ilmeisesti ei sitten ole hyvä asia jos on sellainen nainen ketä miehet lähestyy?
En tiedä yhtään. Olen pitkälle aikuinen mies, eikä minulla ole kokemusta vieraiden naisten lähestymisestä kauppareissulla. En ole kuullut kenenkään muodostaneen parisuhdetta tällaisesta lähestymisestä, missä (yleensä mies) lähestyy naista jossain tavallisessa arjen tilanteessa. Suhteet ovat muodostuneet 60 prosenttisesti juhlatilanteissa, missä otetaan alkoholia. 35 prosenttia on muodostunut netissä ja 5 prosenttia työpaikalla. Noin karkeasti arvioituna.
Siinähän se paradoksi piileekin. Kaikenlaiset miehet lähestyvät niitä upeita naisia, mutta lähestyjät eivät tajua, että se upea nainen voi itse valita miehen. Eli se upea nainen käy yleensä pokaamassa itselleen sen mieluisimman miekkosen, eikä ole kiinnostunut niistä päivittäisistä pyrkyreistä. Siinä vieressä sitten naapurintyttömäiset naiset voivottelevat, kun kukaan ei lähesty. Ehkä jonkun kannattaisi yrittää meitä naapurintyttöjä joskus. Olemme varmasti vastaanottavaisempia iskuyrityksille kuin superkauniit naiset. :)
No miksi ne naapurintytöt eivät lähesty niitä vastaavanlaisia miehiä?
Kyllä minä lähestynkin. Valitettavasti reaktio on usein pakokauhun tyylinen tila. Siis mies menee jotenkin solmuun ja muuttuu tuppisuuksi tai karkaa paikalta.
95 prosentin todennäköisyydellä mies ei ole ymmärtänyt, että olet lähestynyt häntä romanttisessa mielessä. Miehelle täytyy esittää suora ilmaus tai treffipyyntö. Toki, jos älyttömän kaunis nainen alkaa esitellä treffipyyntöjä, niin moni mies luulee sitä todennäköisesti joksikin pilaksi, testiksi tai piilokameraksi.
Tai sitten ne tyypit on varattuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.
No lopputulos oli siis aika hyvä. Mites olis muillekin naisille sama vinkki, että lähestykää miehiä omasta statusluokasta, niin noin hyvin saattaa käydä.
En kyllä lähestyisi kylmiltään ketään, vaikka olisi kuinka kiinnostava mies. Jos voisin olla 100% varma että mies on sinkku, sitten voisin lähestyä, mutta ylläripylläri en yleensä kiinnostu sinkkumiehistä. Aina jos olen jostain kiinnostunut, paljastuu myöhemmin, että tämä on jo parisuhteessa. Siis aina.
Se on aika ymmärrettävää, koska älyttömän harva on +30-vuotiaana sinkku. Varsinkaan niistä, joista voisi olla kiinnostunut. Miksi kiinnostavat pyörisivät sinkkuna?
En ole vielä 30. Ehkä ongelmani on siinä, että minua ei koskaan ole kiinnostaneet omanikäiseni miehet, vaan olen aina katsellut vähän vanhempia - parikymppisenä juurikin näitä kolmosella alkavia. Mutta ei sillä, oikeassa olet - kyllä hyvät ovat yleensä tuohon ikään mennessä jo viety.
Nuorena minua lähestyttiin joskus kadulla, erityisesti silloin jos oli joku illanvietto meneillään tai sitten vaan baareista kotiutumisen yöaika. Kaupassa muistan jokusen kerran myös miesten lähestyneen, olin niin arka että vain hämmennyin. Ja junassa muistan myös pari lähestymistä.
Olin nuorena tosi nätti enkä mikään ruma nytkään pian 40-vuotiaana, mutta nämä iskemisen ajat lienee minun kohdaltani jo aikaa päivää sitten ohi :D
Tosin ulkomaalaiset yrittää edelleen, viimeksi Kampissa joku musta mies lähestyi enkeliksi kehuen ja kyseli minne matkani jne. Hassua tilanteesta teki se, että olin jo 5.kuulla raskaana ja sormuskin oli sormessa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.
No lopputulos oli siis aika hyvä. Mites olis muillekin naisille sama vinkki, että lähestykää miehiä omasta statusluokasta, niin noin hyvin saattaa käydä.
En kyllä lähestyisi kylmiltään ketään, vaikka olisi kuinka kiinnostava mies. Jos voisin olla 100% varma että mies on sinkku, sitten voisin lähestyä, mutta ylläripylläri en yleensä kiinnostu sinkkumiehistä. Aina jos olen jostain kiinnostunut, paljastuu myöhemmin, että tämä on jo parisuhteessa. Siis aina.
No, kyllä minä voisin lähestyä, jos olisin sinkku. Heittäisin jonkun kivan kommentin vaatteista tai juttelisin muuten vaan jotain tilanteeseen sopivaa. Jos mies vaikuttaisi nihkeältä, niin toivottaisin hyvää päivänjatkoa. Toinen vaihtoehto on, että meillä olisi kiva juttutuokio ja kolmas, että johtaisi treffeihin. Ei sitä numeroaan kannata ihan heti kättelyyn tyrkyttää tai julistaa rakkauttaan. Ne lähestymiset kannattaa ottaa normaalina small talkina ilman taka-ajatuksia. Se joko johtaa johonkin tai sitten ei.
Olon nuorena tosi kaunis ja luultiin malliksi ja myös useamman kerran pyydettiin malliksi. Minua ei silti ole koskaan miehet lähestyneet missään, ikinä. Olen joutunut itse tekemään kaikki aloitteet. Nykyään olen naimisissa mallimiehen kanssa ja hänetkin iskin itse menemällä kylmiltään juttelemaan ja ehdottamaan treffejä.